U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Luk 2 - U Bulunagana U NigaE Iesu i posei ( Matiu 1:18-25 ) 1 Tara pöata teka e Sisa Ogastas te gamman Pania i Rom. Nonei e hala nela u raranga tegi hakoloto menai u katuun hoboto a soloren turu buku tara gamman. 2 Nonei a pöata tutuun ti katoeien u nihakoloto teka, a pöata te gamman hasia e Kuirinias tara provins i Siria. 3 Bu katuun e la uaier ti posa raia u tuburen tegina hakoloto uaien. 4 E Josep e laba has nela i Nasaret, a taun i Galili, ba nonei e kete ualala tara taun tere Devit a solonen i Betlehem tara provins i Judia. Taraha? E Josep a hatutubunei tere Devit. 5 Nonei e la gono has mei e Maria, a tahol ti hopö kap beien tega töleien, tegina hakoloto menaien a soloren turu buku. Na u pika tere Maria e pan hakapa. 6 A pöata ti ka noaien i Betlehem, ba pöatan posa i tanen e butuna. 7 Ba nonei e poseiena a pien tson a hamua i tanen me pitse neien u labalaba me hopöe nen tara bokisin nonou turu bulmakau. Taraha? E möa ta makum i taren tara luman soho. U angelo nu katunun taratarakap turu sipsip 8 Tara han teka a palair u katuun ti pepeito kapir a man heis sipsip i taren tara bong, i kaia ielesala tara taun i Betlehem. 9 Ba töa angelo tara Tsunono e butuna i taren, ba u ualesala pan tara Tsunono e alesala uana i taren ba nori e matout korur. 10 Ba angelo e poeiena i taren, “Alimiou goma matout mi. Alia e la meguma u bulungana u niga tara nisasaala i tamilimiou na turu katuun hoboto. 11 A Tson Hitaguhu i tamilimiou e pose lila i bong teka tara taun tere Devit. Nonei a katuun tega la uama i puta te ngöe roui e Kristo. Nonei a Tsunono! 12 Alimiou ena mar marei mena moien teka, a tsi kukuriki te pitse lilei u labalaba, e opöna tara bokisin nonou turu bulmakau.” 13-14 Ba u angelo u para koru ri Kolö e singotei butu gono mer a angelo teka. Ba nori e soloseier e Sunahan me poeier, “Solosei iam e Sunahan i Kolö iasa koru! Na tara han i puta, u katuun te haniga rena e Sunahan e tatei ka ria tara masalohana!” 15 Pöata ti la pouts uu angelo i Kolö, ba u katunun pepeito kap turu sipsip e hiararangar me poeier, “Aragi la boroboro uu i Betlehem bara tena tarera a ka te butu lala, te hatei rela leira a Tsunono!” 16 Ba nori e la boroboror mena sabe rer ere Maria mere Josep, ba nori e tara haser nonei a tsi kukuriki te opöia tara bokisin nonou turu bulmakau. 17 Nori i tara hakapeien me töan ranga hatei laner a ka temi hatei raien a angelo. 18 Ba u katuun hoboto ti hengo u bulungana turu katunun pepeito kap turu sipsip e asingoto korur. 19 Kaba e Maria e hakats kap nitöani a manka hoboto teka me hakats hatiama nanen. 20 Ba u katunun pepeito kap turu sipsip e la poutsur me solosei meri e Sunahan a manka hoboto ti hengoeien na ti tareien. A manka teka e mar butu hamana has uu temar ranga uu a angelo. 21 Na turu hatohitina u lan i murina ti poseien, ba nori e pö ren me ngöe rien e Iesu, a solo te hatei mamin a angelo be Maria tema pika noanei. E Iesu i haröto naia tara Luman Lotu Pan 22-24 Te butuma pöata tegi kato hagogoso meraien temar ranga uu a Lo tere Mosis, be Josep mere Maria e lu menari a pien i Jerusalem. Nori i la tina hatsunono menai u haats temar ranga uu buku tara Tsunono, “Alö ego haats a huol a kulu tsi a huol a kitou a hitots.” Na nori i la sil hasi te gina hala menai e Iesu tara Tsunono. Taraha? U raranga ti koloto naia turu buku tara Tsunono e poeiena, “A mamana hamua tson egi hala menai tara Tsunono.” 25 Bara, a töa katuun e kaia i Jerusalem a solonen e Simion. Nonei a katuun a niga na e roron hatsunoni e Sunahan, na nonei e hahalosi tego taguhu merai e Sunahan u katunura i Israel. Na u Namnamei u Göagono e roron kaia i tanen. 26 U Namnamei u Göagono e ranga hakapa meien nonei e tara noua tara Tsunono e Mesaia i mamina tego mate uaien. 27 Ba u Namnamei u Göagono e peigi mena nei e Simion tara Luman Lotu Pan. Ba u mun tahol e la mena rimei e Iesu a tsi kukuriki tara Luman Lotu Pan tegi kato menai a markato i tanen temar ranga uu a Lo tere Mosis. 28-29 Be Simion e söatena a pien me haniga uana tere Sunahan me poeiena: “O Tsunono, alia a katunun kui i tamölö e ka tala megou a masalohana tara pöata tena mate goua lia. A ka tu ranga hamanein lö e butu hakapa. 30 Taraha? A matagulia e tara hakapi a katuun tu hala nema lö tegomi lu pouts raiou lam. 31 Alö u hopö kap silemeien tega butu uaien i matar u katuun hoboto. 32 Nonei e here noi romana u ualesala, bate haröto nena a maroro i tamölö turu katuun tema Jiu ri, na nonei e hala seie nou a solona a pala i tamölö a tei Israel.” 33 Bere Josep mere Maria e asingoto koruner temar hatei menai e Simion e Iesu. 34-35 Be Simion e kalala ranen me poeiena tere Maria, “Pöata te pan hakapa noa a pien teka, nonei e kato harus ranou, ne hala sei ranou u katuun u parpara ri Israel. Ba nonei te here noi a hatöatongo te ranga hasuala nariou u katuun. Na a man hakats i torir u katuun u parpara e haröto nariou romana. Na a nitaatagi pan te here noi u saka e butu has noua i tamölö!” Temar ranga uu e Simion. 36 A töa propet a tahol e ka has, a solonen e Ana. Nonei a pien tahol tere Panuel, tara pala tere Aser. Nonei a tahol a toböana te hitöl puku mei a tson i tanen turu tohit u hiningal ba tson e matena. 37 Na amoaba teka e ka mei u töal u maloto na u tohats u hiningal. Nonei ema tatei la banai a Luman Lotu Pan. Tara lan na tara bong nonei e roron hatsunoni e Sunahan te singo uaien i tanen bate roron agono has nena a kannou. 38 Na nonei noahas tara pöata teka nonei e la uu tara tsi kukuriki e Iesu mena hala nena u hanhaniga tere Sunahan, me ranga nena e Iesu turu katuun hoboto i Jerusalem ti hahalosi a pöata tega taguhu merai e Sunahan u katunura i Israel. Nori i la pouts uu i Nasaret 39 Pöata ti kato hakapeia ere Josep mere Maria a mamanaka te rangein a Lo tara Tsunono, ba nori e la pouts mer e Iesu tara taun i taren i Nasaret. 40 Ba nonei a pien e pan susul gono menama a nitagala. Nonei e ka mei u hakats u niga koru, na nikalala tere Sunahan e ka hasia i tanen. A Pien Tson e Iesu e kaia tara Luman Lotu Pan 41 Turu mamana u hiningal e tamana e Iesu na e tsinanen i roron la uu i Jerusalem tara Kannouna turu Paska turu Jiu. 42 Na tara pöata te ka meia e Iesu u maloto na u huol u hiningal, nori i la uu nonei tara kannou teka. 43 Te kapaia a man lan tara kannou, ba nori e la poutsur i han. Kaba u muntahol ima atei sile ii te kaka pouts uama e Iesu i Jerusalem. 44 Nori i pei lasi nonei e ka gono mer a palai ti la gono meramen. U töa u lan u ohots ti la hakapa ba nori e tanian sake ren tara man hun katuun na tara man hahikapien i taren. 45 Kaba nori ima sabeien, ba nori e kopis pouts nitöa uaier i Jerusalem tina sake menaien. 46 Turu hatopisana u lan nori ina sabeien i Luman Lotu Pan, te gum gono meraien u tson hihatuts turu lotu, bate hehengona i taren bate rangata has raneien a man harangata. 47 U katuun hoboto ti hengoia i tanen i asingoto koruni a niatei na man ranga palis i tanen. 48 E tamanen na e tsinanen i asingoto koru hasiin ti tara menaien e Iesu. Be tsinanen e poeiena i tanen, “A pien i tar, taraha tsiponi balö te markato uaiem teka i tamulam? Alia ne tamamölö u lagi sakesake mölö me toku korum!” 49 Be Iesu e ranga palis ranen, “Aha te sake sile mumei limiou alia? Alimiou ema atei silemi tego ka uu lia tara luma tere Tamar?” 50 Kaba u muntahol ima atei sile ii a mouna a ka te ranga naien i taren. 51 Be Iesu e la gono pouts mera nen i Nasaret me kukute hanigeiena u raranga i taren. E tsinanen e haka nitöa neia a manka teka i torinen. 52 E Iesu e pan susul, ba niatei i tanen e butu hanigantöa has nama. Be Sunahan na u katuun hoboto e haniga korue ren. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.