Galesia 4 - U Bulunagana U Niga1 U raranga i tar e markato uana teka. Pöata te tetenei noana pien nonei e herenei a katunun kui tere tamanen. Na pöata te pan hakapa talanen ba nonei te lueiena a manka te hopö kap beien e tamanen tega lueien. 2 Kaba tara pöata te tetenei noa nen nonei ega kaia tara nitaratara kap turu katuun e antunana tara pöata te hopö kap beien e tamanen. 3 Na ti markato has uu ra i mamuna te lama e Iesu Kristo, ara i here rai u katunun kukui puku te ka puta ria tara mamanaka i puta. 4 Kaba tara pöata hamatskö te hopö kapiin e Sunahan, ba nonei e hala nenama a Pien Tson i tanen. A tahol te poseien, ba nonei e kana i kopina a Lo turu Jiu. 5 E Sunahan e hala sile meien tegomi sakahis meraien ra ti ka uu ra i kopina Lo, bara te pala uara i tanen. 6 Te pala tala uarara i tanen, be Sunahan te hala mena mei u Namnamei tara Pien Tson i tanen i torirara bara te ranga hamatskö koru tala nera, e Sunahan nonei koru e Tamarara. 7 Na ra ema here lenerei a katunun kukui puku. E möa. Ara e pala tala uara tere Tamarara. Na e Sunahan e hala ranoui ra a manka te ranga hamana naien turu katuun i tanen. E Pol e toku sil korur u katunura i Galesia 8 I manasa alimiou ima atei silemi e Sunahan bate hererami u katunun kui tara man got gamogamo. 9 Kaba i romana alimiou e pei miou e Sunahan e atei sil ranou limiou na limiou e atei silemiou e Sunahan. Ga taraha tsiponi ba limiou te habirits kopis silemiou a man namnamei a man omina i puta ti möa ta man nitagala i taren? Ba limiou te katsin katunun kukui puku lel mia i taren? 10 Alimiou e hapane miou a man lan na man pöata na man tsihou na man hiningal. 11 Alia e toku koru meg a man toukui ti kato berai lia limiou ena mots la pinopinona. 12 A matsi hahatoulana, alia e hatei ragou limiou, alia u hapolasa ban a markato tara Lo, ti markato has uaiam limiou i manasa. Na tara pöata tu hihatuts tutuun ia lia teka, alimiou uma katoemi ta markato ta omi i tar. 13 Alimiou e atei silemiou alia u siki tara pöata tu habulungana tutuun naia lia u Bulungana u Niga i tamilimiou. 14 Na siki i tar e habutu hasi a nitiama i tamilimiou, kaba limiou ima taratara pukue milia. Alimiou u mar tarakap mena milia tego mar tarakap mena milimiou a angelo tere Sunahan, na e Iesu Kristo has. 15 I manasa ara i ron sasaala hoboto koru. Ga i romana aha te omi tsiponina? Alia e hatei ragou limiou, i manasa alimiou u ngil korue moulia. Alimiou sanena tego antunaiam, ba limiou te hase miou a mata milimiou bate hale mien lia. 16 Kaba i romana alimiou e omi tsipon tale moulia te habulungana mena gilia u raranga u mana? 17 A matsi hahatoulana, u katuun i tioum e gamo siler tego tahongo uaiam limiou i taren. Kaba turu hakhakats i taren, nori ema ngilin taguhu rari limiou. Nori e kato sil laser tego taguhu meramien limiou. 18 E niga koruna tego kato mena milimiou a markato a niga tara mamana pöata. Kaba möa tu kato pukue mia tara pöata te kagono mera gilia limiou. 19 A matsi galapien i tar, alia e sagohegu a kamits e herenei a kamits te sagohena a tahol te katsin posana. Taraha, alia e ngil hatagala koruegu alimiou go heremi e Kristo. 20 Alia e ngil koruegu tego ka gono merai limiou bate ranga gono tuun mera goulimiou. Alia e hakats hapara sil koru ragou limiou. U haharuei tere Hega mere Sara 21 Alimiou te ngilin kamia i kopina a Lo turu Jiu, alia e hatei tala ragou limiou: hengoeiam a ka te ranga nena a Lo tere Mosis. 22 I koloto naia turu Buku u Göagono, e Abraham e kamei a huol a pien tson. E Hega a taholun kukui puku i tanen e posei a töa, na e Sara a tahol hamatskö i tanen e posei a tabi. 23 A pien te posei a taholin kukui puku e tuhanaia turu hiangilngil peisa turu mun tahol. Na pien te posei a tahol hamatskö e tuhana silaia turu ranga u mana tere Sunahan. 24-25 A huol a tahol teka e haharuei nena u huol u ranga te kits e Sunahan. U töa u ranga, nonei a Lo te hala naia e Sunahan turu pokus i Sinai tara han i Arebia tara pöata te hala naien u Maloto u Raranga tere Mosis. E Hega e haharuei nena a Lo ti hala naia i Sinai, na pienin kui i tanen e haharuei nena u katunura i Jerusalem te roron kui siler a Lo. 26 Kaba e Sara e haharuei nena u taina u rangan kits, nonei a Jerusalem a tsimus i Kolö te haharuei nena a Nipepeito hamana tere Sunahan. Na pien tere Sara e haharuei ranou ra a galapien hamana tere Sunahan tema ka lel ria i kopina a Lo. 27 U Buku u Göagono e poeiena: “Alö go sasaala, alö a tahol a kuba tima posei ta pien, alö a tahol tima sagohei ta kamits tara tou posa. Alö go masa koru, taraha, alö e ka meramou a galapien e para saluhe rariou, a galapien tara tahol te kamena a tson.” 28 Na limiou a matsi hahatoulana i tar, alimiou a galapien has turu ranga hamana tere Sunahan, te markato has uu e Aisak. 29 Kaba tara pien tson te tuhanaia turu hiangilngil peisa turu mun tahol, nonei e kato homi a pien tson te tuhanaia tara nitagala turu Namnamei tere Sunahan. Na e kato has uana i iesana turu katunura i romana. 30 Kaba u Buku u Göagono e poeiena, “Tsugeiam a taholun kukui puku na pien tson i tanen, taraha a pien tson tara taholun kukui puku ema tatei kagono menei a pien tson tara tahol hamatskö bate luena a manka tere tamanen.” 31 Bara, a matsi hahatoulana, ara ema galapien tala uari tara taholun kukui puku. E möa. Ara a galapien tala tara tahol hamatskö. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.