U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Luk 10 - U Bulunagana U NigaE Iesu e hala rela u tohit u maloto tara katuun 1 I murina a ka teka ba Tsunono e hopö kap rena u tohit u maloto tara katuun. Nonei e ngilin hala huhuol mam mera leien tara man taun na man han hoboto te katsin la uaien. 2 Be Iesu e poeiena i taren, “A kui e tangoho hakapa kaba e möa ta katuun ta para tega hagali a kannou. Alimiou go singo uaiam tara Tsunono bate hala renama u katuun batena hagale rima a kannou a tangoho. 3 La tala mula. Tara, alia e hala here ragi limiou u tunan sipsip te la uaier i gusur u muki u hie. 4 Alimiou goma la memi ta pous moni tsi ta pora tsi tu sendol. Na e möa tu tuol bate ranga gono mem ta katuun i maroro. 5 Na tena tasu moa limiou ta luma, ba limiou te pei mamemiou, ‘A masalohana e tatei ka uana tara luma teka.’ 6 Na te kanoa ta katununa tara masalohana tara luma teka, ba masalohana i tamilimiou te kanoa i tanen. Kaba te möa noa ta katununa tara masalohana, ba masalohana i tamilimiou te hakopis pouts has uanou i tamilimiou. 7 Alimiou go ka nitöa mia tara töa luma batema hula la uami tara man taina man luma. Alimiou e tatei noue miou ne tatei ue miou a man saha manka te tatei hala naren. Taraha? A katunun kui egi halei a hihol i tanen. 8 Pöata tena butu moua limiou tara töa taun ba u katuun te lu mera rilimiou i luma i taren, alimiou go noueiam a saha kannou te hanou rarien limiou. 9 Alimiou go kato haniga pouts raiam u katuun te ka mer a siki nonei tara taun, bate mar ranga hatei meramien teka, ‘A nipepeito kap tere Sunahan e susuku hakapa uama i tamilimiou.’ 10-11 Kaba tena butu moa limiou tara töa taun bu katuun tema haniga rari limiou, ba limiou tena tuol mia i maroro bate ranga meramen, ‘Alam e tohu ba nem u köahu tara taun i tamilimiou te rokotona i moumulam! Kaba limiou go hakats haniga iam: a Nipepeito tere Sunahan e la hasusuku hakapa uama i tamilimiou, kaba limiou ema ngil tsipone mien!’ 12 Alia e ranga mera goulimiou, turu lanin hahuna tere Sunahan, u katuun tara taun teka e lue riou a nihahuna te pan bala nanou a nihahuna turu katuun u omi ra i Sodom.” U katuun tara man taun ti hahamana ( Matiu 11:20-24 ) 13 E Iesu e hihatuts me poeiena, “A nomi pan koru e butuna romana i tamilimiou u katunura i Korasin na i Betsaida! Sanena a man mirakol ti katoeia i gusumilimiou ti kato mameia i Taia na i Saidon i iomin, nori sanena i tori tsuga ban a man markato a man omi i taren bate ka ria turu gum. 14 Kaba turu lanin hahuna tere Sunahan, a nihahuna i tamilimiou u katunura i Korasin na i Betsaida e pan bala nanou a nihahuna turu katunura i Taia na i Saidon. 15 Na limiou u katunura tara taun i Kapenium e ngilin soloseie miou a peisa milimiou iasa, kaba limiou e lapo ba has raroua i hel!” 16 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen, “U katuun te hengo rariou limiou e hengo hase riou lia, na u katuun te tori hasoala rariou limiou e tori hasoala has nariou lia. Na u katuun te tori hasoala narioulia e tori hasoala has ner e Sunahan te haleie moulia.” U tohit u maloto tara katuun i kopisima 17 U tohit u maloto tara katuun i kopis mema a nisasaala pan me poeier tere Iesu, “O Tsunono, u liliahanei u omi has i hengo korui u ranga i tamulam tu tsuga meraien lam tara solo mölö!” 18 Be Iesu e ranga palis ranen, “Aa, alia u tari e Satan e rus here mei u kanaha i Kolö. 19 Hengoiam! Alia u hala hakapa railimiou a nitagala tego tötö mera milimiou u kökötsi na u kökoto. Na lia u hala hakapa has railimiou a nitagala tego tagala saluhe mena milimiou a nitagala hoboto tere Satan, a katuun te pakö ranou ra. Na e möa nou romana ta ka tega kato homi raiou limiou. 20 Kaba alimiou goma sasaala memi u liliahanei u omi te hengo mera ri ien limiou. Alimiou go sasaala meiam a solomilimiou i koloto hakapa naia i Kolö.” E Iesu e sasaala ( Matiu 11:25-27 , Matiu 13:16-17 ) 21 Nonei has tara pöata, e Iesu e ka mei a nisasaala pan turu Namnamei u Göagono me poeiena, “O Tamar, alö a Tsunono pan i Kolö na i puta! Alia e haniga koru megia i tamölö te hamous me milö u raranga u mana turu katuun te poeier e ka mer a niatei, bate haröto namen turu katuun papala tema atei balari. Aa, O Tamagulia, alö e markato uaiem teka turu ngil peisa i tamölö balö te sasaala memen.” 22 Be Iesu e rangana turu katuun, “E Tamar e hale ii lia a mamanaka hoboto. Na e möa ta töa ta katuun tega atei sil a Pien Tson. E Tamar pepeisa lasi. Na e möa has ta katuun tega atei sil e Tamar. A Pien Tson pepeisa te atei silena e Tamanen, na esi a Pien Tson te hopö kap naien te tatei hatei butu narouen.” 23 Be Iesu e habirits uana turu katunun tsitsilo me poeiena i taren pepeisa, “Sasaalaiam a man mata te tarer a manka te tare milimiou! 24 Alia e ranga mera goulimiou, u propet na u king u parpara i ngilin tara a manka te tare milimiou, kaba nori ima tareien. Nori i ngilin hengoe a manka te hengoe milimiou, kaba nori ima hengoeien.” U haharuei tara toun Samaria a niga 25 Turu töa u lan, a töa tson hihatuts tara Lo tere Mosis e tuol sei me torohane nei e Iesu u rangatasei teka, “Tson Hihatuts, aha tego kati lia ba lia te luegou a nitöatöa te ka nitöana?” 26 Be Iesu e poeiena i tanen, “Aha te ranga nena u Buku u Göagono? Alö e mar atei mena mien ime?” 27 Ba nonei e poeiena, “U Buku u Göagono e poeiena, ‘Alö go ngil koru a Tsunono i tamölö e Sunahan turu tori hoboto i tamölö nu namnamei na nitagala na u hakats hoboto i tamölö, bate ngil has menami a tana katuun temar ngil mena milö a peisam.’” 28 Be Iesu e poeiena i tanen, “Alö e ranga hamatskö mula. Markato uu teka ba lö te töatöa hamana mou.” 29 Kaba a tson hihatuts tara Lo e ngil u katuun egi pei nonei a katuun a matskö, ba nonei e rangatena e Iesu, “Esi nonei a katuun tego ngili lia?” 30 Be Iesu e ranga palisina me poeiena, “A töa katuun e la ban i Jerusalem me gala uana i Jeriko, ba u kopkop e atung hohomie ren me lueier a mamanaka, ba nori e laba naren. 31 Nonei tara pöata, a töa pris turu Jiu e gala silaia tara maroro teka, kaba pöata te tareien a katuun ba nonei e la hapalis ba nanen. 32 I murinen a töa Livai e gala sila hasia tara maroro teka, kaba pöata te tareien a katuun ba nonei e la hapalis ba has nanen. 33 Kaba a töa toun Samaria e gala sila hasia tara maroro teka. Ba pöata te tareien nonei a katuun me taatagi koru nanen. 34 Ba nonei ena hakis nena u uapi na uain tara man takiraha na man ngats i peisanen, me pouenen. Ba nonei e hose nen tara rongki i tanen me lu mena neien tara töa luman soho mena tara kap nanen. 35 Turu hamahö ba nonei e lousena a huol a denarius moni me hale neien a katuun terena luman soho me poeiena, ‘Pakoko hanigei a katuun teka. Na te noue noen ta moni lel i tamölö, ba lia temi palis poutse gouen tara pöata te sila pouts guma lia teka.’” 36 Be Iesu e pei lelena, “Esi tara topisa katuun teka te ngil korui a tana katuun?” 37 Ba tson hihatuts tara Lo e poeiena, “A katuun te taatagi naien.” Be Iesu e poeiena i tanen, “Bara. Alö go markato has uu te mar kato uaien.” E Iesu e roroia tere Marta mere Maria 38 E Iesu na u katunun tsitsilo i tanen i la uu tara maroro mena butu ria tara töa han, ba töa tahol a solonen e Marta e lu mera neien tara luma i tanen. 39 E toulanen e Maria e gum ia i mouna e Iesu bate hahengona turu hihatuts i tanen. 40 Kaba e Marta e kato sil korui a man toukui tega katoeien. Ba nonei e la nama memi poeiena, “Tsunono, alö ema hakats nami e toular e laba nena moulia ba lia te kato pepeisegu a man toukui? Alö go ranga memen bate mi taguhe noulia!” 41 Ba Tsunono e ranga palise nen, “O Marta, Marta! Alö e toku korum na e hakats hatagala nem a mamanaka. 42 Kaba töa puku a ka te pan balana. E Maria e hopö kap nena a ka a niga teka, na ema antunan luba naroien.” |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.