Aposol 18 - U Bulunagana U NigaE Pol e kui ia i Korin 1 Ba i murina a manka teka be Pol e laba nena a taun i Atens me la uana tara taun i Korin. 2 Ba nonei ena sabeiena a töa Jiu, a solonen e Akuila, a toun Pontas. Nori mera tahol i tanen e Prisila i hagou laba tuun nema a provins i Itali. Taraha, a gamman pan e Klodias e ranga merai u Jiu hoboto egi laban a taun i Rom, be Pol ena tara ranen. 3 Nori u mun tahol i ka mei a töa mar toukui te ka has mei e Pol, be Pol e ka gono mera nen ba nori te kui hobotor. Nori i atein kuin a luma labalaba. 4 Turu mamanu Lan u Göagono turu Jiu e Pol e la uu turu luman lotu i taren bate ranga gono mera nen. Nonei e ngilin habuti u nihamana u niga turu Jiu na turu katunura i Grik has. 5 Pöata tina tukuia ere Sailas mere Timoti ti laba namen i Masedonia be Pol te pina mena te habulungana menaien u ranga turu Jiu me poeiena, “E Iesu nonei e Mesaia.” 6 Kaba nori u Jiu i hipusiin u ranga i tanen me ranga sisi ria i tanen. Ba nonei e tohu ba nena u köahu turu hasobö i tanen te haröto merien a raharaha i tanen. Ba nonei e poeiena i taren, “Te tapolasa ba nemoa limiou e Sunahan bate tiamiou, a ka peisa noahas i tamilimiou. Alia u hatei hakapa railimiou u raranga u mana. Alia e la hamanasa tala uagou turu katuun tema Jiu ri.” 7 Be Pol e laba nena a luman lotu teka, me la uana tara luma tara töa katuun, a solonen e Tisias Jastas, a katuun te hatsunono hasi e Sunahan. A luma i tanen e kaia i rehina luman lotu turu Jiu. 8 Na tsunono tara luman lotu a solonen e Krispas. Nonei na u katuun hoboto ti kaia i luma i tanen i hamana ia tara Tsunono. Na para a katununa i Korin i hengo ia turu ranga tere Pol, ba nori e hamanar me habaptaisir. 9 Tara töa bong be Pol e tarena u töa u hiharöto, ba Tsunono e poeiena i tanen, “Alö goma matouti. Möa tu hahalongolo, alö go hahatein u ranga. 10 Alia e ka gono megou lö, na e möa nou ta töa ta katuun tega antunan kato homie ioulö. Alia e ka megu u katuun u para tara taun teka.” 11 E Pol e kaia i Korin u töa u hiningal na tönomo a tsihou, te hihatuts naien a man raranga tere Sunahan. 12-13 Kaba tara pöata te gamman ia e Galio i Gris, ba u Jiu e takei hobotor mena luerima e Pol. Ba nori ena piou narien turu kout me poeier, “A katuun teka e roron hatuts ranei u katuun tegi kato menaien u mar lotu tere Sunahan tema matskö neia tara Lo i tamulam u Jiu.” 14 Pöata te katsin ranga palis ia e Pol be Galio e poeiena turu Jiu, “Alimiou u Jiu, sanena tega pekoia a katuun teka a lo, tsi tega katoeien ta markato ta omi, alia e antunan hengo ragou limiou. 15 Kaba temi ranga menamilimiou a man ranga pinopino na man solo na man lo peisa i tamilimiou, alimiou peisa tego hamatsköeiam a ka teka. Alia ema antunan hengoegi u kout turu mar ranga teka.” 16 Ba nonei e tsuga ba ranen turu kout. 17 Ba nori hoboto e pile kap ner a tsunono tara luman lotu turu Jiu, a solonen e Sostenis, ba nori e singsingate rien i rehina makumun kout. Kaba e Galio ema tara sile ii a ka teka. E Pol e la pouts uu tara taun i Antiok te kana i Siria 18 E Pol e gamon ka lel ia i Korin, ba nonei e raranga haniga merena u kristen, me töan lana. Ba nonei e osana tara tolaala tega la uaien tara provins i Siria. E Prisila mere Akuila i la gono meien. Tara taun i Senkria nonei e kuli ban a hulunen, te mar ranga hamana uaien tere Sunahan. 19 Pöata tina tukuien tara taun i Epesis, be Pol e laba rena ere Prisila mere Akuila. Ba nonei e tasu pepeisana iahana luman lotu turu Jiu mena hiararanga gono mera iena u Jiu. 20 Kaba tara pöata ti rangata naien tega gamon ka buen ba nonei e ramana. 21 Kaba tara pöata te katsin laien be Pol e ranga haniga pouts mera nen me poeiena, “Turu ngil tere Sunahan, balia tena la pouts guma romana i tamilimiou.” Ba nonei ena osana tara tolaala me laba nena i Epesis. 22 Pöata tena sung ia a tolaala tara taun i Sisaria, be Pol e lase uana i Jerusalem mena tara rena u kristen, ba nonei e töan la uana i Antiok. E Pol e hatania a hatopisana nilala i tanen 23 I murina te gamon kaia e Pol i Antiok ba nonei e lana tara man palaina man han tara provins i Galesia na i Pritsia, te kato hatagala pouts menaien u nihamana turu kristen hoboto. 24 A töa Jiu a toun Aleksenria emi kaia i Epesis. A solonen e Apolos. Nonei a katuun te roron katoi a man ranga a man niga, na nonei e atei sil koru hasi u raranga tere Sunahan te kana turu Buku u Göagono. 25 Nonei i hatutse ii a maroro tara Tsunono, na nonei e tagala sil korui a Tsunono. Nonei e roron hatuts hamatskö rai u katuun a manka tere Iesu te hengo naien. Kaba nonei e atei sil peisa lasi a man hihatuts tere Jon a Tsonun Baptais. 26 Nonei e hatanian ranga hatagalaia iahana luman lotu turu Jiu. Kaba pöata te hengo naien e Prisila mere Akuila ba nori e lue ren me haröte rien a mouna koru a markato tere Sunahan. 27 Tara pöata te katsin laia e Apolos tara provins i Gris, ba u kristenira i Epesis e hale rien u rangan hitaguhu tara nilala i tanen. Nori i koloto has menai u pas turu kristenira i Gris tegi tatei lu haniga menaien. Be Apolos ena tukuna i Gris, me taguhu hatagala koru rena u katuun ti hamana te taatagi meraien e Sunahan. 28 Nonei e tagala koru mei te ranga palis uaien, bate pitaputa koru hasena u ranga hasoala turu Jiu i matar u katuun hoboto. Bate haröto ranen turu Buku u Göagono, e Iesu nonei e Mesaia. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.