U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Luk 11 - U Bulunagana U NigaE Iesu e hihatutsin tegi mar singo uu ( Matiu 6:9-13 , Matiu 7:7-11 ) 1 E Iesu e singoia tara töa makum ba pöata te singo hakapaien, ba töa katunun tsitsilo i tanen e poeiena i tanen, “Tsunono, hatuts ramei lam temar singo uaier, temar hatuts merai e Jon u katunun tsitsilo i tanen.” 2 Be Iesu e poeiena i taren, “Pöata te singo mia limiou, alimiou go mar singo uaiam teka: ‘O Tamamulam, a solomölö egi hagöagoni. Alö go mi tsunone rilam. 3 Alö go hala ramei lam a kannou na i romana. 4 Balö te hapolasa bera mi lam a man markato a man omi i tamulam te hapolasa has mena mi lam a man markato a man omi ti katoeia u katuun i tamulam. Na lö goma hala merai lam tara pöata turu hiamus.’” 5 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen, “Sanena ta töa i tamilimiou ega ka mei ta hahikapien i tanen bate la uana tara luma i tanen tara gusuna bong batena hateie nen, ‘O hahikapien, alia go haroho bin ta topisa ta beret. 6 Taraha? A tana hahikapien i tar e la nama i lehana me butuna i luma i tar, kaba lia u möa ta kannou tego haleien!’ 7 Na hahikapien i tamölö e tatei soul nama iahana luma, ‘Ma tuke balei lia! A tamana e pili hakapa lala, na lam mera galapien i tar e opöm, na lia ema takei goui bate hale gouilö ta ka.’ 8 Bara, alia e ranga megou lö, nonei e tatei takeina bate hale noui lö a mamanaka te ngile mölö. Kaba mana tara nihikapien i tamölö? E möa. Kaba nonei e sökanan hengo tunena te ku birbirits uana a hahikapien i tanen, bate haleneien a manka te ngilenen. 9 Na lia e poeiegu i tamilimiou, rangataiam ba limiou te lue mouen romana. Sakeiam ba limiou te sabie mouen romana. Porokeiam a tamana bate kalate riou. 10 Taraha? U katuun te rangrangatar e lue rouen romana, na u katuun te sakesaker e sabie rouen, na u katuun te porporoko riou e kalata bera roui a tamana. 11 Esi i tamilimiou te tatei hale nei a pien tson i tanen a kökötsi tega singo menaien ta iena? 12 Tsi tega singoeien ta nata, alö e hale moien a kökoto? 13 Alimiou u katuun u omi e atein hala noa has namiou a manka man niga tara galapien i tamilimiou. Na e Tamarara i Kolö te niga balana e hala has nanou u Namnamei u Göagono turu katuun te singor bate harangata ria i tanen!” E Iesu mere Belsebul ( Matiu 12:22-30 , Mak 3:20-27 ) 14 E Iesu e tsuga ban a liliahanei a omi te roron kato habirui a töa katuun. Tara pöata te lakasaia a liliahanei, ba katuun e tanian rangana. Bu katuun e asingoto korur. 15 Kaba palai taren i pei, “Nonei e tsuga ba rena u liliahanei u omi tara nitagala tara tsunono i taren e Belsebul!” 16 Ba palai e torohane ren me rangate rien tega kato menaien tu töa tu hiharötona i Kolö tega harötein nonei e lama tere Sunahan. 17 Kaba e Iesu e atei sil u hakhakats i taren me poeiena i taren, “Tegi hiatatung poutsia u katuun iahana töa han, ba han teka tena omi nou. Na tegi hiatatung poutsia u katuun tara töa hun katuun, ba u katuun teka tena tasata has riou. 18 Na tegi hiatatung poutsia a pala tere Satan, ga ime temar tuol hakarapoto uanou a nipepeito i tanen? Nonei a ka temar ranga sila uagu lia teka, te pei mena milimiou e Belsebul te hale nei lia a nitagala tego tsuga ba merai lia u liliahanei u omi. 19 Tego tsuga ba merai lia u liliahanei u omi tara nitagala tere Belsebul, ba tara nitagala teresi te tsuga ba mera rien u katunun tsitsilo i tamilimiou? U katuun pouts i tamilimiou te haröto ner alimiou e ranga homi miou. 20 Kaba te tsuga ba ragia lia u liliahanei u omi tara nitagala tere Sunahan, ba ka teka te hatara nena a Nipepeito tere Sunahan e la hakapa uama i tamilimiou. 21 “Tara pöata te ka mena a katuun a tagala a man kaan hiatatung i tanen bate tara kap haniga nena a luma i tanen, a mamanaka i tanen e nigana. 22 Kaba tega butuia ta katuun ta tagala bala koru bate atunge nen tega tagala saluhe naien, ba nonei te söata hakape iena a man kaan hiatatung te kahete kap meien a peisanen. Na mamanaka hoboto te söateien, nonei e molamola naien tara palair u katuun. 23 “A katuun tema katuun uanei i tar e omie noulia. Na katuun tema hagala taguhu gono menei lia a kannou e tsihasa ranen.” A liliahanei a omi e kopisima ( Matiu 12:43-45 ) 24 Be Iesu e pei lelena, “Tara pöata te lakasa ba nena a liliahanei a omi a katuun, ba nonei te hula lana tara makum a palaka bate sake la nena ta makum tega husa ien. Kaba tema sabie neien ta makum, ba nonei te hakats pouts nena nonei a katuun te laba namen, ‘Alia e la pouts uagou tara luma tu laba nema lia.’ 25 Ba nonei e la poutsuna mena sabiena a luma e gogoso na e tara hanigana. 26 Ba nonei ena peigi renama a tohit a liliahanei a omi te omi bala naien. Ba nori e la rima memi tasu ria nonei tara katuun. I murimuri nonei e omi bala koru nanou te mar ka mam uaien.” A nisasaala hamana 27 Tara pöata te ranga hakapa naia e Iesu a ka teka, ba töa tahol e ranga seina i gusura u katuun me poeiena i tanen, “A tahol te poseiou lö na te hasuseiou lö ega sasaala!” 28 Be Iesu e ranga palisina me poeiena, “U katuun te hengoer u raranga tere Sunahan bate kukutie ren egi sasaala baba koru.” U katuun i ngilin tarein tu mirakol ( Matiu 12:38-42 ) 29 Pöata ti gono hahiseia u katuun e Iesu, ba nonei e ranga noa hasina i taren me poeiena, “U katunura i romana u katuun u omi. Nori e roron kato siler tegi tara menaien tu mirakol. Kaba e möa tu mirakol tegi hatara raien, u mirakol lasi tere Jona. 30 E Jona e here ii a hatöatongo, a katunun pöpöa turu katunura i Ninive. Na Alia tu butun Katunuma e here hase goi a katunun pöpöa turu katunura i romana. 31 Turu Lanin Hahuna i murimuri, a tetahol panina i Siba e takei nou bate saka ranoui u katunura i romana u ranga. Taraha? Nonei a tetahol te lama i lehana koru tegomi hengo menai u hihatuts u niga tere Solomon a King. Na i romana a katuun te pan bala nena e Solomon e kana teka, kaba limiou ema hengoe mien! 32 Turu Lanin Hahuna ba u katunura i Ninive te saka raroui u katunura i romana u ranga. Taraha? A tei Ninive i hengo u raranga tere Jona me hapolaser a markato a omi i taren. Na i romana a töa katuun te pan bala nena e Jona e kana teka, kaba limiou e ma hapolasa noa hasemi a man markato a man omi i tamilimiou!” U ualesala ( Matiu 5:15 , Matiu 6:22-23 ) 33 E Iesu e ranga lel me poeiena, “E möa ta töa ta katuun tega hakulupi u lam bate hamouse nen tsi e kopo kap naneien a tabeli. Nonei e roron hake nen tara makumun gumgum i tanen iasa, ba u katuun te tasur te tatei tareren. 34 Na matamölö e here nei u lam turu tuenrei. Te nigana u mata, alö e ka mia turu ualesala. Kaba te omina u mata, alö e ka mia turu kuhil. 35 Alö go hanei haniga. Ualesala iahamölö e namots kuhilina. 36 Te alesala hoboto na iahamölö, bate möana tu kuhil, ba nonei te alesala sokö na, te kato uana u lam te alesala uana i tamölö.” Hanei sileiam u tson hihatuts tara Lo na u Parasi ( Matiu 23:1-36 , Mak 12:38-40 ) 37 Pöata te ranga hakapaia e Iesu, ba töa katuun turu Parasi e ngö mena neien i luma i tanen tegina nou uaien. Be Iesu e gum sil talena tega nouaien. 38 Ba nonei a Parasi e asingoto nena te nou u e Iesu batema galus mamme nei a limanen ti markatou u Jiu. 39 Ba Tsunono e poeiena i tanen, “Alimiou u Parasi e roron kato hagogose miou a murina kap na pelete, kaba i torimilimiou, alimiou u gulgulka na e saputu memiou a mamana a markato a omi. 40 Alimiou u tutu! E Sunahan te kato u tuenreina ielesala na u tuenrei hasina iogana. 41 Kaba alimiou go hala naim a manka te ka memi limiou tara katuun te möa ta ka, ba limiou te töan gogoso hamana miou. 42 “Alimiou u Parasi, a nomi pan e butuna romana i tamilimiou. A mamana matsi kaan hasoksoka a matsi tetenei te kana tara kui, alimiou e roron patsike miou a matsi maloto a matsi makum bate halemi e Sunahan a man hamalotona man makum. A markato te hala menari a hamalotona a makum tere Sunahan e nigana. Kaba limiou e roron totone miou u mar hihatuts pan tara Lo te markato uana teka: a markato te hamou hamatskö menari u raranga turu katuun, na markato te ngil menari u katuun e Sunahan. 43 “Alimiou u Parasi, a nomi pan e butuna romana i tamilimiou. Alimiou e ngil korue miou ego gum mia turu gumgum tara pal kapan tara luman lotu, na limiou e ngil hase miou u katuun egi hapan raia limiou tara töana. 44 A nomi pan e hahaloso ranou limiou. Alimiou e heremi a man kioun mate tema tareri u katuun. Bate tataala ria ielunen, kaba ema atei sileri a ka a omi e kana iogana.” 45 Ba töa tson hihatuts tara Lo e poeiena i tanen, “Tson Hihatuts, tara pöata te ranga namia lö a ka teka, alö e saka has ramien lam!” 46 Be Iesu e ranga palisina me poeiena, “A nomi pan e butuna romana i tamilimiou has u tson hihatuts tara Lo! Alimiou e roron hake mia a man nitiama turu katuun bate lagi sösöate ren, kaba limiou e namala taguhu ramien. 47 A nomi e butuna romana i tamilimiou. Alimiou e roron kuie miou u kahokaho u niga turu propet, u tubumilimiou ti atung hamate raien. 48 Alimiou e haröto nemiou te hatangana mena milimiou a markato turu tubumilimiou: nori i pulir u propet ba limiou te kuie miou u kahokaho i taren. 49 E Sunahan, te ka mena u hakhakats u niga, e pei, ‘Alia e hala ragou u propet na u katunun raranga i taren. Ba nori te kato homi rer romana a palai i taren, bate atung hamate raier a palai.’ 50-51 Ba limiou, u katunura i romana te alate mou romana u propet hoboto ti atung hamatier i mam noa, e taniaia tere Ebol ti atung hamati, bate noana tere Sakaria ti atung hamateia i hagusuna a makumun haats na Luman Lotu Pan. Aa, alia e ranga mera goulimiou, alimiou u katunura i romana e alate moen romana!” 52 Be Iesu e poeiena, “A nomi e butu noa i tamilimiou u tson hihatuts tara Lo. Alimiou e rama namiou a maroro tega kalati a niatei hamana tere Sunahan. Alimiou ema lu bemi a peisamiou a niatei teka, na limiou e hapiou has ramiou u katuun te ngilin lue ren!” 53 Pöata te laba naia e Iesu a makum teka, bu tson hihatuts tara Lo na u Parasi e tanian tuts sil korue ren me rangate rien u rangrangatana tara mamanaka. 54 Nori i torohanan gamo naien bate ngilin sake ner tu raranga tu omi tega katoeien. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.