U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Luk 19 - U Bulunagana U Niga

E Iesu na e Sakias

¹ E Iesu e la silaia iahana taun i Jeriko me la sokö uana i hapala.

² Na töa katuun a solonen e Sakias a tson mammam turu katunun lulu takis, nonei e ka has mei a moni a parpara.

³ Nonei e ngilin tari e Iesu, kaba nonei e makmakum koru mema antunan tara na neien taraha, a katuun a parpara koru.

⁴ Ba nonei e piata mam rena u katuun mena seina turu ruein fik u pannen tego tara menaien e Iesu. Nonei e atei sil e Iesu ega sila ma tara makum teka.

⁵ Pöata te butuia e Iesu tara makum te kaien ba nonei e tara seina me poeiena tere Sakias, “O Sakias, koul boroboroma. Alia ena ka goua i luma i tamölö i romana.”

⁶ Be Sakias e koul boroborona me peigi mena nei e Iesu i luma i tanen me sasaala koruna.

⁷ Ba u katuun ti tari a ka teka e tanian ranga haraharaha hobotor, “A katuun teka ena kana tara luma tara katuun a omi!”

⁸ Be Sakias e tuoluna me poeiena tere Iesu, “O Tsunono! Alia e hala kata hamanasa nagou a manka i tar turu katuun ti möa ta ka! Na tu hagamo naia lia ta ka tara tana katuun, alia e palis poutse goen a tohats a pöata!”

⁹ Be Iesu e poeiena i tanen, “I romana e Sunahan e lu pouts hakapa ralala u katuun tara luma teka. Taraha? Alö e mar hamana uaiem temar hamana uu e Abraham.

¹⁰ Na lia tu butun Katunuma u la silema tegomi sake merai u katuun ti taia bate lu pouts ragen.”

U haharuei tara maloto a tson pepeito kap

¹¹ Pöata ti hahengo nouaia u katuun tere Iesu, be Iesu e ranga nena u haharuei teka. Taraha, Nonei e susuku hakapaia i Jerusalem, na nori i hakatsin a Nipepeito tere Sunahan e katsin butu hamanasa.

¹² Ba nonei e poeiena, “A töa katuun pan e katsin la uu tara han i lehana tegina haking menaien me la pouts uanama i han.

¹³ Kaba i mam te laien, ba nonei e ngö gögono rena a maloto a katunun kui i tanen me hala raneien a maloto a maina moni. Ba nonei e ranga mera nen, ‘Alimiou e kui memou a moni teka e popona tena la pouts guma romana lia.’

¹⁴ Kaba palair u katuun tara han i tanen i tori homi koru naien, ba nori e hakukutie lila u katunun sösöata ranga egina rangaia tara han te kaien, ‘Alam e rama nem a katuun teka ega king raiou lam.’ Kaba nonei ena butun king noa has.

¹⁵ “Ba katuun pan teka tina hakingi e kopis pouts nama. Pöata te tuku poutsien i han ba nonei e hangö gögono rena u katunun kui i tanen te hala raien a moni egi butu hoboto uama i matanen ba nonei te sakiena a lahisa moni ti lueien.

¹⁶ Ba katunun kui tutuun e la nama me poeiena, ‘O tsunono, alö u halei lia a töa maina moni, na lia u lu leli a tana maloto a maina moni tara moni tu halei lö alia!’

¹⁷ Ba katuun pan e poeiena i tanen, ‘Alö u kato haniga. Alö a katunun kui a niga! Alö u tara kap haniga korur a manka man tetenei. Ba lia te hale goi lö a nitsunono ba lö te tara kap nem a maloto a taun!’

¹⁸ Ba hahuoluna katunun kui e la nama me poeiena, ‘O Tsunono, alia u lu leli a tana tolima maina moni tara moni tu hala nilö.’

¹⁹ Ba katuun pan e poeiena i tanen, ‘Alö e tsunono nem romana a tolima taun.’

²⁰ Ba tana katunun kui e la nama me poeiena, ‘O Tsunono, a maina moni i tamölö teka. Alia u hamouseien tara makumun labalaba.

²¹ Alia u matouteiou lö. Taraha? Alö e roron hakui hatagala koru rem u katunun kui i tamölö. Na lö e roron luem a hihol tara toukui tara palair u katuun.’

²² Ba katuun pan e poeiena i tanen, ‘Alö a katunun kui a omi! Alia e kout megoi lö a man ranga pouts i tamölö! Alö e atei silem alia e roron hakui hatagala koru regu u katuun, na lia e roron lu hasegu a hihol tara toukui tara tana katuun.

²³ Gaha tu ma haka naialö ta moni i tar tara luman moni, ba lia te tatei lu pouts gono megien ta tana ta moni tara pöata tego kopis pouts malia?’

²⁴ Ba katuun pan e poeiena tara pala ti tuol hasukusuku, ‘Luba nami a katuun teka a maina moni bate halemi a katunun kui te ka mena a maloto a maina moni.’

²⁵ Ba nori e poeier i tanen, ‘O Tsunono, nonei e ka has mena a maloto a maina moni!’

²⁶ Ba nonei e ranga palisina, ‘Alia e ranga mera goulimiou, a katuun te ka mena a huhua tara toukui i tanen e hala hase roui a maroro tega kui menaien ta huhua lel. Kaba katuun te möa ta huhua tara toukui i tanen e luba noa has naroui a matsi ka pinopino te ka menen.

²⁷ Na nori u pakö i tar te rama ner tego king meraien lia, lu mera mumei teka bate atung hamate ramen i matar!’”

E Iesu e tuku here ii a king i Jerusalem

²⁸ E Iesu e mar ranga uu teka me mam rena u katuun i tanen me la sei uana i Jerusalem.

²⁹ Nonei e la hasukusukuia tara man han i Betpats na i Betani ti kaia i rehina u Pokus tara Ruein Olip, ba nonei e hamam rena a huol a katunun tsitsilo.

³⁰ Me poeiena i taren, “Alimiou go la uamula tara han te ka nama ili, ba pöata tena tuku moa limiou ba limiou tena sabie mou a töa rongki a hitots ti kits kapiin na ti mamala osa noaia. Ba limiou te purese mumen batemi piou namen teka.

³¹ Te rangata noua ta katuun, ‘Aha te purese sile mien limiou,’ ba limiou te hatei men, ‘A Tsunono e ngile namen.’”

³² Ba huol a katuun e lar mena sabier a mamanaka e marka has uu temar ranga uala e Iesu.

³³ Tara pöata ti pureseien a rongki ba u katuun terera rongki e poeier i taren, “Aha te purese sile milimiou a rongki?”

³⁴ Ba nori e ranga palisir me poeier, “A Tsunono e ngile namen.”

³⁵ Ba nori e mi piou naria a rongki tere Iesu me haholase ria a man hasobö pan i taren tara rongki me hose ria e Iesu i tanen.

³⁶ Pöata te osaia e Iesu tara rongki ba rongki e tataala menen, ba u katuun e haholaseier a man hasobö pan i taren tara kalana.

³⁷ Ba pöata te tukuien tara maroro te la puta uu turu Pokus tara Ruein Olip te kaia i rehina i Jerusalem, ba u katuun u parpara koru i tanen e tanian köma hapan uaier tere Sunahan me solosei merien a man mirakol ti tareien.

³⁸ Ba nori e poeier: “Kalaleiam a king te la menama a solo tara Tsunono! A masalohana ega kaia i Kolö, na solona e Sunahan ega pan koru!”

³⁹ Ba palair u Parasi i gusur u katuun e poeier tere Iesu, “Tson Hihatuts, alö go hakakamoter u katunun tsitsilo i tamölö.”

⁴⁰ Ba e Iesu e ranga palisina, “Alia e hatei ragou limiou, te kakamoto roua u katuun teka ba u marats te ku riou!”

E Iesu e tabe sil i Jerusalem

⁴¹ E Iesu e la hasukusuku uu i Jerusalem, ba pöata te tareien a taun ba nonei e tabe sile nen.

⁴² Ba nonei e poeiena tara taun teka, “Sanena limiou tu atei sileiam a ka te habutena a masalohana, i romana noa has, e Sunahan sane hala raneilimiou a masalohana. Kaba a ka teka e mous ba tala ranou limiou ba limiou tema antunan tare mien.

⁴³ A pöata e la nama, ba u katuun te pakö rariou limiou temi ololo hahis rariou limiou ba nori temi hatukap rariou limiou romana tara mamana makum.

⁴⁴ Ba nori te kato rure riou romana a han i tamilimiou bate kato hohomi has rariou limiou na galapien has i tamilimiou te ka roua iahana taun. Na e möa nou ta marats tara ololo tego kaia romana i ieluna tai. Taraha? Alimiou uma tara marei mi a pöata te la silema e Sunahan egomi taguhu raiou limiou!”

E Iesu e tsugar u katuun ti hahol ia tara Luman Lotu Pan

^45-46 Be Iesu e tasuna tara Luman Lotu Pan me tanian tsuga rena u katunun hahol, me poeiena i taren, “U raranga tere Sunahan i koloto naia turu Buku u Göagono e poeiena, ‘A luma i tar, a luman singo.’ Kaba limiou e kato here tsipon namien a kioun mous turu kopkop!”

⁴⁷ E Iesu e hihatuts ia tara Luman Lotu Pan turu mamanu lan. Ba u pris pan na u tson hihatuts tara Lo na pal kapan turu Jiu e ngilin atung hamate naren.

⁴⁸ Kaba nori ima sabe ii ta maroro tegi markato menaien. Taraha? U katuun hoboto i hengo nitöaia tara man raranga i tanen.