1 Korin 9 - U Bulunagana U NigaA manka te matsköna tara aposol 1 Alia a aposol, alia u tara hakapi e Iesu a Tsunono i tarara, na nonei e purese ba hakapein a kits kap i tar tara markato a omi. Alia u taguhu raiou limiou bate hamana uamiou tara Tsunono. Alimiou a kannou tara nikukui i tar. 2 Tema aposol gia lia tara palair u katuun, e nigana alimiou e atei silemiou alia a aposol. Alimiou a nihiharöto te aposol uagulia tara Tsunono, tu taguhu merai lia alimiou bate hamana uamiou tara Tsunono. 3-4 A palair u katuun e roron ngilin sake ner ta markato ta omi i tar, ba lia temar ranga uagu teka: gema niga nei te hala merari u katuun a kannou na kaan ua i tamulam te rarare uamulam i taren? E möa, e nigana. 5 Ge ma niga nei tego tataala gono menai lam ta tahol ta kristen te markato uaier a palair u aposol na u toulana has a Tsunono, na e Pita has? 6 Ga lam peisa mere Banabas ema tatei hakapemi a toukuin moni i limamulam bate lu hasem a monin hitaguhu temar lu has uaier a palair u aposol? E möa, alam e tatei hakapam tego ngil uu lam. 7 A soldia e hol poutseiena a peisanen te kato mena neien a toukui tara soldia? E möa koru. Na limiou ema tatei ranga has uami teka tara katuun te lebei a kuin grep, “Alö ema tatei nouemi u grep i tamölö.” E möa. Na katunun pepeito kap turu sipsip na u meme e tatei lu hasna tara man sus i taren. 8 E ma ranga puku uanei tara mar katuun te kato uana teka. E möa. U raranga tere Sunahan e markato has uana iesana. 9 I koloto naia tara man Lo tere Mosis, “Alö goma kopo kapnai a runguna bulmakau te pita patspatsike nen u wit. Nonei e tatei nou hasina tara pöata te kui nen.” E Sunahan e hakats talasin a bulmakau tuun? E möa. 10 Nonei e ranga has raioulam. Ba nonei e poeiena u katuun e tatei hol haser a katunun taratarakap turu lotu tara toukui i tanen. A katuun te lebe iena a kui e kui silena tego lu menaien a hapalan kannou, na katuun has te gala menama a kannou. 11 Tu hihatuts nai lam u raranga tere Sunahan i tamilimiou, e hana, alam ma antunan luemi ta ka tara man toukuina i puta i tamilimiou? 12 E nigana te mar kato uaier a palair u katuun teka i tamilimiou, kaba e niga balana tego ranga sil mei lam a manka teka i tamilimiou. Kaba alam ema tagala silemi a manka teka. Alam e kui peise mi a limamulam a tsi monin kannou i tamulam, taraha u katuun e namots poeier alam e habulungana silemi u raranga tere Kristo tego lu menai lam ta moni. 13 Alimiou e atei silemiou u katuun te kui ria tara Luman Lotu Pan e lu haser a kannou i taren tara Luman Lotu Pan. Na u katuun te pepeito kap ner a makumun haats e lu haser a hatakatana a kannou te haats ba naier. 14 Na e markato has uana iesana, a Tsunono e ranga hakapein u katuun te habulungananer u Bulungana u Niga e tatei lueier a monin kannou i taren turu katuun te hengo raren. 15 Kaba lia ema hakats nagi a ka teka. Na lia ema koloto silegi u pas teka tego lu menai lia ta moni i tamilimiou. E niga bala nena tego mate uu lia bate poeiegu, alia u hala pukpuku railimiou u Bulungana u Niga. 16 Na lia ema antunan haröto has megi te habulungana mena gilia u Bulungana u Niga. E möa. E Sunahan e ranga hatagala meiou lia tego rarare u lia. Na nomi e tatei butuna i tar tegoma habulungana menai lia u Bulungana u Niga. 17 Alia sanena go kato mei a toukui teka turu ngilngil peisa i tar, bate matskö talana tego lu menai lia a hihol. Kaba e Sunahan e hopö kap hakapa naiou lia tara toukui teka. E ma ngil peisa uanei i tar. E möa. U ngil i tanen. 18 Ga saha hihol te tatei lue gulia? A ka te niga bala nena a hihol nonei teka: te habulungana pukpuku mena gilia u Bulungana u Niga. Taraha, alia ema kato silegi a hihol te matsköna turu katuun te rarareier u Bulungana u Niga. 19 Alia ema katunun kukui puku uagi ta töa ta katuun. Kaba lia e kato here nagi a peisar a katunun kukui puku turu katuun hoboto ba lia te tatei lase gou a katuun a parpara bate hamana uaier tara Tsunono. 20 Pöata te ka gono mera gia lia u Jiu, alia e kato has uagu te kato uaren bate las mera gien tara Tsunono. Na pöata te ka gono mera gia lia u katuun te kukutier a Lo, alia e kato has uagu te kato uaren. Alia e kato silegi a ka teka tego las meraien lia tara Tsunono, kaba lia töa ema ongo gia tara Lo teka. 21 Na pöata te ka gono mera gia lia u katuun tema Jiu ri, alia e kato has uagu te markato uaren. Alia e kato here nagi a peisar a katuun tema ongo neia tara Lo tere Mosis, bate peigi mera gien tara Tsunono. Alia ema poegi alia e ka gia ielesala tara Lo tere Sunahan. E möa. Alia e ka puta noahas gia tara Lo tere Kristo. 22 Na pöata te ka gono meragi lia u katuun tema hamana hatagalari, alia e kato here nagi a peisar nori, bate taguhu sil ragien tegi hamana hatagala uaien. Alia e here hamanasagi a mamanaka turu katuun hoboto, ba lia te tatei las meragi a palai tara maroro tara Tsunono. 23 Alia e kato sila nagia a manka hoboto teka tara solo turu Bulungana u Niga tere Iesu Kristo, tego lu menai lia romana a manka man niga te hatei nena u Bulungana u Niga. 24 Alimiou e atei sil hasemiou turu resis u katuun te pipiatar e piata hobotor, kaba a töa puku tena lue nou a prais? Alimiou go piata here hase mi, alimiou tena lue mou a prais tere Sunahan. 25 A katuun a hirhirata e tagala nena u ngil turu tuenrei i tanen tara mamanaka bate torohana silena a prais tena tia nou. Kaba a prais te piata sile rara ema antunan tia nei, e ka nitöana. 26 Alia ema kui pinopinogi. Na lia ema heregi a katuun te muku pinopinoena a lomolomo. E möa. 27 Kaba lia e hipus koru negu u ngil turu tuenrei i tar bate haka pute gen. Taraha, alia e hahatei na gou u Bulungana u Niga turu katuun tegi tagala sil menaien e Sunahan, kaba lia a töa ena mots rus ba nagen. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.