Alkaali'en 9 - Fulfulde Bible

Abimelek laami haa Sikem

¹ Abimelek ɓii Yerub-Ba'al yehi haa Sikem ngam o yeewtida bee kaawu'en maako e yimɓe saare maama maako fuu. O wi'i ɓe:

² “Mbolwane ardiiɓe Sikem fuu, ƴame ɓe: Ɗume ɓuranta on? Worɓe cappanɗe njoweeɗiɗo, ɓiɓɓe Yerub-Ba'al fuu laamano on na malla goɗɗo gooto tan? Ciftore min woni goɗɗo danygol mon.”

³ Kaawu'en maako mbolwani ardiiɓe Sikem bolle ɗe'e fuu. Ɓerɗe maɓɓe ngayliti haa Abimelek, ngam ɓe numi: “O deerɗiraawo meeɗen.”

⁴ Ɓe ndokki mo ceede cardi cappanɗe joweeɗiɗi iwɗe haa suudu Ba'al-Berit. Bee ceede man Abimelek yoɓi worɓe meere'en, elewɓe ɓe tokki mo.

⁵ O yehi haa saare baaba maako haa Ofra. Haa ton o mbari deerɗiraaɓe maako, ɓiɓɓe Yerub-Ba'al cappanɗe njoweeɗiɗo fuu, dow hayre woore. Walaa mo lutti, sey Yotam, gaajiijo Yerub-Ba'al, ngam o nyukki.

⁶ Ardiiɓe Sikem e Bayti-Millo fuu mooɓi haa lekki makki kommbi hayre darnaande nder Sikem, ɓe mbaɗi Abimelek laamiiɗo maɓɓe.

Balndol Yotam

⁷ Yotam nani haala ka'a. O wa'i dow yeereere hooseere Gerisiima, o wooki bee semmbe, o wi'i: “Onon ardiiɓe Sikem, to on ngiɗi Allah nanana on, nane ko mi wi'ata on!

⁸ Nyannde feere leɗɗe ndilli ngam ɗe cuɓa laamiiɗo maaje. Ɗe mbi'i jaytunhi: Laata laamiiɗo amin.

⁹ Ammaa jaytunhi jaabi: On ngiɗi mi acca waɗugo nebbam ɗam Allah e yimɓe ngerdi ngam haa mi somna hoore am bee laamanaago leɗɗe goɗɗe na?

¹⁰ Nden leɗɗe mbi'i ibbi: An war, laamana min.

¹¹ Ammaa ibbi jaabi: On ngiɗi mi acca rimugo ɓiɓɓe booɗɗe dakamje ngam haa mi somna hoore am bee laamanaago leɗɗe goɗɗe na?

¹² Nden leɗɗe mbi'i inabohi: An war, laamana min.

¹³ Ammaa inabohi jaabi: On ngiɗi mi acca waɗugo inaboojam kesam ceynanɗam Allah e yimɓe ngam haa mi somna hoore am bee laamanaago leɗɗe goɗɗe na?

¹⁴ Ɓaawo man leɗɗe fuu mbi'i wumre gi'e: An war, laamana min.

¹⁵ Wumre gi'e jaabi ɗe: Fakat to on moytatam haa mi laato laamiiɗo mooɗon, ngare njooɗe les ɗowdi am! Ammaa to on cali, yiite wurtoto diga wumre gi'e, nyaaman leɗɗe hooseere Libanon cemmbiɗɗe.”

¹⁶ “Jonta, nume booɗɗum! Nde on ngaɗi Abimelek laamiiɗo mon, on ngaɗi bee gooŋgaaku bilaa aybe na? On tokkake ko Yerub-Ba'al e saare muuɗum bee laaɓɗum e on mbarjake saare maako deydey kuuɗe man na?

¹⁷ Baaba am haɓani on, o acci yoŋki maako halka ngam hisnugo on juuɗe yimɓe Madiyan.

¹⁸ Ammaa onon on tuurtani saare maako hannde, on mbari ɓiɓɓe maako cappanɗe njoweeɗiɗo dow hayre woore. On mbaɗi Abimelek, ɓii korɗo maako laamiiɗo dow ardiiɓe Sikem, ngam o deerɗiraawo mon.

¹⁹ To on kuuwani Yerub-Ba'al e saare mum hannde bee gooŋgaaku e laaɓeeŋga ɓerɗe, nden kam ceyore Abimelek, kaŋko boo o seyoro on.

²⁰ Ammaa to naa non, sey yiite wurto haa Abimelek, nge nyaama ardiiɓe Sikem e Bayti-Millo. Sey yiite wurto haa ardiiɓe Sikem e Bayti-Millo boo, nge nyaama Abimelek.”

²¹ Nden Yotam doggi haa Biir, jooɗi ton, ngam haa o daayotira bee Abimelek, deerɗiiko.

Tuurtol ardiiɓe Sikem dow Abimelek

²² Abimelek ɗowi Isra'iila duuɓi tati.

²³ Allah neli ruuhu kalluŋgu, ngu ummini jokkirgol hakkunde Abimelek e ardiiɓe Sikem. Ɓe tuurtani mo.

²⁴ Ɗum waɗi non ngam haa Abimelek ɓii Yerub-Ba'al, mbarɗo deerɗiraaɓe muuɗum cappanɗe njoweeɗiɗo e ardiiɓe Sikem, walluɓe mo nder mbar-hoore man, keɓa kiita zunuuba ƴiiƴam muuɗum'en.

²⁵ Ardiiɓe Sikem kooci yimɓe, mbaaltani Abimelek dow kooseeje. Ɓe pasi koo moy caalotooɗo kommbi maɓɓe. Ammaa woɗɓe anndini ɗum Abimelek.

²⁶ Ga'al ɓii Obet wari haa Sikem, kaŋko bee deerɗiraaɓe maako. Ardiiɓe Sikem kooli mo.

²⁷ Ɓe njehi haa gese inabooje maɓɓe, ɓe teɓi inabooje, ɓe ɓiɗɗi ɗe. Nden ɓe mbaɗi juulde seyo. Ɓe nasti suudu ɗowanteeɓe maɓɓe, ɓe nyaami, ɓe njari, ɓe naali Abimelek.

²⁸ Ga'al wi'i ɓe: “Abimelek o moyjo? En ɓeye haa Sikem ngam haa en kuuwana mo? Naa o ɓii Yerub-Ba'al e naa o jo'ini Zebul hooreejo dow berniwol? Ammaa onon, kuuwane Hamor baaba Sikem! Walaa daliila haa en kuuwana Abimelek!

²⁹ Moy waɗata mi laato ardiiɗo yimɓe ɓe'e haa mi riiwa Abimelek? Nden o wi'i: Abimelek! Ɗuɗɗin jama'aare konu ma, wurta, haɓu bee am!”

³⁰ Zebul, hooreejo berniwol nani bolle Ga'al ɓii Obet. O tikki masin.

³¹ O neli nelaaɓe haa Abimelek bee sirri haa ɓe mbi'a mo: “Ndaa! Ga'al ɓii Obet e deerɗiraaɓe muuɗum ngari jonta haa Sikem, ɓe ɗon ummina ɓerɗe yimɓe berniwol fuu haa ɓe tuurtane.

³² Umma bee jemma kadi, an e yimɓe ma, on mbaalto haa ladde.

³³ Fajiri to naaŋge fuɗi, ukkane berniwol. To Ga'al e yimɓe muuɗum ngurtake ngam haɓugo bee ma, waɗ ko a yiɗi fuu.”

³⁴ Jemma maajum, Abimelek e yimɓe muuɗum fuu cennditi geɓe nayi, ɓe njehi ɓe nyukki ɓadiiɗum bee Sikem.

³⁵ Nde Ga'al wurti berniwol, dari haa nastirde dammugal berniwol, Abimelek e yimɓe muuɗum ngurti diga nyukkorɗe muuɗum'en.

³⁶ Ga'al yi'i ɓe, wi'i Zebul: “Ndaa, jama'aare ɗon diirto geereeje kooseeje.” Zebul jaabi mo: “A ɗon yi'a ɗowdi kooseeje bana yimɓe non.”

³⁷ Ga'al wi'i fahin: “Laar, jama'aare ɗon diirto hooseere Gerisiima, mooɓre woore ɗon wara dow laawol lekki makki ki waɗooɓe hatti.”

³⁸ Zebul jaabi: “Toy harakaaji ma go kadi? A wi'no: Abimelek o moyjo haa en kuuwana mo? Jonta ndaa jama'aare nde a yawino. Yah haɓu bee maare kadi!”

³⁹ Ga'al ardi ardiiɓe Sikem, ɓe ngurti, ɓe kaɓi bee Abimelek.

⁴⁰ Abimelek taasni mo e o doggi yeeso maako. Ɗuuɗɓe mbaraama haa yotti dammugal berniwol yimɓe ɗon mbaali.

⁴¹ Abimelek dilli jooɗi haa Aruma, Zebul riiwi Ga'al e deerɗiraaɓe muuɗum diga Sikem e o haɗi ɓe lortaago ngam taa o jooɗo ton.

⁴² Jaŋngo man ummaatoore Sikem wurti, yehi haa ladde, Abimelek nani ɗum.

⁴³ O sennditi yimɓe maako geɓe tati e ɓe mbaaltani ɓe haa ladde. Nde ɓe ngi'i yimɓe ngurtake berniwol, ɓe ummi, ɓe ukkani ɓe.

⁴⁴ Yaake nde geɓe goɗɗe ɗiɗi ukkani yimɓe haa kayweeji e ɓe ɗon mbara ɓe, Abimelek e yeɓre muuɗum boo njaawɗi yahugo ndaro haa dammugal berniwol.

⁴⁵ Ɓe nyalli haɓugo bee yimɓe berniwol haa Abimelek nyaami ngol, mbari yimɓe wonɓe nder maagol. Nden o yibbini ngol, o sammini mannda dow maagol.

⁴⁶ Nde ardiiɓe suudu towndu haa Sikem nani habaru ndu'u, ɓe fuu ɓe nasti suudu wasaandu les suudu lawru maɓɓe Ba'al-Berit.

⁴⁷ Abimelek anndinaama ɓe fuu ɓe mooɓtake ton.

⁴⁸ Ngam maajum o wa'i hooseere Calmon, kaŋko e yimɓe wonduɓe bee maako. O hoo'i fe'irde, o fe'i lisal lekki, o wakki ngal. Nden o wi'i yimɓe maako: “On ngi'i ko mbaɗmi. Law, mbaɗe bana nii onon boo!”

⁴⁹ Koo moy maɓɓe fe'i lisal lekki boo. Nden ɓe tokki Abimelek, ɓe mballini leɗɗe man dow suudu wasaandu go, ɓe kuɓɓi ɗe. Ardiiɓe suudu towndu haa Sikem fuu maayi, baakin ujineere, worɓe e rewɓe.

Maayde Abimelek

⁵⁰ Ɓaawo man Abimelek yehi Tebes. O saŋngini yeeso berniwol man, o taari ngol, o nyaami ngol.

⁵¹ Woodi suudu towndu semmbiɗndu haa caka berniwol. Worɓe, rewɓe e ardiiɓe Tebes fuu ndoggi haa maaru. Ɓe pali dammugal, ɓe mba'i dow soorowol.

⁵² Abimelek wari gal suudu man, haɓi bee yimɓe ton. O ɓaditi dammugal suudu man ngam o wula ndu bee yiite.

⁵³ Ammaa debbo feere sakkini hayre namrude dow hoore Abimelek, gumbal hoore maako fusi.

⁵⁴ Law o ewni suka doondoowo balmi maako, o wi'i mo: “Los kaafahi ma, mbaram, ngam taa ɓe mbi'a: Debbo mbari mo.” Suka maako yuwi mo, o maayi.

⁵⁵ Nde Isra'iila'en ngi'i Abimelek maayi, ɓe kooti ɓe fuu koo moy haa saare mum.

⁵⁶ Bana nii Allah lortiniri halleende Abimelek dow hoore maako. Ɗum halleende nde Abimelek waɗi baaba mum, ngam o mbari deerɗiraaɓe maako cappanɗe njoweeɗiɗo.

⁵⁷ Allah lortini boo halleende nde ardiiɓe Sikem mbaɗi dow ko'e muuɗum'en. Bana nii naaloore Yotam ɓii Yerub-Ba'al gooŋɗiri.