Biblia Todo Logo
Bìoball air-loidhne

- Sanasan -

Aposol 13 - U Bulunagana U Niga


Ere Banabas mere Sol i hala rai a toukui tere Sunahan

1 Turu kristenira i Antiok i kamei u propet na u katunun hihatuts turu lotu, ere Banabas, na e Simion ti ngö hasei a tson a ruruhana, na e Lusius na i Sairini, na e Manaen a hahikapien tere Herot a King, na e Sol.

2 Tara pöata ti singou u kristen tara Tsunono me agono has ner a kannou, ba u Namnamei u Göagono e poeiena, “Alimiou go hopö kap gono memi ere Banabas mere Sol a toukui tu ngö meraien lia egi katoeien.”

3 I murina ti singo uaien tara Tsunono me agono lel has ner a kannou, ba nori e hatakope ria a limaren tere Banabas mere Sol, ba nori e tula mera rien tara toukui i taren.


A tolo i Saiprus

4 Ba u Namnamei u Göagono e hala ranen ba nori e gala uaier tara taun i Selusia, tina osaien tara tolaala me lauar tara tolo pan a solonen i Saiprus.

5 Ba nori ena tuku ria tara taun i Salamis me habulungana laner u raranga tere Sunahan turu luman lotu turu Jiu. Nori i ka gono has mei e Jon Mak te taguhu raien.

6 Pöata ti la bubutu hakapeien a han i Saiprus, ba nori ena tuku ria tara taun i Pepos, tina sabeien a töa Jiu a solonen e Ba-Iesu (turu HaGrik i ngöeien e Elimas). Nonei a katuun a matmatuna na e ka has mei a hirakö, na nonei has a töa propet gamogamo.

7 Nonei e ka gono mei a katununa tara gamman tara tolo teka, a solonen e Setsius Paulus, a katuun te ka mei a niatei a niga. Be Setsius Paulus e ngö rena ere Banabas mere Sol, taraha nonei e ngilin hengoen u raranga tere Sunahan.

8 Kaba e Elimas ema ngil raien me torohanan habiritsena u hakats tere Paulus ba nonei tema hamana uanei tara Tsunono.

9-10 Kaba e Sol, ti ngö hase ii e Pol, e saputu mei u Namnamei u Göagono e tara tötosi e Elimas me poeiena, “Alö a pien tere Satan! Alö ema ngilemi a man markato a man niga! U mamana u gamo e saputu korue nolö! Alö e antunan hanöa hasem te kato hakököela memilö a mamana maroro a matskö tara Tsunono?

11 Alia e hatei goulö, a nihahuna tara Tsunono e koul hamanasa uanama i tamölö, alö e gamon matakiou bumou a tsi tabubun pöata na lö ema antunan tara hase moi a pitala!” E Pol e mar ranga hakapa las uu teka, ba ka te here ii u köasi u ruruhana e kopo kap nena a matana e Elimas. Ba nonei e hula salasa sakesake lanena ta katuun tega pilein a limanen bate haröte neien a maroro.

12 Pöata te tareia e gamman a ka teka ba nonei e töan hamanana. Nonei e asingoto koruni u hihatuts tara Tsunono.


A taun i Antiok tara provins i Pisidia

13 Be Pol na u katuun ti tataala gono meien e laba ner a taun i Pepos, ba tolaala e hosa mera neien tara taun i Pega tara provins i Pampilia. Kaba e Jon Mak e laba raien me la pouts uana i Jerusalem.

14 Kaba nori i la noa mena butu ria tara taun i Antiok tara provins i Pisidia. Ba turu lanin lotu ba nori ena tasu ria tara luman lotu turu Jiu, mena gumur.

15 I murina ti rit hakapeia u ranga tara Lo tere Mosis na palaina u raranga turu propet, ba tsunono na turu lotu e tuoluna me poeiena, “A matsi hatoulana, te ka memia limiou ta tsi rangan hitaguhu turu katuun, ba limiou te tatei hatei namen.”

16 Be Pol e tuoluna me hasoasei nena a limana tegi hengo menaien u katuun me poeiena: “Alimiou u katunura i Israel, na limiou has a palair u katuun te matoute miou e Sunahan, alimiou go hengoiam.

17 E Sunahan, te tara kap rena u katunura i Israel, e hopö kapir u tuburara, tara pöata ti kaien tara han i Itsip, ba nonei e kato hapara koru ranen. Ba i murinen, tara nitagala pan koru i tanen, ba nonei e lu halakasa ba raneien a han i Itsip.

18 Turu tohats u maloto u hiningal nonei e tara kap raien tara makum a palaka te söateien a mamana markato a omi i taren.

19 I murina te atung hakapa raien a tohit a hun katuun i Kenan, ba nonei e hala ranei u katunura i Israel u tsiktsiki egi tueien e antunaia turu 450 u hiningal.

20 “Ba i murinen be Sunahan e hala raneien u tsonun taratarakap e antunaia tara pöata tere Samuel a propet.

21 Ba u katunura i Israel e harangata ner ta king, be Sunahan e hala raneien e Sol, a pien tere Kis, a pala tere Bentsamen. Nonei e king ia i Israel e antunaia turu 40 u hiningal.

22 Be Sunahan e tsugena e Sol me hakeiena e Devit a king i taren. Nonei e mar ranga menai e Devit teka: ‘Alia e tara sabiegu e Devit a pien tere Jesi nonei a mar katuun te ngile gulia. A torir e ngil korue nen. Nonei te kukute hanige nou u mamana u ngil hoboto i tar.’ E Sunahan temar ranga uu teka.

23 I murimuri e Sunahan ena habute nou e Iesu tara pala tere Devit, a katuun tena lu pouts ranoura temar ranga hamana uu e Sunahan i manasa.

24 I mamuna tega butuia e Iesu, e Jon a Tsonun Baptais e habulungana hakapein u raranga turu katunura i Israel hoboto tegi habirits ba menaien a markato a omi ba nori te habaptaisir.

25 Na pöata te katsin hakapeia e Jon a toukui i tanen, ba nonei e poeiena, ‘Alimiou e pei miou alia esi? E Kristo? E möa. Kaba a katuun te murimuri nama romana, nonei a Tsunono pan, alia a katuun papala koru. Alia ema antunan purese hasegi a kikits turu sendol i mounen,’ E Jon temar ranga uu teka.”

26 E Pol e ranga noa me poeiena, “A matsi hahatoulana i tar a galapien tere Abraham, na limiou has a palair u katuun te hatsunone miou e Sunahan, u raranga te poeiena e Sunahan e ngilin lu pouts rena u katuun ti hala mena meien i tarara noahas.

27 U katunura i Jerusalem na pal kapan i taren ima atei sile ii e Iesu nonei e Mesaia. Na nori ima atei haniga sile ii u raranga turu propet ti kato nitöa naien turu mamana u lanin lotu. E möa. Nori i koutin e Iesu ba nori e markato mena rien ti mar ranga uu propet i manasa.

28 Nori ima sabe ii ta töa ta ka tega antunaia tegi kato hamate menaien. Kaba nori i rangate ii e Pailat tegi atung hamate noahas menaien.

29 Na tara pöata ti kato hakapeien a mamanaka ti koloto mamin u propet, ba nori e atung hamateier e Iesu. Ba nori e lu hakoule rien tara kuruse, mena honge rien tara kioun mate.

30-31 Kaba e Sunahan e hatakei poutseien tara tou mate, na u katuun ti la ma i Galili i la gono meien i Jerusalem, nori i tareien turu lan u parpara i murina te takei pouts ien. Na u katuun teka i roron habulungana naien turu katuun.

32-33 “Na lam e hatei has rami limiou u Bulungana u Niga teka. A ka te hateirai e Sunahan u tuburara i manasa tega katoeien, nonei e kato hakapa beraien ra u hatutubunei i taren, te hatakei menaien e Iesu. U Buku u Göagono e mar ranga has uu teka turu hahuoluna u Sam, te poeia e Sunahan, ‘Alö a pien i tar. I romana alö e hatamana mia i tar.’

34 “E Sunahan e hatakei poutseien tara tou mate, na nonei ema antunan mate lel nei bate koremena. E möa. E markato uana temar ranga uu e Sunahan tere King Devit: ‘Alia e kato hamana bera gilimiou romana a ka a niga tu ranga hamana naia lia tere Devit i manasa.’

35 “Gaha nonei a ‘ka a niga’ teka? U Buku u Göagono e mar hatei mena neien teka turu tana u Sam, ‘Alö ema haniga namoi romana tego koreme uu a tsomi i tamölö. E möa.’

36 “U ranga teka ema hatei nanei e Devit. Taraha, i murina te katoeia e Devit u ngil tere Sunahan tara pöata i tanen, ba nonei e töan matena ba nori e kaho narien ti kaho raia u tubunen, ba nonei e koremena.

37 Kaba e Iesu, nonei a katuun te hatakei poutsi e Sunahan, nonei ema koreme ii.

38 “Na, a matsi hahatoulana, alia e habulungana ragi limiou, nonei a katuun teka e Iesu te luba sila nena e Sunahan a markato a omi i tamilimiou.

39 A Lo tere Mosis ema antunan luba nanei a markato a omi i tamilimiou bate ngö ranei limiou u katuun u matskö. Kaba e Iesu e luba nena a markato a omi hoboto turu katuun te hamana uaier i tanen, bate ngö has raneien u katuun u matskö.

40 Alimiou go hanei iam! A ka teka, ti rangein u propet i manasa e namots la uanama i tamilimiou nonei ti mar ranga uaien teka:

41 ‘Alimiou u katuun te hahakosmiou, alimiou go taraiam, bate asingoto miou, bate töan tiamiou! Alia e katoegu a töa a toukui. Na te hatei haniga ranoua limiou ta töa ta katuun tara toukui teka, ba limiou tema hamana noahas moi.’” E Pol e mar ranga uu teka me töan hakapana.

42 Ere Pol mere Banabas i katsin lakasa uu ielesala ba u katuun e poeier, “Turu lanin lotu te la nama alimiou emi hatei lel namou u raranga teka i tamulam.”

43 U katuun i tarura tala, na u Jiu u parpara na u katuun halhal ti tahongo poutsia turu lotu turu Jiu, nori i kukuteir ere Pol mere Banabas. Ba nori a huol a katuun e hala ner u raranga u niga i taren ba nori e ranga hatagala mera ren tegi ka hatagala uaien tara nihitaguhu tere Sunahan.

44 Na turu tanu lanin lotu, u katuun u parpara koru tara taun teka i gono silema tegimi hengo menaien u raranga tere Sunahan.

45 Kaba palair u Jiu i tara u katuun u parpara ti gono, ba toriren e hiomi koruna. Nori i torohanan pita putei u raranga tere Pol bate ranga homi naren.

46 Ti markato uaien teka be Pol mere Banabas e ranga hatagala korur me poeier, “E matsköna tu hala mam merai lam alimiou u raranga tere Sunahan. Kaba limiou e tori tsuga ba namen bate kato here nami a peisamiou u katuun te raman lu ner a nitöatöa te ka nitöana. Te kato uanen teka ba lam te la hamanasam tara pala tema Jiu ri.

47 A Tsunono e mar hatei mera mei lam teka: ‘Alia e haka here ragi limiou u ualesala turu katuun tema Jiu ri. Ba limiou te tatei taguhu ramiou u katuun tara mamana han i puta, ba lia te lu pouts ragouen romana.’”

48 U katuun tima Jiui i hengo u ranga teka, ba nori e sasaala korur, me hanigeier u raranga tere Sunahan. Na u katuun te hopö kapir e Sunahan tegi töatöa nitöa, nori i hamana uu i tanen.

49 Na u raranga tara Tsunono e tasata hobotoia tara mamana han ti ka hasukusuku.

50 Kaba palair u Jiu i hatakei a raharaha tara touhaliouna turu lotu ti ka mei a solo pan, na turu tsunono has tara taun teka, ba nori e tanian kato homi rer ere Pol mere Banabas. Ba nori e tsuga ba rarien tara han i taren.

51 I markato uu teka, ba e Pol mere Banabas e taholo ba ner u köahu i mouren, temar haröto menari te raharaha mera nei e Sunahan u katunura tara han teka. Ba nori e lar i Aikoniam.

52 Kaba u kristen i Antiok i sasaala koru, ba nitagala turu Namnamei u Göagono e saputuna i taren.

© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.

Wycliffe Bible Translators, Inc.
Lean sinn:



Sanasan