U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Luk 9 - U Bulunagana U Niga

E Iesu e halan a toukui tara maloto na huol a aposol i tanen

¹ E Iesu e ngö gögoneir a maloto na huol a aposol i tanen me hala raneien a nitagala pan tegi tatei tsuga ba meraien u liliahanei u omi hoboto na tegi kato haniga pouts has merai u katuun ti ka mei a man siki.

² Ba nonei e hala mera neien tegina hihatutsla menaien a Nipepeito tere Sunahan na tegina kato haniga pouts meraien u katuun.

³ Ba nonei e poeiena i taren, “Möa tu söateiam ta ka te la uamilimiou, e möa tu tukana na ta pora, na ta kannou na ta moni, na e möa has tu hahuoluna tu hasobö.

⁴ Tena haniga roa ta hun katuun i tamilimiou, ba limiou te sösoho moa tara töa luma, e antunana te laba namoua limiou a taun teka.

⁵ Tema haniga raria limiou u katuun, tohu ba naiam u köahu i pitpitana a moumilimiou bate laba namiou a taun i taren. A markato teka e haröto ranoien a niomi e butu noua i taren.”

⁶ Ba u aposol e taker me la sila ria iahana man han, me hihatuts laner u Bulungana u Niga me kato haniga pouts raier u katuun tara mamana han.

A nitutu tere Herot

⁷ E Herot a Kingina i Galili e hengoein a mamanaka te katoe e Iesu ba nonei e hatutue na aha koru te butu. Taraha? U katuun i pei, “E Jon a Tsonun Baptais e takei poutsia tara tou mate i tanen!”

⁸ Ba palai te poeier, “E Ilaitsa e butu pouts,” na palai i pei, “A tana propetina i manasa e töatöa pouts.”

⁹ Be Herot e poeiena, “Alia u hangats pagotein e Jon! Gesi nonei a katuun te roron hengo negu lia?” Ba nonei e ngilin tara koru nena e Iesu.

E Iesu e hanour u 5,000 tara katuun

¹⁰ Ba u aposol e kopis pouts rima tara nilala i taren memi hateieri e Iesu a mamanaka ti katoe men. Ba nonei e lu ranen me peigi pepeisa meraneien tara taun ti ngöe ii Betsaida.

¹¹ Pöata ti hengo naia u katuun te kaia e Iesu ba nori e kukutie ren. Ba nonei e haniga ranen me ranga mera neien a Nipepeito tere Sunahan, me kato haniga pouts rena a pala ti siki.

¹² Pöata te tsirukuia a pitala, ba maloto na huol a katunun tsitsilo e la uarima i tanen me poeier, “Alö go hala bar u katuun bate la uaier turu han te susukur batena sakier ta kannou na ta makumun soho. E möa ta kannou teka.”

¹³ Be Iesu e poeiena i taren, “Alimiou go hanou ramen!” Ba nori e ranga palisir, “Alam e ka puku mem a tolima beret na huol a iena. Alö e ngilem alam gona hol ta kannou turu katuun hoboto teka?”

¹⁴ A pal tson peisa i antuna toumia turu 5,000. Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen, “Hagum raiam u katuun, tolima u maloto tara man tötöa man hagum.”

¹⁵ Ba u katunun tsitsilo e markato has uaier temar ranga uu e Iesu.

¹⁶ Be Iesu e luena a tolima a beret na huol a iena, me tara sei uana i Kolö, me haniga uana tere Sunahan. Ba nonei e posepose ranen me hala raneien u katunun tsitsilo egi molamola raien u katuun.

¹⁷ Ba nori hoboto e nour me masulur. Ba u katunun tsitsilo e onger a maloto na huol a kalobaka tara kannou ti nouba naien.

E Pita e ngöei e Iesu e Mesaia

¹⁸ Tara töa pöata e Iesu e ka pepeisa me singo uana tere Sunahan, ba u katunun tsitsilo e la uarima i tanen. Ba nonei e rangata ranen, “U katuun e ngöe rilia esi?”

¹⁹ Ba nori e ranga palise ren, “A palai e ngöe rilö e Jon a Tsonun Baptais e takei pouts. Na palai e ngöe rilö e Ilaitsa, na palai e poeier alö a tana propetina i manasa te töatöa poutsuma.”

²⁰ Ba nonei e rangata ranen, “Ga limiou? Alimiou e ngöe milia esi?” Be Pita e ranga palisina me poeiena, “Alö e Mesaia tu lama tere Sunahan!”

E Iesu e hatei mamin a kamits na tou mate i tanen

²¹ Be Iesu e hala raneien u raranga u tagala koru, nori gima hate ii ta töa ta katuun tara ka teka.

²² Ba nonei e rangana me poeiena, “Alia tu butun Katunuma e sagohe gou romana a kamits pan. Ba pal kapan nu pris pan na u tson hihatuts tara Lo te tor tsuga nariou lia. Alia ena kato hamatie riou romana, kaba turu hatopisana u lan ba lia te hatakei poutse riou.”

²³ Ba nonei e poeiena i taren hoboto, “A katuun te ngilin la gono menoulia ega haka putei a peisanen bate söatena a kuruse i tanen ba nonei te kukutie noulia.

²⁴ A katuun te peits nena a nitöatöa i tanen ena hatie nen romana. Kaba a katuun te hataia sile nei a nitöatöa i tanen te ngil mena neien lia, nonei ena sabie nen romana.

²⁵ Saha a niniganiga te kame nou a katuun te luena a mamanaka i puta bate hatia tsiponena u namnamei i tanen? E möa tala.

²⁶ Sanena ta töa ta katuun ega matsingolo naioulia na u ranga i tar, ba lia tu butun Katunuma te matsingolo has nagen romana tara pöata te la meguma lia romana u ualesala i tar na tere Tamagulia na turu angelo u göagono.

²⁷ Alia e hatei hamana ragou limiou, a palair u katuun teka ema mate roui romana e antunana tena sabie rien a Nipepeito tere Sunahan.”

U tuenrei tere Iesu e palis

²⁸ Turu töal u lan i murina te ranga naia e Iesu a manka teka, ba nonei e luena e Pita mere Jon ne Jemis me la sei uaier ieluna u pokus tina singouaien.

²⁹ Pöata te singoien, ba matanen e palisina, na u hasobö i tanen e butun hiaka koru, me pirahana.

^30-31 Ba huol a katuun e songots butu merima u ualesalana i Kolö me ranga gono mer e Iesu. Nori ere Mosis mere Ilaitsa, u propetir i manasa. Ba nori e ranga gono mer e Iesu tegona mate uaien i Jerusalem bate hakape nou u ngil tere Sunahan.

³² I mam tara pöata teka e Pita na pala ti ka gono meien i topi koru me sohor. Kaba nori i tagule me tarer u ualesala tere Iesu na huol a katuun ti tuol gono meien.

³³ Pöata ti katsin laba naia a huol a katuun teka e Iesu, be Pita e poeiena i tanen, “O Tsunono, e nigana te ka uamia lam teka. Alam go kui a topisa taluhu, a töa i tamölö, na töa tere Mosis, na töa tere Ilaitsa.” Kaba e Pita ema atei sile ii a ka te ranga naien.

³⁴ Pöata te ranga noaien, bu töa u köasi e butuna bu oho i tanen e hoho ranen. Ba u katunun tsitsilo e matoutur te kopo kap meraien u köasi.

³⁵ Bu töa u raranga e butu nama turu köasi me poeiena, “Nonei a Pien Tson i tar teka, tu hopö kapiin lia. Alimiou go hengo mia i tanen!”

³⁶ Pöata te kapaia u ranga, be Iesu e ka pepeisana. U katunun tsitsilo i kakamoto kap koruni a ka teka, na nonei tara pöata nori ima hate ii ta töa ta katuun tara ka ti tareien.

E Iesu e kato haniga poutsi a pien tson te ka mei a liliahanei a omi

³⁷ Turu tana u lan ba nori e koul rima turu pokus, ba u katuun u parpara emi tupaler e Iesu.

³⁸ Ba töa katuun e kuna i gusur u katuun, “Tson Hihatuts, alia e singo hataatagi gia i tamölö, alö gona röto tara töa puku a pien tson i tar!

³⁹ A töa liliahanei a omi e roron pile kap nanen, ba nonei te songots ku hapanina. Na liliahanei teka e roron hula tula hohomi koru nanen, antunana te butuna u poepoe i rungunen. Nonei e roron kato homi koruena a tuenrei nen, na nonei ema roron laba boroboro naneien.

⁴⁰ Alia u ranga hataatagi koruia turu katunun tsitsilo i tamölö egi tsugeien, kaba nori ima antuna ii.”

⁴¹ Be Iesu e ranga palisina, “Alimiou u katuun u hahamana na limiou ema matskömi! Alia e sökana koru megu a nihahamana i tamilimiou! Hala mena mei a pien tson i tamölö i tar.”

⁴² Tara pöata te lama a pien, ba liliahanei e lapo ba nanen i puta me hula tula hohomi nanen. Be Iesu e tsuge iena a liliahanei, me kato haniga poutsena a pien, me hala poutse neien e tamanen.

⁴³ Ba u katuun e asingoto hoboto koru ner a nitagala pan tere Sunahan. U katuun i hakats hapara noan a mamanaka te kati e Iesu.

E Iesu e ranga lenin a tou mate i tanen

⁴⁴ Ba nonei e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen, “Hakats kap haniga naiam u raranga teka: Alia tu butun Katunuma e susukun hala menari tara nitagala turu katuun.”

⁴⁵ Kaba u katunun tsitsilo i ma atei sile ii a mouna u raranga teka. I hamous raien e gima atei sileien. Na nori i matoutun rangata naien a ka teka.

Esi te panina?

⁴⁶ U katunun tsitsilo i hialalati esi i taren te pan bala koru.

⁴⁷ Kaba e Iesu e atei sil a ka ti hakats naien, ba nonei e luena töa pien me hatuole nen i rehinen.

⁴⁸ Me poeiena, “A katuun te nigana tara pien teka tara solo i tar e here nei e niga hase noulia. Na katuun te nige noulia e niga hasena e Sunahan te hala namoulia. A katuun te teteneina i gusumilimiou nonei a kapan hamana.”

A katuun tema pal ranei limiou e pala uana i tamilimiou

⁴⁹ Be Jon e poeiena, “O Tsunono, alam u tari a katuun e tsuga ba neia u liliahanei u omi tara solomölö. Ba lam e ranga hapiou namen. Taraha? Nonei ema pala uanei i tarara.”

⁵⁰ Be Iesu e poeiena i tanen na turu katunun tsitsilo, “Ma torohanan hapiou nami. Taraha? A katuun tema pal ranei limiou e pala uana i tamilimiou.”

A töa han i Samaria i ramani e Iesu

⁵¹ A pöata e susuku hakapa tegi lu menai e Iesu i Kolö, ba nonei e hakats hakarapoto nena tega la uaien i Jerusalem, ba nonei e tanian lana.

⁵² Ba nonei e hala mam rena u tson tataala, ba nori e na tuku ria tara töa han iahana provins i Samaria tegina hamatskö mam menaien a manka.

⁵³ Kaba u katuun tara han teka ima ngile ii e Iesu. Nori i atei sil nonei e la uu turu lotu halhal i Jerusalem.

⁵⁴ Pöata ti hengo sabe naia ere Jemis mere Jon a ka teka, ba nori e raharaha korur me poeier, “Tsunono, alö e ngilem alam ego ngö hakouli u tula i Kolö batemi kato homi ranen?”

⁵⁵ Be Iesu e habiritsina me ngena ranen.

⁵⁶ Ba nori e la lelir tara tana han.

U katuun ti ngilin kukutein e Iesu

⁵⁷ Tara pöata ti la ien tara maroro, ba töa katuun e poeiena tere Iesu, “Alia e kukutie goulö tara mamana han te la uamou lö.”

⁵⁸ Be Iesu e poeiena i tanen, “U muki u hie e ka mer u kiou i taren, na u apena e ka mer u suhana. Kaba lia tu butun Katunuma u möa ta makumun soho.”

⁵⁹ Be Iesu e poeiena tara tai, “Kukutie moulia.” Ba nonei e poeiena, “O Tsunono, alö go haniga ba lia te la pouts bugu batena kaho bunaguma e tamar, ba lia te töan kukute goulö.”

⁶⁰ Be Iesu e poeiena i tanen, “Hakar u mate bate kaho ner u mate pouts i taren. Kaba lö gona habulunganein a Nipepeito tere Sunahan.”

⁶¹ Ba tabi e poeiena, “Alia e kukute gou lö, O Tsunono. Kaba lö go hala buna moulia ba lia tena röto polasa buguma tara pala i tar.”

⁶² Be Iesu e poeiena i tanen, “A katuun te tanian kukutie noulia bate roron tara pouts uana i murinen, ema antunanei tara Nipepeito tere Sunahan.”