Aposol 20 - U Bulunagana U NigaE Pol e la uu i Masedonia na i Gris 1 I murina te kapaia u hiagetageta be Pol e hangö ralala u kristen ba nonei e hala nena u ranga ti kato hatagala raien. Ba nonei e töan la uana tara provins i Masedonia. 2-3 Pöata te tataala hakapa la len tara man makum teka, me hala has nalala u rangan hitaguhu u parpara turu kristen, ba nonei ena töan butuna tara provins i Gris, te keien a topisa a tsihou. Pöata te katsin osa ien tara tolaala tega la uaien i Siria, kaba u Jiu i korupakö naien. Ba nonei e hakats nena tega sila pouts uaien i gusuna i Masedonia. 4 E Pol e la gono mei e Sopata, a katununa tara taun i Beria a pien tere Pairus. A palair u katuun i la gono has meien: ere Aristakus mere Sekundus ri Tesalonaika, na e Gaius tara taun i Debi, ne Timoti, na ere Tikikus mere Tropimas tara provins i Eisia. 5 Nori u katuun teka ti la mam mena hahaloso raria lam tara taun i Troas. 6 I murina a kannouna tara Beret te möa ta Is e la hakapa, ba lam e laba nem a taun i Pilipai mena osa mia tara tolaala me lam. Ba lam ena tuku mia i taren tara taun i Troas turu hatolimana u lan. Ba lam e ka mia i Troas turu tohit u lan. E Pol e hatakei poutsi e Yutikas i Troas 7 Turu Sandei alam u gono sil tego nou hoboto uu bate kato hasem a Komunio. E Pol e katsin la turu hamahö ba nonei e rangana turu katuun me pile kap ranen e antunaia tara gusuna bong. 8 U lam u para e kulupuia tara rum iasa tu gonoia lam. 9 A töa katuun a hitots a solonen e Yutikas e gum ia tara binroa te tötopikueien. E Pol e ranga noa kaba e Yutikas e topi koru. Nonei e soho koru tala ba nonei e rus na tara binroa te gum ien me rus nitöa uana i puta, nonei e rus ma tara hatopisana a salolo tara luma. Ba u katuun e piata koul uaier i puta tina tara menaien kaba nonei e mate hakapa. 10 Be Pol e koul hasina tena tara meien ba nonei e turuna me lukutu nanen me poeiena, “Alimiou goma tokumi. Nonei e töatöana.” 11 Be Pol e la pouts uana iasa tena pose menaien a beret ba nori e nour. Ba nonei e tania sei lelena u raranga i tanen e antunei a bongbong, ba nonei e töan laba ranen. 12 Ba nori e lu menari a katuun a hitots te töatöa pouts i han. Ba toriren e sasaala koru pouts tala menen. E Pol e laban i Troas me la uana i Mailitas 13 Alam u la mam mena osa mia tara tolaala me lauaiem tara taun i Asos. Ba lam ena sake la nem e Pol i Asos tego lu mena mien lam tara tolaala. Nonei noahas temar haka mam menai u ranga teka, taraha nonei e ngilin tataalaia i maroro te lauen i Asos. 14 Be Pol emi sabe rena lam i Asos, ba lam e lu mena mien tara tolaala ba lam e la hoboto uaiem tara taun i Mitilin. 15 Ba lam e laba nem i Mitilin ba turu hamahö ba lam ena tuku mia tara töa tolo a solonen i Kios. Ba turu hamahö lel ba lam ena tuku lel mia tara tabina tolo te ngöeri i Samos. Ba turu tana u lan ba lam ena tuku lel mia tara taun i Mailitas. 16 E Pol e hakatsin tego la sokö ba menaien a taun i Epesis ba nonei tema antunan gamon ka bunei tara provins i Eisia. Nonei e ngilin hasesei sil tega antunan na butu uaien i Jerusalem i mamuna u Pentikos. E Pol e ranga haniga mer a pal kapanira i Epesis me lana 17 Tara pöata tu tukuia lam i Mailitas, be Pol e hala mena nei u ranga i Epesis. Nonei e ngör a pal kapan turu kristen egi la uama i tanen. 18 Pöata temi tukuien i tanen ba nonei e poeiena i taren, “Alimiou e atei sil peisemiou tu marka uu lia tara pöata tu tuku ialia i Eisia, na tara mamana pöata tu ka gono merai lia limiou. 19 Na limiou e atei sile miou, a para pöata ti kitseia u Jiu u raranga tegi pitaputa menaien lia. Na tara ka teka alia u ka mei a nitiama na u kamits u para. Kaba lia u hala putei a peisar bate katoegu a toukui tara Tsunono. 20 Na lia uma matout mei tu habulungana menai u raranga te tatei taguhu ranou limiou. Na turu hagum na tara man luma has i tamilimiou, alia u hatuts raiou limiou. Alimiou e atei sile men. 21 Alia u hatei hatagalein u ranga tara pal katuun i tar u Jiu na i tamilimiou has u Grik, tego habirits uaiam limiou tere Sunahan, na tego hamana has uaiam limiou tara Tsunono i tarara e Iesu Kristo. 22 “Na lia e hatei ragou limiou, u Namnamei tere Sunahan e las tale noulia balia te la uagu i Jerusalem. A saha ka tena butu noua i tar i Jerusalem, alia ema ateigi. 23 A ka lasi teka te atei sile gulia: tara mamana taun u Namnamei u Göagono e roron hatei halesaleiou lia bate poeiena, ‘Alö ena sabie mou a kamits ba nori tena haka hase roua lö tara karabus.’ 24 Kaba lia ema hakats hapara nagi tego töatöa uu lia tsi tego mate uu lia. Kaba lia e hakats sil koruegu tego antunan hakapa haniga menai lia a toukui teka tu lueia lia tere Iesu a Tsunono, a toukuina te hatei menari u Bulungana u Niga tara nihitaguhu tere Sunahan.” 25 E Pol e ranga lel me poeiena, “I manasa tu tataala ia lia i gusumilimiou, ba lia te hatei negu u rangana tara Nipepeito tere Sunahan. Kaba lia e hatei ragou limiou, alimiou hoboto ema tara lele moui lia. 26 Na lia e hatei ragou limiou, te tapolasa noa ta töa i tamilimiou, ema ka uanei i tar. 27 Alia uma peits ba railimiou tu ranga. E möa. Alia u hatei railimiou a man hakats hoboto tere Sunahan. 28 Alimiou go tara kap haniga naiam a peisa milimiou na u katuun hoboto tere Iesu, te here rari u sipsip. U Namnamei u Göagono e hopö kap raiou limiou u katunun taratarakap i taren. Taraha, nonei e ngilena alimiou go taratara kap haniga raiam u katuun tere Sunahan. A Pien Tson i tanen e sakahis hakapa raien u rahatsing i tanen. 29 Kaba alia e ateigu, te laba ragoua lia limiou ba u katunun hihatuts u omi te la rima romana i gusumilimiou batemi kato homi rariou limiou, bate here roi u muki u hie te kato homi raier u sipsip. 30 A palair u katuun i tamilimiou pouts has te katoeier romana u ranga u gamo, tegi las merai u kristen bate kukute raren. 31 Na limiou go hanei haniga nitöa iam. Alimiou go hakats sileiam a ka teka: turu topisa u hiningal nitöa, tara bong na tara lan, alia uma hanöa ii tu hatuts merai limiou hoboto a man tötöa. Alia u hatuts merai limiou a nitaatagi pan. 32 “Na lia e haka tala ragia limiou tara nipepeito tara Tsunono, na turu rangana tara nihitaguhu i tanen. Nonei e antunan hatagala nena a nihamana i tamilimiou bate hala ranei limiou a manka man niga hoboto, te roron hala ranei e Sunahan u katuun hoboto te hopö kap meraien i tanen. 33 Alia uma kato sile ii tego lu menai ta moni tsi tu hasobö tara tana katuun. 34 Alimiou te atei silemiou u huol u ualima i tar te pilein a toukui na te taguheiou lia tara manka te makmakum, bate taguhu has rena u katuun ti ka gono meiou lia. 35 Tara mamana toukui i tar, alia u haröto railimiou tegi mar kui hatagala uu ra teka, bara te tatei taguhu raier u katuun u pinolasa. Aragi hakatsin u raranga te kato e Iesu a Tsunono me poeiena, ‘A nisasaala tara katuun te hala nena a manka tara tana katuun e pan bala nena a nisasaala tara katuun te luna tara tana katuun.’” 36 E Pol e hakapi u raranga i tanen ba nonei e hatukununa me singo hoboto gono mera nen tere Sunahan. 37 Kaba nori i tabe koru lasi me lukuter e Pol me taatagi koru naren. 38 Nori i hasagohi a nitaatagi pan koru te pei mam menai e Pol, “Alimiou ema tara lele moui lia.” Ba nori ena piou narien tara tolaala. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.