Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -


U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e Jon 4 - U Bulunagana U Niga


E Iesu na taholina i Samaria

1 U Parasi i hengoen u katunun tsitsilo tere Iesu i parpara baler u katunun tsitsilo tere Jon, na i hengo hasiin u katunun tsitsilo tere Iesu i baptaisir u katuun u parpara.

2 E Iesu ema baptais rai u katuun, u katunun tsitsilo i tanen lasi ti baptais raien.

3 Ba nonei e laba nena a provins i Judia me la pouts uana tara provins i Galili.

4 Kaba a maroro tega silaien e silaia i gusuna a provins i Samaria.

5 Ba nonei ena tukuna tara töa taun i Samaria te ngöeri Sikar i rehina a makumun tsiktsiki te halei e Jekop a pien i tanen e Josep.

6 A kioun ramun te hakahoein e Jekop i manasa e ka noa has. E Iesu e gegesi koru mei a toutatala a ngahangaha i tanen, ba nonei ena gumna i rehina a kioun ramun tara pal söasa.

7-8 U katunun tsitsilo i tanen ina hol lan tatsi kannou i taun. Ba töa taholuna i Samaria e la nama tegomi osul menaien tatsi ramun. Be Iesu e poeiena i tanen, “Hale mei lia tatsi ramun ego uei lia.”

9 Ba tahol e asingoto koruna me poeiena i tanen, “I me te kato koru uanen balö te rangate milia tu ramun? Alö a toun Jiu na lia a taholuna i Samaria.” (Nonei e mar ranga uu teka, taraha u Jiu ima ngil rai a tei Samaria. Na u Jiu mera tei Samaria ima hia lulu nai a manka i taren.)

10 Be Iesu e ranga palise nen me poeiena, “Alö ema atei silemi a ka a niga te ngilin hala nanei lö e Sunahan na esi te rangate neilö tatsi ramun. Alö sanena te atei sile moulia, balö te tatei rangata nem tatsi ramun i tar, balia te hale goi lö u ramununa tara nitöatöa!”

11 Ba tahol e poeiena i tanen, “A tsi tsunono, alö ema ka memi ta kaan osul na kioun ramun teka e tsiruku koruna. Ime te lue moa lö nonei u ramununa tara nitöatöa teka?

12 Alö e pan bala nem e tuburara e Jekop, te hala railam a kioun ramun teka, na nonei na galapien na u sipsip na u bulmakau i tanen i uaua hobotoia tara kioun ramun teka?”

13 Be Iesu e ranga palise nen me poeiena, “A katuun te ua noua turu ramun teka ena maka lel nou.

14 Kaba a katuun te ua noua turu ramun te hala nagou lia ema antunan maka lel noi. Taraha, u ramun te hale gouien lia e here noi a kioun ramun i peisanen, te bututu sei nitöa menou a nitöatöa te ka nitöana.”

15 Ba tahol e poeiena, “A tsi tsunono halei meilia nonei u ramun teka balia tema tatei maka lel goi, ba tema tatei la hiton gumei romana teka tegomi osul ramun uu lia.”

16 Be Iesu e poeiena i tanen, “Alö gona ngöema a tson i tamölö ba limiou te lapouts uamuma i teka.”

17 Ba tahol e poeiena i tanen, “Alia u möa ta tson.” Be Iesu e poeiena, “Alö e ranga hamana nitoam te pei mena milö alö u möa ta tson.

18 Alö u hitöl mei a tolima a tson, na a tson te ka gono memölö tara pöata teka ema tson hamana uanei i tamölö. Alö e ranga hamanam.”

19 Ba tahol e asingoto koruna me poeiena, “Aa, alia e tara talagu, alö banei a propet.

20 U tubumulam i hatsunoneia e Sunahan turu pokus te ka nama ili. Kaba alimiou u Jiu te peimiou u katuun egina hatsunoneia e Sunahan i Jerusalem.”

21 Be Iesu e poeiena i tanen, “Hengo, a pöata e la nama ba u katuun tema antunan hatsunone roi e Sunahan turu pokus, na i Jerusalem. E möa.

22 Alimiou ema atei silemi a ka te hatsunonei mi limiou. Kaba alam e atei silem a ka te hatsunonei mulam. Taraha, a katuun te lu pouts mera nei u katuun tere Sunahan e butu sila nama turu Jiu.

23 Kaba a pöata e la nama na e tuku hakapa has ba u katuun hamana tere Sunahan te hatsunoneriou e Tamarara turu namnamei na tara nimana i tuinen. E Sunahan e sakiena a mar katuun teka tego hatsunono uu i tanen.

24 E Sunahan u Namnamei, na katuun te singo uana i tanen ego singo hamana koruia i tuinen.”

25 Ba tahol e poeiena i tanen, “Alia e atei silegu e Mesaia e la nama romana, a katuun te ngöeri e Kristo. Pöata te butu nen romana ba nonei te hatei ranoira a mamanaka hoboto.”

26 Be Iesu e poeiena, “Alia nonei e Mesaia te ranga gono memölö.”

27 Nonei tara pöata teka ba u katunun tsitsilo tere Iesu te tukur, nori i asingoto koru ni te ranga gono menai e Iesu a tahol. Kaba nori ima rangateien, “Aha te ranga gono sil memi lö a tahol teka, na aha te ranga nami limiou?”

28-29 Ba tahol e laba nena a tabelin osul ramun i tanen me lapouts uana tara taun mena hatei rena u katuun, “Alimiou go la muma. Mi tareiam a katuun te hatei lalei lia a mamanaka hoboto tu kati lia i manasa. Nonei romana e Mesaia, a katuun te hahalose rara?”

30 Ba u katuun e laba neruma a taun me la uarima tere Iesu.

31 Nonei tara pöata teka u katunun tsitsilo i tahulei e Iesu ega nou tatsi kannou.

32 Be Iesu e poeiena i taren, “E möa. Alia e ka megu a kannou tema atei sile milimiou.”

33 Ba u katunun tsitsilo i tanen e hiarangrangatar me poeier, “Ta katuun toum romana e hale laleien ta kannou?”

34 Be Iesu e ranga uana i taren me poeiena, “Alia e kato begu a toukui tere Sunahan te tula na moulia, e antunana tena kapa nen. Nonei a kannou i tar teka.

35 Alimiou e pei miou, ‘A tohats patu a tsihou ba pöatan hamuna.’ Kaba lia e hatei ragou limiou, hula taraiam bate tara haniga miou bate tare hase miou temar tangoho hoboto uana a kui.

36-37 A katuun te harengena a kui e lu taleiena a hihol i tanen na e lu gögono sil hase nei a kannou, a kannouna tara nitöatöa teka nitöana. Ba u katunun leba na u katunun harenge te sasaala hobotor te lu mena rien a hihol. Ba u raranga ti halani te butu hamana talana. ‘A töa katuun ena lebaleba nou ba tai tena harenge nou.’

38 Alia e tula sil ragou ii limiou tegona gono mera mumei limiou u katuun te katsin hamana uar i tar. A palair u katuun i hala mam raien u raranga tere Sunahan, na limiou ena kato halesalemou u raranga tere Sunahan ba nori te tatei hamana hanigar.”

39 A parpara a katununa tara taun i Samaria i hamanaia tere Iesu, taraha a tahol e hatei raien me poeiena, “Nonei e hatei namei lia a mamanaka hoboto tu kati lia i manasa.”

40 Ba u katunura i Samaria emi butu ria tere Iesu, me rangate ren tego gamon ka buaien. Ba nonei e ka gono mera nen u huol u lan.

41 A pal para koru i hamana lel ia tere Iesu ti hengo menaien u raranga i tanen.

42 Ba nori e hateier nonei a tahol me poeier, “Alam u tanian hamana uu tere Iesu tu hengo menai lam u ranga i tamölö. Kaba, alam e hamana koru lel talam, taraha alam e hengo peisa tala mula, na lam e atei sil hamana koru talem, nonei koru a katuun teka ti hala sile mei tegomi luba menaien a man markato a man omi turu katunura i puta.”


E Iesu e kato haniga poutsi a töa pien tson

43-44 U huol u lan e kapa be Iesu e laba nena a taun teka me lauana i Galili. Nonei pouts has te ranga me poeiena, “A propet tere Sunahan ema kamenei ta solo i han pouts i tanen.”

45 Kaba tara pöata te tukuien i Galili u katuun i sasaala koru meien, taraha nori i la has ma tara kannouna turu Paska turu Jiu i Jerusalem, na nori i tara hakapama tara man mirakol te katoemen tara pöata tara kannou.

46 Be Iesu e la pouts uana i Kena, a taun i Galili te hapalise men u ramun mena butun uainina. A pien tson tara tson tara gamman e kaia i Kapenium e ka mei a siki pan.

47 A pöata te hengo naien e Iesu e laba nema i Judia me tukuna i Galili, ba nonei e lauana tere Iesu mena tahule nen tega la uaien i Kapenium batena kato haniga poutsena a pien i tanen, taraha nonei e katsin mate.

48 Be Iesu e poeiena, “Tema tare mia limiou tu mirakol, alimiou ema hamana moui.”

49 Ba tson tara gamman e ranga hataatagina me poeiena, “O Tsunono, alö go la boroboroma. A tsi pien i tar ena mots matena.”

50 Be Iesu e poeiena i tanen, “Kopis poutsula i han, a pien i tamölö e töatöana na e niga poutsuna.” A tson teka e hamana korui u raranga tere Iesu ba nonei e la poutsuna i han i tanen.

51 Pöata te la noua len, ba u katunun kui i tanen e hitupali meren me poeier, “A pien i tamölö e niga poutsuna.”

52 Ba nonei e rangata ranen, “Saha pöata te tanian niga pouts meien?” Ba nori e poeier, “U hiski i tanen e tanian la puta tara 1 kilok i nolaha.”

53 Ba tson e atei soköna, nonei lasi tara pöata teka te rangama e Iesu bate poeiena, “A pien i tamölö e töatöana na e niga poutsuna.” Ba nonei a tson na hun katuun hoboto i tanen e hamana uar tere Iesu.

54 Nonei u hahuoluna u mirakol te katoeia e Iesu tara provins i Galili i murina te laba namen i Judia.

© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

Wycliffe Bible Translators, Inc.
Lean sinn:



Sanasan