Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -


U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Jon 5 - U Bulunagana U Niga


A katuun e niga poutsia i rehina a kioun ramun

1 Ba i murinen ba u Jiu e katoeier a kannou pan turu lotu i taren, be Iesu e la uana i Jerusalem.

2 Na tara Tamana Pan turu Sipsip i Jerusalem e kamei a töa kioun ramun ti ngöei turu HaHibru i Betesda. Na tolima a luman oho i hahisi a kioun ramun teka.

3 A makum teka e kamei a katuun a parpara ti ka mei u siki i opöia tara man luman oho teka, u matakiou, na u mou korus nu matekata. Nori i hahalosi tegi kilata menai u ramun.

4 Taraha, tara man töa man pöata a angelo tara Tsunono e roron kouluma batemi hula kilatanaiena u ramun tara kiou. Ba esi te tsiruku mamia tara ramun i murina te kilateien a angelo nonei has te niga pouts.

5 A töa katuun te kaia teka e solon kamei a siki e antunaia turu 38 u hiningal.

6 Pöata te tareia e Iesu te opö uaien nonei has e atei sil sokui te solon ka menaien a siki, ba nonei e poeiena i tanen, “Alö e ngil hasem alö gi kato haniga poutseiou?”

7 Ba katuun e poeiena i tanen, “O Tsunono, alia u möa ta katuun tega lu menai lia tara ramun tara pöata te bututu sei nama u ramun te kilaterien. Pöata te takei silegia lia tego la uu lia tara ramun ba tana katuun tena tasu mam tsiponina.”

8 Be Iesu e poeiena i tanen, “Takei balö te söatem u holholasa i tamölö balö te lam.”

9 Ba tara tsi pöata puku has teka ba katuun e niga poutsuna me söatena u holholasa i tanen me tataalana. A ka teka e butuia turu Lan u Göagono turu Jiu.

10 Ba pal kapan turu Jiu e poeier tara katuun te niga pouts, “U Lan u Göagono i romana. Alö e pekoeiem a lo turu lotu te söata mena milö u holholasa i tamölö turu lan teka.”

11 Ba nonei e ranga palis uana i taren me poeiena, “Kaba a katuun te kato haniga poutse namou lia te pei nama i tar, ‘Alö go söati u holholasa i tamölö balö te lam.’”

12 Ba nori e rangate ren, “Esi temar ranga uanama teka?”

13 Kaba a katuun te niga pouts ema atei silei e si, taraha e Iesu e la hatutuia i gusur u katuun u parpara koru.

14 Ba i murinen be Iesu ena sabiena a katuun teka iahana a Luman Lotu Pan me poeiena i tanen, “Tara, alö e niga pouts talam. Alö goma katokato lelei ta markato ta omi bate möa nou ta ka ta omi koru tega butuia i tamölö.”

15 Ba katuun teka e lana mena hatei la ranei u Jiu, e Iesu te kato haniga poutse men.

16 Ba u Jiu e tanian korupakö ner e Iesu, taraha nonei e kati u mirakol turu Lan u Göagono.

17 Kaba e Iesu e palis raien me poeiena, “Te kato haniga poutse gula lia a katuun e haröto nena e Tamar e kui noana na lia e kui noa hasegu a toukui teka.”

18 Ba turu mar ranga teka ba u Jiu e tagala sil koruer tegi kato hamate menaien e Iesu, taraha nonei e peki a lo i taren turu Lan u Göagono na nonei e pei hasi e Tamanen e Sunahan. Tara markato tala teka, nonei e hiapöpopo gono mena e Sunahan.


A nitsunono tere Iesu

19 Be Iesu e poeiena i taren, “Alia e hatei hamana koru ragou limiou, a Pien ema antunan kato pepeisa nanei ta ka. E kato lasena a ka te tarenen te katoena e Tamanen, taraha a ka te katoena e Tamanen, nonei e kato hase nouen.

20 E Tamar e ngil koruena a Pien i tanen, bate haröte neien a mamanaka hoboto te katoe nen. Na nonei e haröte noien romana a man mirakol te pan bala nena u mirakol teka, ba limiou te asingoto koru mou.

21 U mana koru, te hatakei rena e Tamar u katuun tara tou mate i taren bate hala raneien a nitöatöa, alia a Pien i tanen e kato has uagou iesana bate hala has nagou a nitöatöa turu katuun te ngil raiegu lia.

22 E Tamar ema one nei ta katuun kaba i halei a toukui hoboto teka a Pien i tanen tega ona meraien u katuun.

23 Ba u katuun te tatei hapaner a Pien temar hapan has meraien e Tamaren. E si tema hapane nei a Pien ema hapan hase nei e Tamanen te tula namen.”

24 Be Iesu e poeiena, “Alia e hatei hamana ragou limiou, a katuun te hengoena u raranga i tar na te hamana hasena e Sunahan te tula namoulia e ka mena a nitöatöa te ka nitöana. Nonei ema la noi turu kout tere Sunahan. E manana, nonei e ka halhal ba mamin a nitöatöa tere Sunahan na e herei a katuun a mate. Kaba nonei e laba nema a tou mate teka na e aroho hakapa uu tara nitöatöa tere Sunahan.

25 Alia e hatei hamana koru ragou limiou, i romana na i murimuri has, u katuun tema ka meri a nitöatöa teka e hengoe riou u raranga tara Pien tere Sunahan, ba katuun te hengo hanigana e lue nou a nitöatöa teka.

26 E Tamar, a mouna a nitöatöa, na nonei e hala hasei a Pien i tanen a nitagala tega mounaia a nitöatöa i tanen.

27 Na e hala haseien a nitsunono tego ona meraien u katuun, taraha nonei te butun Katunuma.

28-29 Alimiou ema asingoto namoi a ka teka, taraha a pöata te la nama ba u mate hoboto te ka ria tara man kahokaho te hengoe riou u raranga i tar, ba nori te takei pouts riou. U katuun ti kato haniga e hatakei pouts sil raroui a nitöatöa te ka nitöana, na u katuun ti kato homi e hatakei pouts sil raroui tegina lu menaien u nihahuna.”


U katuun te hatei ner e Iesu

30 Be Iesu e ranga lenina tara pal kapan turu Jiu me poeiena, “Alia ema katoegi ta ka turu ngil peisa i tar. E möa. Alia e mar ona has meragi u katuun temar hatei mena ii lia e Sunahan. Na temar ona uagu lia e matsköna, taraha alia ema kato megi u ngil peisa i tar. E möa. Alia e markato has uagu temar ngil uana e Sunahan te tula na moulia.

31 “Te hatei peisa nagoua lia a peisar, u katuun ema hamane roi lia.

32 Kaba e Tamar e hatei has nanou lia tara pöata teka, na lia e atei silegu u raranga i tanen e manana.

33 “Alimiou u tula ramula u katuun tegina rangata menaien e Jon, na nonei e hatei hamana naiou lia.

34 Alia ema hakö gia turu raranga tara katuun tuun. Kaba, alia e hatei sil tuun ragi limiou u ranga tere Jon tego hamana mena mien limiou na tego lu pouts menai limiou e Sunahan.

35 E Jon e kulupu halesala herei u lam, ba limiou e sasaala miou me masa koru memiou u alesala i tanen.

36 “Kaba a ka te pan bala nena e Jon e hatei has nanou lia. E Tamar e hanigein tego kui menai lia a man mirakol. Na man mirakol has te katoe gulia e haröto nena e Tamar has te tula na moulia.

37 Na e Tamar has te hala na moulia, nonei e hatei nena te mana uana u raranga i tar. Alimiou uma mala hengoemi a rungnen na limiou uma mala tara hasemi a matanen.

38 Na u raranga tere Sunahan ema ka neia i torimilimiou, taraha alimiou ema hamane milia, alia tu lama i tanen.

39 Alimiou e röto nitöa namiou u Buku u Göagono, taraha alimiou e poeiemiou nonei te hala ranoui limiou a nitöatöa te ka nitöana. U Buku u Göagono e hatei noahas na nou lia.

40 Kaba alimiou e raman la uamuma i tar bate mi luemiou a nitöatöa te ka nitöana.

41 “Alia ema hakats nagi tegi hapan menai u katuun alia.

42 Kaba lia e atei silegu a torimilimiou ema ngile nei e Sunahan.

43 Alia u la mema a nitsunono tere Tamar, na limiou ema lu mena milia i tamilimiou. Kaba te la menama romana ta töa ta katuun a nitsunono peisa i tanen, alimiou e lu mena moien i tamilimiou, noahasina te möa nen ta nitsunono tere Sunahan.

44 Alimiou e mar hamana uamou i me te lu mena mi limiou a nipan te hala nena a taina a katuun, ba limiou tema sake mi a nipan te la nama tere Sunahan a töa puku tega kato hapan raiou limiou.

45 “E möa tu poeiam alia te kout ragoua limiou i matana e Tamar. E möa. E Mosis te kout ranou limiou, nonei e Mosis ti hake mia limiou u nihamana i tamilimiou.

46 Te hamane mia limiou e Mosis, alimiou go hamana hase moulia. Taraha, nonei e koloto sileiou lia turu Buku u Göagono.

47 Kaba tema hamane milimiou a ka te koloto naien, ga ime temar hamana menamoi limiou u raranga i tar?”

© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

Wycliffe Bible Translators, Inc.
Lean sinn:



Sanasan