Aposol 27 - U Bulunagana U NigaE Pol e la uu i Rom 1 E gamman e hale iema u ranga tego osa uu lam tara tolaala bate la uaiem i Itali. Ba nori e lu rer ere Pol na palair u karabus be hapile rarien tara töa katuun a solonen e Julius. Nonei a töa tsunono te kaia turu soldia ti ngö rai a Retsimen tere Sisa. 2 Ba lam e osa mia tara töa tolaala na i Adramitium te katsin la uu tara man taun te ka ria i rehina a tasi tara provins i Eisia. Alam u la gono mei a töa tson a solonen e Aristakus, a toun Masedonia tara taun i Tesalonaika. 3 Bu hamahö ba lam ena tuku mia tara taun i Saidon be Julius e kato haniga koruena e Pol na e haniga hasein tegana tara menaien a matsi hahikapien i tanen ba nori te hale rien a matsi ka te ngileien. 4 Ba lam e takei ba pouts nem a han teka be seil uaiem i hapalana tolo i Saiprus te oho, taraha alam u lagi lalaia tara lomolomo. 5 Ba lam e seil haroho uaiem tara tasi i rehina provins i Silisia na i Pampilia mena tuku mia tara taun i Maira tara provins i Lisia. 6 Tara taun teka a tsunono turu soldia e sabei a töa tolaalana i Aleksenria te la uu i Itali, ba nonei e hosa ranou lam. 7 Alam u seil hamokomoko koru u lahisa u lan me kato hatagala sil koruem tego la noa uu lam, ba lam ena butu mia tara taun i Nidus. A lomolomo e hatu raiou lam tego la noa uu lam tu mar la uu lam, ba lam e la karasa ba nem u oluna i Salmone me seil uaiem i hapalana a tolo i Krit te oho. 8 Ba lam e kui hatagala korum me seil sila mia i rehina kotolana me na tuku mia tara makum te ngöeri a Gohi a Maraha. Ema lehana banai a taun i Lasia. 9-10 A pöata a para e la hakapa tala, ba pöata tara eihalata e butuna, a pöata turu tasi pan. Na ka e omi koru tego la noa u lam tara nilala teka. Be Pol e ranga mera nen me poeiena, “A matsi katuun, te la noa uarou ra teka bara te ka merou a nomi, ba kakö na tolaala te omi has nou, na u katuun.” 11 Kaba a tsunono turu soldia ema hengoi u ranga tere Pol. Nonei e hengo lasi u ranga tara kapten tara tolaala na tara katuun tere na tolaala. 12 Na u katuun u parpara i ngilin la noahas tara nilala i taren, taraha a gohi teka ema niga korui tega hahaloso uu a tolaala bate antunana tega kapaia a pöata tara eihalata. Nori i ngilin torohanan lui a taun i Piniks, tegi antuna uaien. Nonei a gohi te kana i Krit te mata halhal ba nena a lomolomo tara pöata te posa hapanna u tasi. Na nori i ngilin hahalosoia i Piniks e antunana tara pöata tega kapaia u tasi pan. U ualupu pan e takeima 13 A tsi lomolomo e biririma i pal tasi, ba u katuun e poeier nori i antunan na luni a han ti ngilin la uaien. Ba nori e tanian la hamanasar me seil sila ria i rehina koru u kotolana i Krit. 14 Ba e möa tega lehana uaien, ba u töa u ualupu pan e rus gala uanama i tasi. 15 A tolaala ima antunan habirits nai bate mata ualala tara lomolomo, ba lam e rongaronga ba namen ba lomolomo e söate iena a tolaala. 16 Ba lam e olo uaiem i hapalana a töa tolo te oho, a tsi tolo te ngöeri i Kauda. Tara makum teka alam u kui hatagala me las hasukusukeiam u boutuna tara tolaala. 17 Ba nori e las haseie ren ieluna tolaala. Ba nori e kits hahis haseri a tolaala pannen a rop a tagala, taraha a tolaala e namots taktakatana. Nori i matout tena pasasa uaren tara makumun kotolana te sukusuku uu i Afrika, ba nori e lu puteier u seil pan me rongarongeier a lomolomo bate söata peise iena a tolaala. 18 U ualupu e tagala koru me hula kato hagere noahas ranou lam. 19 Ba turu hamahö ba nori e tanian ba ner a kakö i tasi. Na turu hatopisana u lan ba nori e lu baba ner a man kaan kui tara tolaala. 20 A pöata tuma tara hamanasei lam a pitala na pitopito turu lan u para temar bahu hatagala koru las uu a lomolomo teka, alam uma ka hamanasa mei tu hamana tego niga uu lam. 21 U katuun ima nou ii a pöata a lehana, be Pol e tuolna i gusuren me poeiena, “A matsi katuun, alimiou go mala hengoe moulia ba tema seil uamumei i Krit, ba ka a omi teka tema tatei butu neia i tarara. 22 Kaba e noahasina. Alia e hatei ragou limiou go tagalaiam, e möa ta töa i tamilimiou ego tia iou romana. A tolaala puku lasi te tatei tia nou. 23 Taraha, i bong a töa angelo e tuol lala i rehir, a angelo tere Sunahan te hopö kap naiou lia, e Sunahan te hatsunone gulia. 24 A angelo e pei lala, ‘O Pol, alö goma matout ii. Alö ena tuol noahas moa i matana e Sisa. E Sunahan e hapiou nanou tego mate uu ta töa ta katuun te ka gono menou lö tara tolaala, ba nonei te kato benoui lö a ka teka.’ 25 Na matsi katuun, alimiou go tagalaiam, taraha alia e hamanegu e Sunahan, a ka e mar butu uanou romana temar ranga ualala a angelo. 26 Kaba ara ena pasasa roua tara töa tolo.” 27 U maloto na tohats a bong e kapa, ba lam te hula olo noa has mia i tasi i Edria. Ba tara gusuna bong ba u boskuru e hasagoher te sukusuku uama u tsiktsiki. 28 Ba nori e harukueier a töa rop te kitsia a bol me noana turu huol u maloto a ngaha te ruku. E möa tega lehana uaien ba nori e haruku leneier a rop me noana tara maloto na tolima a ngaha. 29 Ba nori e matout mer a tolaala tena mots lapo kaakata mena neien turu hatu, ba nori e harukueier a tohats a hangga tara pal tou me singo siler a ka ega lan. 30 Ba u boskuru e katsin bus ba ner a tolaala ba nori e hakouler a tsi bout i tasi. Nori i gamo me poeier ina hakoul a hangga i pal mus. 31 Be Pol e poeiena tara tsunono turu ami na turu soldia, “Tema ka roui a pal tson teka tara tolaala, ba limiou te tia mou!” 32 Ba u soldia e ngats puser a man rop te tanga kapiin a tsi bout ba nonei e olona. 33 A sukusukuna lunlan be Pol e ranga hataatagina turu katuun hoboto tegi nou menaien ta tsi kannou. Ba nonei e poeiena, “I romana u hamaloto na u tohats u lan tu agono menami limiou a kannou. Alimiou u toku sil korueiam a tolaala batema nouemi ta ka. 34 Na lia e ranga hataatagi mera goulimiou tego nou uaiam limiou. A tsi kannou e kato hatagala pouts ranou limiou. Taraha e möa ta töa i tamilimiou tega antunan tia iou.” 35 E Pol e ranga hakapa lasi ba nonei e luena a beret me haniga uana tere Sunahan i matar u katuun hoboto. Ba nonei e posepose nen me tanian nouna. 36 Ba peisaren hoboto e gigaha poutsuna ba nori e nou haser a tsi kannou. 37 Na alam hoboto tu kaia tara tolaala u antunaia tara 276 a katuun. 38 Pöata ti masul hobotoia u katuun ba nori e ba ner u wit i tasi te kato hagigahi a tolaala. A tolaala e taktakata 39 Tara bongbong nori ima tara marei a han, kaba nori i tari a tsi töa tsi gohi te ka mei u kotolana, nori i ngilin hasungi a tolaala tara makum teka tegi antuna uaien. 40 Ba nori e ngats puseier a man rop tara hangga me laba naren i tasi. Ba tara töa pöata noahas a palai i puresei a man rop te kits kapiin a man hosen tou. Ba nori e haseier u seil i pal mus tega bahu menaien a lomolomo ba nori te la uaier i kotolana. 41 Ba tolaala e na sungna turu mats ba pal mus ena pasanana mema antunan tasese lel nei, ba u tasi e hula tegu nena a pal tou me tanian taktakatana. 42 U soldia i hakatsin tegi atung hamate meraien u karabus, taraha nori e namots ape sungor bate bus hakapar. 43 Kaba a tsunono tara ami e ngilin taguhin e Pol ba nonei e hapiou ranen. Ba nonei e ranga merena u katuun ti atein ape tegi kurapa uaien i tasi bate torohanan la mam uaier i kotolana. 44 Na palai tegi murimuri egi pileia tara man makumun palang na tara matsi makum te tapekoia tara tolaala. Tara markato teka ba lam ena tuku haniga hoboto mia i kotolana. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.