1 Korin 7 - U Bulunagana U NigaU hihatutsina tara hitöl 1 Turu harangata tu koloto mena mumei limiou i tar alia e poeiegu, “E nigana tegoma soho gono menai a tson a tahol.” 2 Kaba te katoe ria u katuun a markaton tsikolo, a mamana tson ega ka hamanasa mei a tahol i tanen na mamana tahol ega ka hamanasa mei a tson i tanen. 3 A tson ega kui a toukui te tölo sileien a tahol na tahol ega kui hasi a toukui te tölo sileien a tson. 4 U tuenrei tara tahol a manka tara tson i tanen na u tuenrei tara tson a manka tara tahol i tanen. 5 Möa tu peits nai a hahikapien i tamölö a peisamölö, kaba turu hia hanhaniga i tamilimiou ba limiou tema tatei hiakaka gono bumi bate singo hatagala uamiou tere Sunahan, ba limiou te töan ka gono pouts lel mou. E Satan ena mots torohana ranou limiou bate tara haroho miou. 6 Alia e hala tuun ragi limiou u raranga, alia ema tahul ragi limiou. 7 Alia e ngil koruegu alimiou hoboto ego here milia. Kaba a man tötöa i tarara e ka mer a man nitagala te hala raien e Sunahan. A palai e kato hanigar tegi kaka puku uaien, na palai e kato haniga hasir tegi hitöl uaien. 8 Turu katuun tema hitöl noa ri na u amoaba, alia e poegu, e niga koruna alimiou goma hitöl mi te markato has uagu lia. 9 Kaba tema antunan tagala namia limiou u ngil turu tuenrei, ba limiou te hitölmiou. E niga bala nena alimiou go hitöl iam, alimiou na mots hengoe miou u ngilngil turu tuenrei i tamilimiou. 10 U raranga u tagala teka e hala menagi lia i tamilimiou u katuun u hitöl, ema ranga uanei i tar. U raranga noahas tara Tsunono tara pöata te ka len i puta. A tahol egoma la banai a tson i tanen. 11 Kaba te laba nanen a tson i tanen, nonei ma tatei töle nei a tana tson. Te ngil nen ba nonei tena lu poutsena a tson i tanen. Na tson goma laba hasnai a tahol i tanen. 12 A Tsunono ema ranga nai a ka teka, kaba alia peisa te ranga nagen i tamilimiou, te tölena a tson te hamanana a tahol tema hamana nei kaba a tahol e haniga nena tego ka gono menaien, a tson ema antunan laba nanei a tahol teka. 13 Na te tölena a tahol a tson tema hamana nei ba tson te haniga nena tego ka gono menaien a tahol i tanen te hamanana, a tahol ema antunan laba has naneien. 14 Taraha, a tson tema hamana nei e kato hagöagono sila naria tara tahol te hamanana na tahol tema hamana nei e kato hagöagono sila naria tara tson te hamanana. A galapien i tamilimiou ena mots ma gogoso ri, kaba tara markato teka ba galapien i tamilimiou te göagono hasir. 15 Kaba te laba nena lö a hahikapien tema hamana nei, haka ban, alö ema kits mia turu hamalina tara hitöl. Kaba e Sunahan e ngö sil railimiou u mun tahol tego ka hoboto haniga uaiam limiou. 16 Alimiou u touhaliou te hamana miou, alimiou toum te taguhu ramou a pal tson i tamilimiou te hahamanar, ba nori te habirits uariou tere Sunahan. Na limiou a pal tson te hamana miou, alimiou toum te taguhu ramou a touhaliou i tamilimiou te hahamanar, ba nori toum te habirits has uariou tere Sunahan. Alimiou go marka uaiam te ngö merai limiou e Sunahan 17 Alimiou a man tötöa ego marka uaiam temar ngil mena milimiou a Tsunono, na temar ngö mena milimiou e Sunahan. Nonei teka temar hatuts mera gilia u katuun hoboto tere Sunahan. 18 Hena, esi i tamilimiou te hapö hakapa tara pöata te ngöe ien e Sunahan, nonei goma matsingolo meien bate hamouse nen. Na esi i tamilimiou tema hapö noai tara pöata te ngöeien e Sunahan, nonei goma torohanan hapö i romana. 19 Taraha, u hapö na tema hapö uamilö a ka tetenei koru. A ka lasi te pan koruna, tegi hengo haniga menai ra u raranga tere Sunahan. 20 Alimiou go mar ka uaiam tu mar ka uaiam limiou tara pöata te ngö raia limiou e Sunahan. 21 Hena, ti katunun kukui puku ia lö tara pöata te ngöeia lö e Sunahan möa tu hakats haparani. Kaba te hapurese na lö a tsunono i tamölö u niga bala, lui. 22 A katunun kukui puku te ngöena a Tsunono e here nei a katuun te tapurese hakapaia i matana a Tsunono. Na katuun tema katunun kukui pukui tara pöata te ngöeien e Sunahan e here tale nei a katunun kukui puku tere Kristo. 23 E Sunahan e sakahis railimiou a hihol pan. Ba limiou tema tatei katunun kukui puku uami tara katuun tuun. 24 Na matsi hahatoulana, a man tötöa hoboto i tamilimiou e tatei mar ka uaier ti mar ka uaien tara pöata te ngö raia limiou e Sunahan, ba limiou te ka mia tere Sunahan. U hihatutsuna turu katuun u tabuna hitöl na u amoaba. 25 Alia u möa tu ranga tu tagala tara Tsunono te hatei nena u katuun u tabuna hitöl. Kaba a Tsunono e taatagi nanou lia bate hamane noulia. Na lia e hatei ragi limiou u hakats i tar. 26 Tara pöata a omi teka alia e poeiegu, alimiou go marka uaiam te mar ka uamilimiou. 27 Te ka memialö a tahol, möa tu la bani. Tsi te kaka puku mialö, möa tu sake ta tahol. 28 Kaba te hitöl moua lö, alö ema kato homi mulei. Na te hitöl noua a kukubei, nonei ema kato homi has nei. Alimiou ena la moua ta maroro a gagas turu puta teka tena hitöl moua limiou, na lia ema ngilegi tego butu uu a man nomi teka i tamilimiou. 29 A ma tsi hahatoulana, u raranga i tar e mar mouna uana teka: a pöata i tarara i puta e makmakumuna. Na e möa ta ka tego tatei hatu kap ba rai limiou u ngilngil tere Sunahan. A katuun a hitöl goma hakatsin töapala nai a hitöl, kaba ega hakats hasiin a toukui tara Tsunono tego mar hakats has uu a katuun a tabuna hitöl. 30 Na u katuun te taber egi kato here ii u katuun te sasaalar. Na u katuun te sasaalar egi kato here ii u katuun tema sasaala ri. Na u katuun u holhol ka egi kato here ii u katuun tema ka meri ta ka. 31 Na u katuun te katoeier a man toukuina i puta, egima pile hakarapoto nai a mankana i puta. Taraha, a markato tara han i puta teka e sukusukun taiana. 32 Alia e ngilegu alö goma hakats hapara nai a mamanakana i puta. A tson tema hitöl nei e hakats koru nena a toukui tara Tsunono, taraha nonei e ngilin hasasaalena a Tsunono. 33 Kaba a tson a hitöl e hakats koru nena a mankana i puta, na ime temar hasasaala menoien a tahol i tanen. 34 Na u ngilngil i tanen e lakatana tara huol a ka. A tahol tema hitöl nei na tahol a kukubei e hakats koru ner a toukui tara Tsunono, taraha nori e ngiler a peisaren na u namnamei i taren ega nigaia i matana a Tsunono. Na tahol a hitöl e hakats koru nena a man kana i puta, taraha nonei e ngilin hasasaalena a tson i tanen. 35 Alia e mar ranga uagu teka taraha, alia e ngilin taguhu ragou limiou. Alia ema hapiou ragi limiou. E möa. Alia e ngil lasegu alimiou go katoeiam a manka te nigana, ba peisa milimiou hoboto te ka nitöa uana tara Tsunono. 36 Ti hapous kap naia a tson na tahol, a tson ema tatei kato homi nei. Na te tagala koruna u ngil tara tson, ba nonei te tatei katoena a ka te ngile nen bate tölena a tahol. A ka teka ema omi nei. Hahitöl raiam 37 Kaba te tuol hakarapotona a tson turu hakats i tanen batema kukute nei u ngil tara tana katuun, nonei e kits hakapi u hakats i tanen tegoma hitöl menaien a tahol i tanen, nonei e kato hanigana. 38 Te markato uanen teka, a tson te tölena a tahol i tanen e kato hanigana, kaba a tson tema hitöl nei nonei te kato haniga balana. 39 A tahol e kits mena tson i tanen tara pöata te tötöa noa na a tson i tanen. Kaba te matena a tson i tanen, ba tahol te tatei hitöl mena tana tson tega ngil uaien. Kaba nonei ega hitöl mei a tson te hamanana. 40 Kaba turu hakats i tar a tahol teka e sasaala koru has nou tego kaka puku uaien. Na lia e poeiegu u Namnamei tere Sunahan e haniga hasina. |
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.