Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -


U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Jon 6 - U Bulunagana U Niga


E Iesu e hanour u 5,000 tara katuun
( Matiu 14:13-21 , Mak 6:30-44 , Luk 9:10-17 )

1 I murinen be Iesu e la pouts uana i hapalana a Ramun a Perperere i Galili, te ngö haseri i Taibirias.

2 U katuun u para koru i kukutieien, taraha nori i tara a man mirakol te katoeien turu katuun ti kamei a man siki.

3 Be Iesu e gamon tataala seina tara tsi pokus me gum gono merena u katunun tsitsilo i tanen.

4 U Paska, a kannou turu Jiu, e sukusuku hamanasa.

5 Be Iesu e hula tarana me tara rena u katuun u parpara koru i la uama i tanen, ba nonei e poeiena tere Pilip, “Ime te hole rouara ta beret te hanou raroui u katuun teka?”

6 Nonei e mar ranga uu teka tega torohana menaien e Pilip. Nonei e atei sil mami a saha a ka tego katoeien.

7 Be Pilip e ranga palise nen me poeiena, “A hiholuna tara töal a tsihou ema antunan hol hase nei ta beret ba u katuun te tatei luer a mats tabubu.”

8-9 Ba töa katunun tsitsilo i tanen, e Endru e toulana e Saimon Pita, e poeiena i tanen, “A töa pien tson e kana teka, e ka mena a tolima a bali beret na huol a iena. Kaba ema antuna noi tara katuun a parpara koru teka.”

10 Be Iesu e poeiena, “Na hagum raiam u katuun.” E kamei u garas u para tara makum ti kaien. Ba u katuun e gumur, a pal tson na touhaliou has na u hihase tara pal tson puku e antunaia turu 5,000.

11 Be Iesu e luena u beret me haniga uana tere Sunahan me molamola raneien u katuun ti gum. Me kato has menanei u iena iesana, ba nori e mar luaier timar ngil hapopo uaien.

12 Pöata ti nou hantuna hakapaien, ba nonei e ranga meraiena u katunun tsitsilo i tanen me poeiena, “Gone muma a mats nouba, ara gima kato baba naien.”

13 Ba nori e goner a man nouban beret, me ongo hasaputer a maloto na huol a kalobaka tara man nou ba turu katuun.

14 Pöata ti tareia u katuun a manka teka ba nori e poeier, “U mana koru lahas, nonei koru a propet tega la uama tara han i puta.”

15 Pöata te atei sileia e Iesu u katuun emi katsin pile kap naien bate hakinge ren, ba nonei e la pepeisa uana tara pokus.


E Iesu e tataalaia i ieluna u ramun
( Matiu 14:22-33 , Mak 6:45-52 )

16 Pöata te lahi ia ka, ba u katunun tsitsilo tere Iesu e gala uar i ramun.

17 Ba nori e osa ria tara tolaala me lauar i hapalana ramun tara taun i Kapenium. A ka e bong hamanasa kaba e Iesu ema la noa ua mei i taren.

18 A lomolomo e takei hatagala koru ma ba a ramun e posana.

19 Pöata ti sua hakape len a tolima a kilomita tsi a tönomo ba nori e tareier e Iesu e tataala ma ieluna u ramun me la uanama tara tolaala. Nori ima marei ien ba nori e matout korur.

20 Ba nonei e poeiena i taren, “Alia ba, alimiou goma matoutmi.”

21 Pöata ti hengo marei ien e Iesu ba nori e masa korur me hasesei tuun siler tegi hosa menaien e Iesu tara tolaala. Ba nonei tara tsi pöata puku has ba tolaala ena butuna tara han ti la uaien.


A Beretina i Kolö

22 Ba turu hamahö u katuun ti ka ma i hapalana a ramun i tari u katunun tsitsilo i ka puku las mei a töa puku a tolaala. Nori i tara hasi e Iesu ema osa gono merai u katunun tsitsilo i tanen tara tolaala kaba u katunun tsitsilo i tanen i la pepeisala.

23 A man tolaala ri Taibirias i la hasukusuku uama tara makum ti nouia a beret te haniga naia a Tsunono tere Tamanen ba u katuun e töan noue ren.

24 Ba pöata ti atei sileia u katuun e Iesu na u katunun tsitsilo i tanen ima ka ii, ba nori e osa ria tara man tolaala teka me sake lila e Iesu i Kapenium.


E Iesu a kannouna tara nitöatöa

25 Pöata tina sabieien e Iesu i hapalana a ramun, ba nori e rangatar me poeier i tanen, “Tson Hihatuts, alö u la uama teka i hangisa?”

26 Be Iesu e poeiena i taren, “Alia e hatei hamana koru ragou limiou, alimiou ema sake memi lia tu tara mena mei limiou a man mirakol i tar. E möa, alimiou e sake memu mei lia tu hanou hamasul mera mei lia alimiou.

27 Alimiou goma kui silemi a ka te tatei putakana. E möa. Alimiou go kui sileiam a ka te niga nitöana, a ka te hala nena a nitöatöa te ka nitöana. Alia tu butun Katunuma e hala ragoui limiou a ka teka, taraha e Tamar e Sunahan e hanige noulia.”

28 Ba nori e poeier i tanen, “Aha tego katoi lam tego kato menai lam a man toukui tere Sunahan?”

29 Be Iesu e ranga palis uana i taren me poeiena, “A toukui tere Sunahan e markato uana teka, alimiou go hamana mia tara katuun te tula na men.”

30 Ba nori e poeier i tanen, “U saha u hiharöto te haröto namoulö ba lam te taram bate hamane mölö? A saha ka te kate mölö?

31 U tubumulam i noui a ka ti ngöei a Mana, tara pöata ti kaien tara makum a palaka. U Buku u Göagono e poe hasena, ‘Nonei e hala raien a kannou te lama i Kolö.’”

32 Be Iesu e poeiena i taren, “U mana koru alia e hatei ragou limiou, e Mosis ema hala nai a kannou te lama i Kolö turu tubumilimiou. E möa. E Tamar te hala na men. Na nonei e ngilin hala has ranei limiou a kannou hamanana i Kolö.

33 Nonei a kannou hamana tere Sunahan teka e lama i Kolö na e hala nena a nitöatöa turu katunura i puta.”

34 Ba nori e poeier, “O Tsunono, alö go hala nitöa ramei lam a kannou teka.”

35 Be Iesu e poeiena i taren, “Alia nonei a kannou te hala nena a nitöatöa. E si te la uanama i tar ema tatei bes noi na esi te hamanana i tar ema tatei maka noi.

36 Kaba lia e hatei ragou limiou, alimiou u tare moulia kaba limiou ema hamana noahas mi.

37 U katuun hoboto te hala mera namei e Tamar i tar e la uarima romana i tar. Alia ema antunan hakopise goi esi te la uanama romana i tar. E möa.

38 Alia uma la sile mei i Kolö tegomi kato menai a manka turu ngil peisa i tar. E möa. Alia u la silema tegomi kato menai lia u ngil tere Sunahan te tula na moulia.

39 Na nonei teka a manka te ngilena e Sunahan: nonei e ngilena alia goma hatie ii ta töa ta katuun te hala na men ba lia te hatakei pouts ragoen romana tara tou mate tara kapakapana pöata.

40 Nonei koru a ka te ngilena e Tamar, u katuun hoboto te tare riou lia na te hamana uar i tar, nori egina lueiou a nitöatöa te ka nitöana. Na lia e hatakei pouts ragoen romana tara tou mate tara kapakapana pöata.”

41 Ba pal kapan turu Jiu e hiararanga siler e Iesu te pei menaien, “Alia nonei a kannou tu lama i Kolö.”

42 Ba nori e poeier, “A katuun teka nonei e Iesu, a pien tson tere Josep. Ara e atei silera e tamanen ne tsinanen. Ime te markato uanen ba nonei te poeiena, ‘Alia u lama i Kolö?’”

43 Be Iesu e poeiena i taren, “Möa tu hiararanga hapara mia i gusumilimiou.

44 A katuun ema antunan la peisa mena mei u ngil tanen, e Tamar noahas tena hale noien u hakhakats u niga ba nonei tena la nama i tar. Na lia e hatakei poutse goen romana tara tou mate tara kapakapana a pöata.

45 U propet i koloto has naien turu Buku u Göagono i manasa me poeier, ‘E Sunahan e hatuts hoboto ranoen romana.’ Na u katuun hoboto te hengo hanigeier u hihatuts tere Tamar e la uarima romana i tar.

46 Ema ranga nanei ta töa e tarama tere Tamar. E möa. Esi puku te lama tere Sunahan, nonei puku te tarama i tanen.

47 “U mana koru alia e hatei ragou limiou, a katuun te hamanana e ka menou a nitöatöa te ka nitöana.

48 Alia nonei a kannou na tara nitöatöa.

49 U tubumilimiou i noui a ka ti ngöei a Mana tara makum a palaka. Kaba nori i mate noahas.

50 Kaba nonei teka a kannou te lama i Kolö, na katuun te noue nen e ma antunan mate noi.

51 Alia nonei a kannou te hala nena a nitöatöa te lama i Kolö. E si te nouna tara kannou teka e ka me nou a nitöatöa te ka nitöa nou. Na kannou te hala negu lia tena ha töatöa ranou u katunura i puta, nonei u tuenrei i tar.”

52 Ba pal kapan turu Jiu e hiararangar me poeier, “Ime te markato uanen ba katuun teka te hanou ranoira u tuenrei i tanen bara te noue roen?”

53 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “U mana koru, tema nou moilimiou turu tuenrei i tar na tema ua moilimiou turu rahatsing i tar alimiou ema antunan töatöa moi. Na lia e hatei hamana koru ragou limiou, e kato has uana iesana tara katuun te hahamana na i tar, alimiou go lu mena milia i torimilimiou, Alia tu butun Katunuma. Te möa nen, ba limiou tema antunan ka memoi a nitöatöa te ka nitöana.

54 A katuun te nouena u tuenrei na te ue iena u rahatsing i tar e ka menou a nitöatöa te ka nitöana. Na lia e hatakei poutse goen romana tara tou mate tara kapakapana pöata.

55 Taraha, u tuenrei i tar a kannou hamana na u rahatsing i tar nonei u ramunun ua hamana.

56 A katuun te nouena u tuenrei i tar na te ue iena u rahatsing i tar e ka nitöana i tar, na lia e ka nitöa has gia i tanen.

57 E Tamar te töatöa nitöana te tula na moulia. Na lia e töatöa sila has gia tere Tamar. Bara! Esi te noue noulia ena töatöa sila has noa i tar.

58 Nonei a kannou teka te ranga nagula lia te lama i Kolö. Ema kato uanei tara kannou ti nouia u tubumilimiou, kaba nori i mate noahas. E möa. A katuun te nouena a kannou teka e töatöa nitöa nou.”

59 E Iesu e katoeia u ranga teka te hihatuts ien iahana luman lotu tara taun i Kapenium.


U rarangana tara nitöatöa te ka nitöana

60 A pöata ti hengoeia u katunun tsitsilo i tanen u ranga teka ba nori e poeier, “U hihatuts teka e tagala koruna. Esi te hanige noen?”

61 Kaba e Iesu e ateia i tori nen, u katunun tsitsilo i tanen ima hanigei u ranga te katoeien, ba nonei e poeiena, “Alimiou e raman hengoe miou u raranga teka?

62 Ga te tare moua limiou, Alia tu butun Katunuma e la pouts uagou i Kolö tu lama lia?

63 U Namnamei puku lahas te hala nena a nitöatöa. U tuenrei puku ema antunanei. U raranga te hatei ragu lei lia limiou, nonei u rarangana turu namnamei, na nonei te hala ranei limiou a nitöatöa.

64 Kaba palair u katuun i gusumilimiou e hahamana noar.” E Iesu e atei sil mam noa hasir u katuun ti hahamana naien, na esi tegana hala naien turu katuun ti korupakö naien.

65 Ba nonei e poeiena, “Nonei te hatei sila ragula lia limiou, a katuun ema antunan la peisa ua namei i tar e antunana te haniga nena men e Tamar.”

66 Tara markato teka ba para koru a katuun turu katuun ti kukute la naien e talous ba naren mema kute lele rien.

67 Be Iesu e rangata rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen me poeiena, “Alimiou has e ngilin la miou?”

68 Be Saimon Pita e ranga palise nen me poeiena, “O Tsunono, alam e la uamou teresi? Alö peisa te ka mem u rangana tara nitöatöa te ka nitöana.

69 Na lam e hamanam na e atei sil hasem alö a Pien a Göagono te tula nema e Sunahan.”

70 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “Alia u hopö kap riou limiou a maloto na huol a katuun. Kaba a töa i tamilimiou a katuun tere Satan.”

71 Nonei e rangein e Judas a pien tere Saimon Iskariot. E manana, nonei a töa tara maloto na huol a katunun tsitsilo tere Iesu, kaba nonei tena harötein e Iesu turu katuun ti korupakö naien.

© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

Wycliffe Bible Translators, Inc.
Lean sinn:



Sanasan