Fuɗɗoode 24 - Dewtere Laamɗo Fulfulde Burkina Faso

Dewgal hakkunde Isiyaaka e Rebeka

¹ Ibrahiima naywi, duuɓi muuɗum ɗuuɗi. Joomiraaɗo barkini o e huunde fuu.

² Nyannde gomma Ibrahiima haaldi e mawɗo maccuɓe muuɗum, kiilniiɗo jawdi muuɗum oon, wi'i: — Wattu junngo maa e busal am kunanoɗaa kam

³ e innde Joomiraaɗo, taguɗo kammu e leydi, a ɓaŋantaa ɓiyam gorko oon gooto e ɓiɓɓe Kanaaninkooɓe rewɓe ɓe njooɗodiimi ɓee.

⁴ Ammaa a yahan ley leydi am to suudu baaba am toon de kooƴanowaa ɓiyam Isiyaaka debbo.

⁵ Maccuɗo makko oon jaabii, wi'i: — Noy ngaɗanmi si debbo oon salake jokkude kam wara leydi ndii? Yalla mi yeccinan ɓiya gorko oon faa leydi ndi ƴuuruɗaa ndiin?

⁶ Ibrahiima wi'i o: — Tinna taa njeccinaa ɓiyam toon.

⁷ Laamɗo Joomiraaɗo taguɗo kammu oon ƴuwni kam suudu baaba am e leydi ndi ndimaami ndiin. O hunanii kam, o wi'i: «Wo ƴuwdi maa kokkammi leydi ndii.» Wo kanko nelata maleyka makko yeeso maaɗa, faa ɓaŋanaa ɓiyam debbo toon.

⁸ Si debbo oon jaɓaay jokkude ma wara fu, a humtake e hunayeere nde kunaniɗaa kam ndeen. Ammaa taa njeccinaa ɓiyam toon!

⁹ Maccuɗo oon watti junngo mum e busal joomum Ibrahiima. Nii o hunoranii ɗum dow ko ɓe kaaldi ɗuum.

¹⁰ Maccuɗo oon suɓii geelooɗi sappo hakkunde geelooɗi joomum, rimndi ɗi dokke feere feere mawɗe. Ndeen o adi laawol leydi Mesopotamiya faa o yaha wuro Nahor toon.

¹¹ Nde o yottinoo ndeen, o hofini geelooɗi ɗiin caggal wuro ngoon, tawi wo wakkati laasara nde rewɓe ƴoogoyta ndiyam ndeen.

¹² O wi'i: — Joomiraaɗo, Laamɗo joomam Ibrahiima, miɗo nyaage, moƴƴinanam laawol am hannden, kiɓɓinaa hinney maa e joomam Ibrahiima.

¹³ Inani miɗo darii ɗakkol ildude ndee. Ɓiɓɓe rewɓe wuro ngoon ina njalta faa ƴooga ndiyam.

¹⁴ Accaa tawee suka debbo mo kaaldammi, mi wi'a ɗum «wuuru loonde maa faa mi yara», de jaaboo kam, wi'a «Yaru! Wooɗi mi yarnan geelooɗi maa ɗiin du», oon laatoo mo podaniɗaa maccuɗo maa Isiyaaka. Ngaɗaa ɗum maande nde paamirammi a hiɓɓinii hinney maa e joomam.

¹⁵ Gilla o timminaay du'aaw makko, inan Rebeka ina wara, loonde mum ina dekii dow balawal muuɗum. Oon wo ɓii Betuwel debbo, taan Milka jom suudu Nahor. Nahor wo sakiike Ibrahiima.

¹⁶ Suka debbo oon ina weli yi'ude sanne, wo surbaajo mo gorko fuu yottaaki abada. O jippii ildude ndiyam toon, o hebbini loonde makko, o yeccii.

¹⁷ Maccuɗo oon harii jakkitii mo de wi'i: — Miɗo ŋaare, kokkoraa kam ndiyam loonde maa ɗaam seeɗa mi yara.

¹⁸ Surbaajo oon jaabii mo, wi'i: — Joomam, yaru! O harii, o jippini loonde makko ndeen o hokki ɗum, yari.

¹⁹ Nde o tilinoo hokkude ndiyam ɗaam ndeen, o ɓeydi, o wi'i: — Mi ƴooganan geelooɗi maa ɗiin du, njara faa ɗomɗita.

²⁰ O harii, o watti ndiyam keddiiɗam ɗaam ley akalaawal. O doggi katin o yehi ildude toon, o ƴoogi, o yarni geelooɗi ɗiin fuu.

²¹ Gorko oon ina ndaara mo, ina deƴƴinii, faa faama yalla Joomiraaɗo moƴƴinii laawol muuɗum ngool naa moƴƴinaay.

²² Nde geelooɗi ɗiin ɗomɗitinnoo fu, gorko oon itti hootonnde kaŋŋe nde teddeefi mum waɗi mutakal gootal, e jawe kaŋŋe ɗiɗi ɗe teddeefi muɓɓen waɗi mutakalaaje noogay. O watti e juuɗe suka debbo oon.

²³ O wi'i: — Haalanam moy woni baaba maa? Yalla galle baaba maa na woodi ɗo min mbaala naa?

²⁴ O jaabii o wi'i: — Miin, mi ɓii Betuwel, mo Milka rimani Nahor oon.

²⁵ O ɓeydi o wi'i: — Huɗo e haako ina ngoodi wuro amin faa heewi, ɗo waalee du ina woodi.

²⁶ Maccuɗo oon sujidani Joomiraaɗo, teddini ɗum,

²⁷ wi'i: — Jettooje ngoodanii Joomiraaɗo, Laamɗo joomam Ibrahiima, kanko mo yoppaay waɗande joomam hinney e hoolaare oon. Joomiraaɗo ɗowii kam e laawol faa e suudu sakiraaɓe joomam.

²⁸ Suka debbo oon doggiri suudu inna muuɗum, haalowi.

²⁹ Tawi Rebeka ina woodi mawniiwo gorko bi'eteeɗo Laban. Laban doggiri yaasin to neɗɗo oon faa ildude toon.

³⁰ Nde o yi'unoo hootonnde e jawe gonɗe e juuɗe minyiiko debbo oon, de o nani du haalaaji ɗi haali dow ko gorko oon wi'i ɗuum fu, o yehi to gorko oon, o tawi ɗum ina darodii e geelooɗi muuɗum ɗakkol ildude ndeen.

³¹ O wi'i ɗum: — War, aan barkinaaɗo Joomiraaɗo! Ko saabii de aɗa darii yaasin? Mi segilanake ma suudu, e nokkuure geelooɗi maaɗa.

³² Gorko oon naati ley galle oon. Dimngal geelooɗi ɗiin jippinaa. Ɗi kokkaa huɗo. O hokkaa ndiyam kanko du faa o loota koyɗe makko, kanko e yaadiraaɓe makko ɓeen.

³³ Ndeen nyaamdu du joƴƴinaa yeeso makko. De o wi'i: — Mi nyaamataa si mi haalaay ko waddi kam ɗuum. Laban wi'i mo: — Wooɗi, haalu ndelle!

³⁴ O wi'i: — Miin, wo mi maccuɗo Ibrahiima.

³⁵ Joomiraaɗo barkinii joomam Ibrahiima oon sanne faa laatii jom jawdi, hokkii mo na'i e be'i e baali e cardi e kaŋŋe e maccuɓe e horɓe e geelooɗi e araaji.

³⁶ Saaratu jom suudu makko du rimanii o ɓiɗɗo gorko ley naywaaku muuɗum. O hokkii suka oon huunde fuu ko o jeyi.

³⁷ Joomam huninii kam, wi'i taa mi hooƴana ɓiyum deekiiwo hakkunde ɓiɓɓe Kanaaninkooɓe rewɓe ɓe jooɗii ley leydi muɓɓen ɓeen.

³⁸ Ammaa mi yaha suudu baabiiko e ley lenyol makko, mi ɓaŋanowa ɓiyiiko toon.

³⁹ Mbi'umi joomam: «De si debbo oon salake jokkude kam, noy ɗum laatortoo?»

⁴⁰ O wi'i kam: «Joomiraaɗo mo o jokki laawol muuɗum oon nelan maleyka muuɗum yeeso am faa laawol am gasa, mi ɓaŋana ɓiyiiko oon debbo ley jeydaaɓe makko e suudu baabiiko.

⁴¹ Ndeen kaa, si mi yottake to jeydaaɓe makko fu, mi laaɓii e hunayeere nde o wi'i mi hunoo ndeen. Fay si ɓe calii hokkude kam, miin kaa mi laaɓii e hunayeere ndeen.»

⁴² Ko njottiimi ɗakkol ildude ndee hannden ɗuum, ndu'iimi mbiimmi: «Joomiraaɗo, Laamɗo joomam Ibrahiima, si a jaɓii fu, moƴƴin laawol am ngol njahammi ngool.

⁴³ Inan miɗo darii ɗakkol ildude ndee. Si surbaajo yaltii faa ƴooga de mbiimi ɗum: ‹hokkam ndiyam seeɗa e loonde maa mi yara,›

⁴⁴ de wi'i kam: ‹Yaru, wooɗi mi ƴoogan, mi yarna geelooɗi maa ɗiin› fu, oon laatoo debbo mo Joomiraaɗo suɓanii ɓii joomam oon.»

⁴⁵ Fadde am e yottinde du'aaw am, Rebeka yalti na wara, na wakkii loonde dow balawal muuɗum. O yottii ildude ndeen, o ƴoogi. De mbi'umi o: «Miɗo ŋaare, kokkaa kam ndiyam mi yara.»

⁴⁶ O harii, o jippini loonde makko ndeen, o wi'i: «Yaru! Geelooɗi maa ɗiin du, mi yarnan ɗum'en.» Njarumi, de o yarni geelooɗi am ɗiin du.

⁴⁷ Lamndiimi o mbiimi: «Aan wo a ɓii moy?» O jaabii kam o wi'i: «Miin, mi ɓii Betuwel, mi taan Milka e Nahor.» Ndeen ngattumi hootonnde e hinere makko, ngattumi jawe du e juuɗe makko.

⁴⁸ Ndikkiniimi, cujidanmi Joomiraaɗo, mbi'imi: «Miɗo yetta Joomiraaɗo, Laamɗo joomam Ibrahiima, sabo ɗowirii kam hoolaare, faa mi hooƴana ɓii joomam Ibrahiima oon jom suudu ley ƴuwdi sakiike muuɗum.»

⁴⁹ Joonin kaa, si oɗon njarrii waɗande joomam oon hinney e hoolnaare fu, kumpiton kam. Si wanaa noon du, kumpitee kam faa mi annda ko ngaɗanmi.

⁵⁰ Laban e Betuwel njaabii, mbi'i: — Kabaaru o ƴuurii to Joomiraaɗo, min mbaawaa wi'ude ma na wooɗi naa wooɗaa.

⁵¹ Inan Rebeka yeeso maa. Hooƴu mo, njahaa. O laatoo jom suudu ɓii jooma hono no Joomiraaɗo wi'iri noon.

⁵² Nde maccuɗo Ibrahiima oon nannoo ko ɓe mbi'i ɗuum fu, sujidani Joomiraaɗo, yetti ɗum.

⁵³ Ndeen o wurtini kaŋŋe e cardi e kaddule, o hokki Rebeka. O hokki sakiike muuɗum gorko oon e inna mum dokke korsuɗe.

⁵⁴ Ndeen, kanko e worɓe makko ɓeen, ɓe nyaami, ɓe njari, de ɓe mbaali ɗoon. Nde ɓe umminoo subaka ndeen, maccuɗo Ibrahiima oon wi'i: — Accee kam mi hoota to joomam.

⁵⁵ Ammaa ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: — Accaa o heddodoo e amin balɗe seeɗa, fay si wo balɗe sappo, ndeen o yaha.

⁵⁶ O jaabii ɓe, o wi'i: — Taa kanndee kam, sabo Joomiraaɗo moƴƴinii laawol am. Accee kam mi nannga laawol am, mi hoota to joomam.

⁵⁷ Ɓe mbi'i: — En nodda suka debbo oon, lamndoɗen ɗum miilo muuɗum.

⁵⁸ Ɓe noddi Rebeka, ɓe mbi'i ɗum: — Yalla a yaadan e gorko o naa? O jaabii, o wi'i: — Mi yaadan e makko.

⁵⁹ Ɓe ɗowtiri Rebeka sakiike maɓɓe debbo oon, kam e korɗo kayboowo ɗum gilla wo suka e maccuɗo Ibrahiima oon e yimɓe muuɗum.

⁶⁰ Ɓe ndu'anii Rebeka, ɓe mbi'i ɗum: Sakiike amin debbo keewaa faa laatoɗaa ujunaaje ujune, ƴuwdi maa rona naatirde e yaltirde wayɓe muuɗum.

⁶¹ Rebeka ummii, kam e horɓe muuɗum. Ɓe mbaɗɗii geelooɗi, ɓe njokki gorko oon. Nii maccuɗo Ibrahiima oon yaadiri e Rebeka.

⁶² Tawi wakkati oon Isiyaaka ina ƴuurii ɓunndu Lahay Roy, sabo wo horɗoore leydi Kanaana o jooɗinoo.

⁶³ O yalti, imo yiiltoo ley ladde wakkati laasara. O ɓanti gite makko de o yi'i geelooɗi ina ngara.

⁶⁴ Rebeka ɓanti gite muuɗum, de yi'i Isiyaaka. Wakkati oon o jippii ngeelooba makko.

⁶⁵ O ƴami maccuɗo oon, o wi'i: — Moy woni gorko ƴuuruɗo ley ladde ina fonndii en oo? Maccuɗo oon jaabii, wi'i: — Wo joomam. Rebeka hooƴi wudere muuɗum, suddii.

⁶⁶ Maccuɗo oon fillanii Isiyaaka no kabaaru oon wardi e ko waɗi ɗuum fuu.

⁶⁷ Isiyaaka nanni Rebeka ley hukum mo inna muuɗum Saaratu maayi yoppi oon. Wo nii Rebeka laatorii jom suudu makko. O yiɗi ɗum sanne. Noon ɓernde Isiyaaka waaltorii caggal maayde inna mum.