U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Luk 23 - U Bulunagana U NigaE Iesu i kout naia tere Pailat a gamman ( Matiu 27:1-2 , 11-14 , Mak 15:1-5 , Jon 18:28-38 ) 1 Ba u katuun hoboto e taker me la menari e Iesu i matana e Pailat. 2 Ba nori e tanian kout ner e Iesu me poeier, “Alam u tari a katuun teka e kato hatuturi u katuun i tamulam turu hihatuts i tanen. Nonei e ranga hapiouni tego hala menai lam a takis tere Sisa. Na nonei e roron ngöe nei a peisanen e Mesaia, a king.” 3 Be Pailat e rangate nen, “Alö a King turu Jiu?” Be Iesu e ranga palisina, “Alö peisa has te rangam.” 4 Be Pailat e poeiena turu pris pan na turu katuun u parpara ti gono, “Alia ema sabiegi ta ka ta omi tegi hahuna sile ii a katuun teka.” 5 Ba nori e ranga hatagala korur me poeier, “Nonei e roron hatutsir u katuun turu han hoboto i Judia me kato hataktakei ranen. Nonei e taniama i Galili batemi hanöan töa na teka.” E Iesu i kout naia tere Herot a king 6 Pöata te hengoeia e Pailat a ka teka me rangatana, “A katuun teka a toun Galili?” 7 Ba nori e hatanganar, be Pailat e töan hala mena nei e Iesu tere Herot te ka hasia i Jerusalem nonei tara pöata. Taraha? E Herot e tara kapiin a provins i Galili. 8 Na nonei e sasaala koru te tara menaien e Iesu. Nonei e hengo nen na e solon ngil hasi tego tara menaien. Nonei e ngilin tari tega kato menai e Iesu tu mirakol. 9 Be Herot e rangate nei e Iesu a man harangata a man parpara, kaba e Iesu ema palise ii tu töa tu harangata i tanen. 10 Ba u pris pan na u tson hihatuts tara Lo e la hasusuku ruma me kout hatagala koru naier e Iesu. 11 Be Herot na u soldia i tanen e hahakos ner e Iesu me maman ranga naren. Ba nori e hasei rien u hasobön king me hala pouts mena rien tere Pailat. 12 E Pailat na e Herot i hiapalpal mam, kaba nonei turu lan teka nori i hiakaka haniga pouts. E Pailat e rangein e Iesu ga mate ( Matiu 27:15-26 , Mak 15:6-15 , Jon 18:39–19:16 ) 13-14 Be Pailat e ngö gögono rena u pris pan na u tsunono nu katuun me poeiena i taren, “Alimiou mi piou namia a katuun teka i tar bate pei miou nonei e kato hatutu u hakats turu katuun. Kaba lia e katoe gula u kout i tanen i matamilimiou, na lia ema sabie gulei ta ka ta omi i tanen te kout memien limiou. 15 Na e Herot has ema sabie namei ta ka ta omi i tanen. Taraha? Nonei e hala pouts mena meien i tamulam. Hengoiam, a katuun teka ema katoe ii ta ka ta omi tega mate sileien. 16 Bara, alia e halahus nagoen bate hapurese gen.” ( 17 Turu mamana u hiningal tara pöata tara Kannouna turu Paska, e Pailat e roron hapurese beraien a töa tson te kaia tara karabus.) 18 Kaba u katuun i ku hoboto me poeier, “Atung hamateiam a katuun teka, bate hapurese mena mumei e Barabas i tamulam!” 19 (E Barabas i haka mei tara karabus te hatakei menaien a hiatatung tara gamman iahana taun i Jerusalem, na nonei e atung hamate hasi a katuun.) 20 E Pailat e ngilin hapuresi e Iesu, ba nonei e ranga lel merena u katuun. 21 Kaba nori i ku hapan noa lasi, “Nila namia tara kuruse! Nila namia tara kuruse!” 22 Ba e Pailat e ranga hatopisana i taren, “A saha ka a omi te katoeien? Alia ema sabie gulei ta ka ta omi tega katoeien ba nonei te mate sile nen! Alia e halahus negoen bate hapurese gouen.” 23 Kaba nori i ku hapan koru noa has tegi nila menai e Iesu tara kuruse. Ba u ranga i taren e palisena u hakats tere Pailat. 24 Be Pailat e töa kukutiena u ngil i taren me kitsena u ranga tega mate uu e Iesu. 25 Ba nonei e hapureseiena a katuun ti ngileien, a katuun teka i haka mei tara karabus te habutu menaien a hiatatung na te hihipuli uaien. Be Pailat e hala mena nei e Iesu i taren egina kato menaien ti ngil uaien. E Iesu i nila naia tara kuruse ( Matiu 27:32-44 , Mak 15:21-32 , Jon 19:17-27 ) 26 Pöata ti la meien e Iesu, ba nori e sabier a töa katuun a solonen e Saimon, a toun Sairini. Nonei e hagou tukuia i Jerusalem. Ba nori e pile naren me hasöate rien a kuruse tere Iesu, ba nonei e kukutena i murina e Iesu. 27 Ba u katuun u parpara e kukutier e Iesu. A palair u touhaliou ti kaia i gusuren i taatagi koru me taber. 28 Be Iesu e habirits uana i taren me poeiena, “Touhaliou ri Jerusalem, ma tabe sile milia. Tabe sileiam a peisa milimiou na galapien i tamilimiou. 29 Taraha? A pöata e la nama te pei ria romana, ‘A touhaliou u kuba ti mamala pose ii ta pien na touhaliou tima hasuse ii ta pien, nori egi sasaala!’ 30 Nonei tara pöata u katuun e poeier romana tara pokus pan, ‘Kono kap ramoulam,’ na tara pokus a tetenei, ‘Hu kap ramoulam bate hamous ramoulam!’ 31 Te markato mena rien lia teka, alia te heregi u ruei u pelpeli, gime te markato uaren romana turu katuun te hereri u ruei u lango?” 32 A huol a katuun a omi i lu has merai tegina kato hamate gono meraien e Iesu. 33 Tara pöata ti tukuien tara makum ti ngöe ii U Lakö, ba nori e nila naria e Iesu tara kuruse, na huol katuun a omi i nila has raia tara huol a kuruse i rehinen, a töa tara pal matou na tai tara pal keruka. 34 Be Iesu e singo uana tere Sunahan me poeiena, “O Tamar, alö go luban a markato a omi i taren. Nori ema atei sileri a ka te katoe ren.” Ba u soldia e satu siler u hasobö i tanen, me molamola naren. 35 U katuun ti tuol ia i susuku i tara uu i tanen, kaba pal kapan turu Jiu i hahakos naien me poeier, “Nonei e taguhir a palai. Bara, tego Mesaia uen te hopö kapiin e Sunahan, ga nonei ega taguhu talei a peisanen!” 36-37 Na u soldia has i hahakos naien. Ba nori e la hasusuku uaruma i tanen me torohanan haue rien u uain u melil me poeier, “Tego King uu lö turu Jiu, bara, taguhu talei a peisamölö!” 38 A man ranga ti nila naia i bakuna kuruse i tanen, Nonei a King turu Jiu teka. 39 A töa katuun a omi te kuteia i rehinen e ranga homia tere Iesu me poeiena, “Alö e Mesaia? Bara, taguhu talei a peisamölö na lam has!” 40 Kaba taina katuun a omi te kuteia i hapala e raharaha me poeiena, “Alö ema matoutemi e Sunahan? A nihahuna i tarara e matsköna. 41 Taraha? E palisena a markato a omi ti kati ra. Kaba a katuun teka ema katoe ii ta ka ta omi.” 42 Ba nonei e poeiena, “O Iesu, hakats kap namoulia tara pöata tena butun King moa lö!” 43 Be Iesu e poeiena i tanen, “Alia e ranga hamana megou lö, i romana tuun has, alö ena ka gono memoua lia i Kolö.” A tou mate tere Iesu ( Matiu 27:45-56 , Mak 15:33-41 , Jon 19:28-30 ) 44-45 Tara 12 kilok tara söasa, ba pitala e piri hanöana bu kuhil e kopo kap hoboto nena a han me antunana tara 3 kilok. Ba u labalaba pan te kuteia tara Luman Lotu Pan e takiis katana me katoena a huol a makum. 46 Be Iesu e ku hapan koruna, “O Tamagulia! Alia e hake gia u namnamei i tar i limamölö!” Nonei e mar ranga las uu teka bate matena. 47 Ba katuun pan turu soldia e tarena a manka teka, ba nonei e soloseiena e Sunahan me poeiena, “U mana koru, nonei a katuun a niga!” 48 U katuun u para ti gono sil a manka teka i tara kapiin a manka te butu, ba nori e taatagi korur me mukumuku hoboter a lumlumaren me la pouts uaier i han. 49 A man hahikapien tere Iesu na man touhaliou ti kukutie men i Galili i tuol halehana me tarer a mamanaka teka. E Iesu i kahoein ( Matiu 27:57-61 , Mak 15:42-47 , Jon 19:38-42 ) 50-51 A töa katuun a solonen e Josep a toun Arimatia, a töa taun turu Jiu. Nonei a katuun a niga, na nonei e hahalosi tega butu uama a Nipepeito tere Sunahan. Nonei a pala turu Kout Pan turu Jiu, kaba nonei ema hanige ii a ka ti hatangana nen na ti katoeien tere Iesu. 52 Ba nonei e la silena tena singo menaien u tuenrei tere Iesu tere Pailat. 53 Be Pailat e hanigana, be Josep ena lu hakoulena u tuenrei tere Iesu, ba nonei e pitse neien u labalaba u hiaka, me hahonge nen tara kiou ti katoeia turu lapo, a kiou teka e möa noa ta mate tegi hakeia iahanen. 54 Nonei u lanin heroko tara mamanaka, a pal lahi bong hamanasa, na u Lan u Göagono turu Jiu e tania mena te tsiruku uana a pitala. 55 Ba touhaliou ti la gono mema e Iesu i Galili e la gono meier e Josep mena tarer a kiou na ime timar hopö menai a tuenreina e Iesu iogana. 56 Ba nori e la pouts uaier i han mena hamatsköer a manka man soka haniga tara tuenreina e Iesu. Ba nori e husa meier u Lan u Göagono, temar ranga uu a Lo turu Jiu. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.