Aposol 17 - U Bulunagana U NigaA han i Tesalonaika 1 E Pol mere Sailas i silaia tara taun i Ampipolis na i Apolonia ba nori ena butu ria tara taun i Tesalonaika te kaia a luman lotu turu Jiu. 2 Be Pol e tasu na tara luman lotu turu Jiu te roron markato uaien, ba turu topisa u Lan u Göagono be Pol e ranga mera nen me hatei nena u Buku u Göagono. 3 Ba nonei e ranga hatarare nena u hihatuts turu Buku u Göagono be haröto nena e Kristo e lu hakapi a kamits na e takei pouts has ia tara tou mate i tanen. Ba nonei e poeiena, “E Iesu a katuun te ranga negu lia nonei a Mesaia, a katuun te hopö kapiin e Sunahan.” 4 A palair u katuun i hamana me ka hoboto gono meraier ere Pol mere Sailas. U katunura i Gris u para ti hatsunoni e Sunahan i kato has uu iesana, na touhaliou ti panpanir a touhaliou i kukute has rema ere Pol mere Sailas. 5 Kaba u Jiu i hiomi ba nori e gono hoboto rarima u katuun u karous u omi ti roron ka pinopino laia tara töana memi gono hobotor me katoeier a töa hun katuun, ba nori e getar me hasingoto rer u katuun hoboto tara taun. Ba nori emi heleier a luma tere Jeson ti sake meraien ere Pol mere Sailas bate la meraren turu katuun ti gono. 6 Pöata tima sabe raien, ba nori e las halakasa rer e Jeson na palair u katuun ti hamanaia tere Iesu mena piou rarien tara pal kapan tara taun. Ba nori e poeier, “U katuun teka i kato hasingoter u katuun tara han hoboto, ba nori e la has uarima i teka. 7 Be Jeson e las hagum ranen i luma i tanen. Nori e hipus ner a lo tere Sisa, a gamman pan i tarara, ba nori e poeier a tana katuun a solonen e Iesu te kingina.” 8 U katuun na pal kapan tara taun i hengoein u ranga teka, ba nori e toku korur. 9 Pöata ti lu hakapeia a pal kapan a moni tegi sakahis meraien ere Jeson na palair u katuun ti hamanaia tere Iesu, ba nori e halakasa ba rarien. 10 Ba tara bong turu lan teka bu katuun ti hamanaia tere Iesu e hala ba merari ere Pol mere Sailas tara taun i Beria. Ba pöata ti tuku hakapa ien i Beria ba nori ena tasu ria tara luman lotu turu Jiu. 11 U Jiu teka ima here rai u Jiu ra i Tesalonaika. U Jiu ra i Beria i hakats halesala koru, kaba u Jiu ra i Tesalonaika i hapiou ni u raranga u tsimus. U Jiu ra i Beria i hengo hanigei u raranga tere Pol, na turu mamana u lan nori i taratara ia turu Buku u Göagono bate sakier tego mana uu raranga teka. 12 A para koru a katuun e hamanaia tere Iesu. Na u katunura has i Gris u para i hamana has, a touhaliou pan na pal tson has. 13 Kaba pöata ti hengoeia u Jiu ra i Tesalonaika e Pol e habulunganein u raranga tere Sunahan i Beria has, ba nori e la uarima i Beria memi hatakei haser a raharaha turu katuun teka. 14 Ba u katuun ti hamanaia tere Iesu e hala ba menari e Pol i tasi, kaba ere Sailas mere Timoti i kakaia i Beria. 15 U katuun ti la gono mema e Pol ina pioun töa naien tara taun i Atens. Be Pol e tula kopis mera neien u raranga tegina ngö meraien ere Sailas mere Timoti ba nori te la boroboro uarima i tanen, ba nori e hakopis pouts uaier i Beria. A taun i Atens 16 Pöata te hahaloso raien e Pol i Atens, nonei e tori tsuga koruni te tara menaien u kesa u para ti lotui u katuun tara taun teka. 17 Be Pol e hia e ele gono merena u Jiu na u katuun tema Jiu ri ti hatsunoni e Sunahan tara luman lotu. Na turu mamana u lan nonei e hiararanga gono has mer u katuun ti kaia tara töana. 18 Nonei e hiararanga gono has mer u tson hihatuts turu huol u mar hihatuts ti ngöe ii u Epikurian na u Stoik. Ba palai e poeier, “Aha nonei te ranga nena a katuun a borera teka?” Ba palai e poeier, “Nonei e ranga toum nena a tana got halhal.” Nori i mar ranga uu teka, taraha e Pol e hatei raien e Iesu me poeiena nonei e takei poutsia tara tou mate. 19 Ba nori e luer e Pol mena piou narien turu töa u hagum te kaia tara makumun hagum ti ngöei u Ariopagas. Ba nori e poeier, “Alam e ngilin atei silem u hihatuts u tsimus te la memuma lö. 20 Alam u töan hengoe naten na lam e ngilin atei silem te mouna uana u raranga teka.” 21 U katuun hobotora i Atens na u katunura tara man tana man han ti kaia i Atens, nori i ngilin hakapa koruei a pöata i taren tara saha ka tsimus te butu banori te hagum mer ti hia raranga sil meien. 22 Be Pol e tuoluna i gusuna u Ariopagas me poeiena, “A matsi tsunonora i Atens, a mamanaka hoboto te tare gulia e haröto nena alimiou e hakats nitöa mia turu spirit. 23 Alia u hula la bate tareiegu a man makum a man Göagono te lotu mia limiou. Alia u tara hasi a töa makumun haats te kana u ranga te poeiena: ‘Tara töa got tema atei sileri u katuun.’ Nonei a Got teka te hatsunono uami limiou na limiou ema atei sile mien, nonei a Got te habulungana nagu lia i tamilimiou. 24 “E Sunahan te habuti a han i puta teka na mamanaka te kana i tanen, nonei ema ka neia turu luman lotu ti kui u katuun, taraha nonei a Tsunono na i Kolö na i puta has. 25 E möa ta katuun ga kui beien, nori e mar taguhu mena roien ime? E möa. Nonei peisa te hala nena a nitöatöana i puta turu katuun hoboto bate hala raneien a mamanaka hoboto teka meren. 26 Tara töa tuburen ba nonei e hatuhanena a hun katuun te hasaputeien a man han hoboto i puta tegina kaien. Nonei e hopö kap mamin a pöata tara man töa man hun katuun hoboto, bate pana kap has nena a man han tegina kaien. 27 E Sunahan e kato mei a ka teka ba u katuun te sakie ren, bate salasa sakesake rouen turu kuhil bate tatei sabie rouen. Kaba e Sunahan ema lehana koru ba nanei ta töa i tarara. 28 Taraha, i tanen puku bara te töatöara, bara te tataalara, na i tanen puku bara te kara. Na palaina u tson atei i tamilimiou i pei hasi, ‘Ara has i tuhanama i tanen.’ 29 “Ti tuhanaia ra tere Sunahan, bara tema tatei pei rei nonei e here nei a goul tsi a silva na a hatu na a ka te hakats mam nena a katuun bate toke nen. E möa. 30 E Sunahan e tara hahalongolo tunir u katuun tara pöata i manasa ti tutu ien. Kaba i romana nonei e hatei renei u katuun tara man han hoboto egi hakapa korui a man markato a man omi na u hakats u omi i taren. 31 Taraha, nonei e hopö kapiin u lan tego butuma u kout i tanen, tara pöata teka ba nonei te hala nanou a nitsunono i tanen tara katuun te hopö kap mam naien. Na katuun teka e ona hamatskö hoboto ranou u katunura i puta. Be Sunahan te haröto rena u katuun hoboto te mana uana a ka teka, taraha nonei e hatakei poutsi a katuun teka tara tou mate.” 32 U katuun i hengo hakapi u raranga tere Pol. Ba pöata ti hengo naien a katuun e takei poutsia tara tou mate, ba palai e gol hahamana naren. Kaba palai i pei, “Alam e ngilin hengoem u raranga i tamölö tara tana pöata.” 33 Be Pol e laba nena u hagum teka. 34 Kaba a palair u katuun ti ka gono meien i hamana me ka gono mer e Iesu. E Daionisias, te kaia turu hagum i Ariopagas, e kaia i gusuna a tsi hun katuun teka, na töa tahol has a solonen e Damaris, na palai has ti ka gono meraien. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.