1 Laamiiɓe 7 - Fulfulde Bible

Suleymaanu nyiɓi saare laamu

¹ Suleymaanu nyiɓi saare muuɗum nder duuɓi sappo e tati. O timmini saare maako fuu.

² O mahi suudu ndu ɓe mbi'ata “Laynde Libanon”, njuutirka maaru meetir cappanɗe jowi, njaajirka maaru meetir noogas e jowi, towirka maaru boo meetir sappo e jowi. Ɓe mbaɗi daŋraŋge jabbe nayi bee leɗɗe cemmbiɗɗe, dow maaje ɓe ngaafi leɗɗe cemmbiɗɗe.

³ Ndu woodi leɗɗe cemmbiɗɗe haa dow cuuɗi taytaaɗi, gonɗi dow daŋraŋge cappanɗe nayi e jowi, jaarwol koo ngole bee daŋraŋge sappo e jowi.

⁴ Haa suudu man, woodi burɗe taarnaaɗe jabbe tati. Burɗe jabbe tati man fuu tiitotiri, wurdere bee wurdere.

⁵ Dammuɗe e burɗe fuu ngoodi tolɗi nayi, Burɗe jabbe tati fuu tiitotiri, wurdere bee wurdere.

⁶ Ɓe mbaɗi boo “Suudu Daŋraŋge”, njuutirka maaru meetir noogas e jowi, njaajirka maaru meetir sappo e jowi. Ɓe mbaɗi daŋki yeeso maaru bee daŋraŋge e mbippu maaki.

⁷ Ɓe mahi boo “Suudu leeso laamu”, ɓe ɗon mbi'a ndu boo “Suudu Kiita”, ngam haa maaru Suleymaanu waɗata kiita. Ndu ɓasiraama leɗɗe cemmbiɗɗe diga les haa dow.

⁸ Suudu jooɗorde maako, haa babal feere ɓaawo “Suudu Kiita”, bee nyiɓol nannduŋgol. Suleymaanu waɗi boo suudu woɗndu nanndundu bee hiitordu go, ngam ɓii Firawna mo o ɓaŋuno.

⁹ Cuuɗi ɗi'i fuu, ɗi mahaama bee kaa'e cuɓaaɗe, cehaaɗe e ta'aaɗe bee ceekruga fodde darɗe maaje, ɓe mahri ɗe nder bee yaasi fuu, diga caɓɓawal haa lamsal. Non boo haa nyiɓle yaasiije ngam mahi daldal maŋngal.

¹⁰ Caɓɓaaje boo ɗe mbaɗaama bee kaa'e mawɗe, cuɓaaɗe, kaa'e ɗe meetir jowi e ɗe meetir nayi.

¹¹ Dow maaje boo, ɓe mbaɗi kaa'e cuɓaaɗe, cehaaɗe e poondaaɗe fodde darɗe maaje e leɗɗe cemmbiɗɗe.

¹² Daldal maŋngal taarniraama kaa'e cehaaɗe ɓale tati e leɗɗe cemmbiɗɗe ɓalal gootal. Bana non boo daldal nder haykaliiru Jawmiraawo e zawleeru maaru.

Kuugal Hiram haa haykaliiru

¹³ Laamiiɗo Suleymaanu neli haa Tirus ngam ɗaɓɓititgo goɗɗo bi'eteeɗo Hiram.

¹⁴ Daada maako o debbo jurumɗo mo lenyol Neftali, ammaa baaba maako, o goɗɗo Tirus. Hiram, o keewɗo hikma, kakkilɗo e annduɗo huuwugo kuuɗe njamndi mboɗeeri booɗɗum. Laamiiɗo Suleymaanu waddi mo diga Tirus ngam waɗango mo jamɗe boɗeeje ɗe o mari haaje fuu.

¹⁵ Hiram waɗi daŋraŋge njamndi mboɗeeri ɗiɗi. Towirka daŋraŋgal fuu, meetir joweenayi, loorugo maagal boo, filtannde ɓoggol meetir joweego.

¹⁶ O waɗi ko'e jaagnorɗe ɗiɗi, ɓolinaaɗe bee njamndi mboɗeeri, haa o jo'ina ɗe dow daŋraŋge go. Towirka hoore woore fuu waɗi meetir ɗiɗi bee reeta.

¹⁷ Nden o waɗi bamaaɗi ɗiɗi bana zubaaji e bana ɓoggi callalluhoy, ngam jaagnugo ko'e gonɗe dow daŋraŋge, ɓoggi joweeɗiɗi ngam hoore koo ndeyeere.

¹⁸ O waɗi jaage rummaanooje ngam suddugo bamaaɗi dow ko'e gonɗe dow daŋraŋge. Nde ɗiɗi o taarni ko'e ɗiɗi fuu bee maaje.

¹⁹ Kala hoore daŋraŋgal fuu ɗon mari meetir ɗiɗi, nanndunde bee gurguli ladde.

²⁰ Dow ko'e gonɗe dow daŋraŋge ɗiɗi, woodi yeɓre nde ɓuri bamaaŋgol e rummaanooje teemeɗɗe ɗiɗi go loorugo, haa hoore woɗnde boo bana non.

²¹ Ɓe ndarni daŋraŋge ɗiɗi go yeeso zawleeru haykaliiru. Gootal haa nyaamo, ɓe inndi ɗum Yakin. Goɗŋgal boo haa nano, ɓe inndi ɗum Bo'es.

²² Bana nii Hiram timmini kuugal waɗugo daŋraŋge bee jamɗe boɗeeje e ko'e maaje.

²³ Nden Hiram waɗi loonde njamndi ɓolinaandi. Cakaare maare ɗon meetir jowi. Towirka maare boo meetir ɗiɗi bee reeta, ɓoggol meetir sappo e jowi taaroto haa filtina nde.

²⁴ Ɓe taarni les hunnduko man bee suuraaji paali, meetir gootel fuu, paali noogas. Ɗi ɗon taari nde ɗiɗi, ɓolinaaɗum gootum bee maare.

²⁵ Ɓe njo'ini loonde man dow suuraaji ga'i njamndi sappo e ɗiɗi. Ga'i tati tiiti woyla, tati tiiti fombina, tati tiiti fuunaaŋge, tati tiiti hiirnaaŋge. Dubbe maaji fuu ɗon kawti haa caka.

²⁶ Tekkirka loonde ɗon bana njaajirka newre. Ɓe mbaɗi sera maare bana sera jardugel, bana pinndi gurguli. Loonde nde'e ɗon hoosa baakin liitir ujine cappanɗe nayi e nayi.

²⁷ Nden Hiram waɗi jo'inirɗe sappo ɗe njamndi mboɗeeri. Njuutirka jo'inirde fuu, meetir ɗiɗi, njaajirka maajum meetir ɗiɗi, towirka boo meetir gootel bee reeta.

²⁸ Ndaa nii ɓe mbaɗi jo'inirɗe man: Ɗe ngoodi ɓaŋgeeje hakkunde coɓɓuli daŋraŋge.

²⁹ Woodi barooɗe e ga'i e keruba'en dow ɓaŋgeeje hakkunde coɓɓuli daŋraŋge, non boo dow daŋraŋge man. Haa seɓattooji, dow barooɗe e ga'i e les maaji, woodi pawne tappaaɗe irin bamaaɗi pinndi.

³⁰ Kala jo'inirde fuu woodi pallooje murle nayi ɗe njamndi mboɗeeri, tallotooɗe dow cabbi njamndi mboɗeeri. Cabbi cakaaji man ɗon ɗisi nder tiigorɗe jo'inirde daaro marɗe tolɗi nayi, ɓolinaaɗe, hakkunde pawne.

³¹ Hunnduko jo'inirde, ɗon murli, ɗum ɗon reeta meetir. Njaajirka maajum ɓuri reeta meetir seɗɗa. Woodi boo suuraaji cuurɗinaaɗi dow hunnduko. Ammaa ɓaŋgeeje jo'inirde mbaɗi tolɗi nayi, ɗum murlaaka.

³² Pallooje murle nayi go ɗon ɗisi nder ɓaŋgeeje, jogorɗe maaje ɗon haa jo'inirde. Towirka falloore fuu ɓuri reeta meetir seɗɗa.

³³ Kuugal pallooje man ɗon bana pallooje moota pucci. Jogorɗe maaje e gareeji maaje e reyonji maaje e fokji maaje, fuu ɗi ɓolinaaɗi.

³⁴ Woodi jogorɗe nayi haa coɓɓuli jo'inirde, ɗe kawti gootel bee jo'inirde.

³⁵ Haa seɓattooji jo'inirde dow, woodi jo'inirde murle, towirka maare waɗi reetita meetir haa dow jo'inirde, jogorde maajum e buttuli maajum ɗum ɓolinaaɗum gootum bee maajum.

³⁶ Dow jogorɗe maajum e buttuli maajum ɓe cehi Keruba'en e barooɗe e dibinooje, fodde no babal he'i, ɓe taarni ɗum fuu bee pawne irin bamaaɗi pinndi.

³⁷ Bana non ɓe mbaɗi jo'inirɗe sappo bee ɓolinaaɗum gootum e poondirɗum gootum e ɗe nannduɗe e ɗe poti kal-kal.

³⁸ Hiram waɗi boo daarooje sappo ɗe njamndi mboɗeeri, ngam jo'ingo dow jo'inirɗe go. Njaajirka daaro fuu meetir ɗiɗi e ɗon hoosa baakin liitir teemeɗɗe joweenayi (900).

³⁹ Ɓe ndarni jo'inirɗe jowi bee taasaaje haa nyaamo haykaliiru e jowi goɗɗe boo haa nano. Ɓe ndarni loonde mawnde haa gal nyaamo haykaliiru, kommbi talkumoore fuunaaŋge walaadu fombina.

⁴⁰ Nde Hiram waɗi daarooje e ɓoftirɗe e pehe biccirɗe ƴiiƴam, o timmini kuugal ngal laamiiɗo Suleymaanu umri mo huuwugo ngam haykaliiru Jawmiraawo.

⁴¹ Daŋraŋge ɗiɗi bee ko'e jooɗotooɗe dow daŋraŋge man e irin bamaaɗi bana zubaaji ngam suddugo ko'e gonɗe dow daŋraŋge go

⁴² e suuraaji rummaanooje teemeɗɗe nayi (400) ngam bamaaɗi ɗiɗi go, waato teemeɗɗe ɗiɗi ngam taarnugo kala hoore fuu nde ɗiɗi, ngam suddugo ko'e ɗiɗi gonɗe dow daŋraŋge go

⁴³ e jo'inirɗe sappo e daarooje sappo gonɗe dow jo'inirɗe go

⁴⁴ e loonde mawnde e suuraaji ga'i sappo e ɗiɗi ɗi loonde jooɗi les maare

⁴⁵ e payanɗe ngam ndoondi e ɓoftirɗe e pehe biccirɗe ƴiiƴam. Kuuje ɗe Hiram waɗani laamiiɗo Suleymaanu ngam haykaliiru Jawmiraawo fuu, ɗe mbaɗaama bee njamndi mboɗeeri ɗelkanndi.

⁴⁶ Laamiiɗo umri ɓolingo ɗe haa waadiwol Urdun, hakkunde Sukkot e Jaretaan, nder lesdi loope.

⁴⁷ Suleymaanu awnaaki kuuje ɗe'e fuu, ngam ɗe ɗuuɗɗe masin. Ngam man walaa annduɗo teddeeŋga njamndi mboɗeeri ndi ɓe kuuwtiniri.

⁴⁸ Suleymaanu waɗi boo kuuje gonɗe nder haykaliiru Jawmiraawo fuu: Gulduɗum uurle e taabal kaŋŋeeri ngam tamseeje jo'inteeɗe ngam Allah,

⁴⁹ ɓe njo'ini jo'inirɗe pittirlaaji sappo kuuwraaɗe bee kaŋŋeeri laaɓndi yeeso suudu ɓurndu senaago, jowi haa nyaamo, jowi boo haa nano, pinndi maaji e pittirlaaji e mekefje, fuu ɗum kaŋŋeeri,

⁵⁰ daarooje e laɓe e taasaaje e taasahoy e pehe uurorɗe, ɗum fuu ɗum kaŋŋeeri laaɓndi, ɗakke ngam pareeje haa suudu ɓurndu senaago e ngam pareeje dammugal haa suudu haykaliiru mawndu, kanje boo ɗum kaŋŋeeri.

⁵¹ Nde laamiiɗo Suleymaanu timmini huuwugo kuugal mahugo haykaliiru Jawmiraawo fuu, o waddi kuuje cenaaɗe ɗe Daawuda baaba maako senno ngam Jawmiraawo: Cardi, kaŋŋeeri e kuuje goɗɗe, o nastini ɗum nder ndesaaje haykaliiru Jawmiraawo.