Yõaannẽ 7 - ꞌBuuk cĩ Thõõth cĩ Nyekuci

Yeesu hĩ ꞌgõtõõnõgĩ

¹ Ma urutaa cĩ, ikia ũũk Yeesu ꞌGalileea. Baa alĩĩt nẽẽ looc cĩ ꞌJudeea, hĩnĩngĩtĩ baa adiim aruk makayyiooha cĩg ꞌJudeei ĩnõõnnõ thõng.

² Nẽẽthĩ, ma baa õbõhĩ kõrra ꞌcĩ adahĩ eeta cĩg ꞌJudeei Karrama cĩ Tuggeetu,

³ iita ĩĩttĩk Yeesu ꞌgotoonoggia, “Tũngeek nĩngĩtĩ, bĩĩt ĩĩcĩ looc cĩ ꞌJudeea, ĩĩcĩ hatĩ õõ acĩnĩ nuyyiooha cugunnig thooꞌthiok cugunnig ꞌcĩg ĩnaat eeta!

⁴ Aitiõõ ẽẽtĩ umwaa ꞌcĩ adiim hĩĩ eet cĩ lothippito nẽ utuguthi thõng tõõ. Teretheek eet loonyini vẽlẽk, thooꞌthiok ꞌcĩg adĩmani nii ꞌcĩg ĩnaat eeta ho!”

⁵ Baa õthõõth ꞌgõtõõnõgĩ Yeesu hoti, hĩnĩngĩtĩ baa abũrĩ nẽẽg Yeesu.

⁶ Nĩngĩtĩ ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ annẽẽkĩ, “Nga hũttũbanoothĩk nganĩĩt kõrra caannẽẽnĩ. Abũnnaa hĩ ngagiit korriooha vẽlẽk.

⁷ Aitiõõ hõllõngaa aaburreekuung eeta cĩg looc nicci ngagiita, aaburreeka nẽẽg nganĩĩt, hĩnĩngĩtĩ hĩbbõõrahi naa ĩhõõggõ thooꞌthiok ꞌcĩg abathĩ ꞌcĩg adĩman nẽẽgĩ.

⁸ Õõt kõrra cobbi, nga hũũk naa Karramaawa, hĩnĩngĩtĩ nga hũttũbanoothĩk kõrra caannẽẽnĩ.”

⁹ Ma baa uduha Yeesu thõõth icci ẽlẽk, ũũk aau nẽẽ ꞌGalileea.

Yeesu karramaawa cĩ tuggeetu

¹⁰ Ma baa ĩtĩngaacõ ꞌgõtõõnõgĩ Yeesu õõt Karramaawa, ũũk ĩnĩk Yeesu buúk ũnũõõthĩ ĩhõõggõ, hĩnĩngĩtĩ baa hõllõngaa adiim nẽẽ hĩcĩnĩt eeta ĩnõõnnõ lothippita.

¹¹ Ma baa Karramaawatõõ, õõt idiimto makayyiooha cĩg ꞌJudeei nẽ ijitto ĩĩtõ, “Aaĩ Yeesu ngaana?”

¹² Baa ẽppẽhanõõnĩ eeta Yeesu lothippita gẽrrẽẽt. Baa õthõõth ũgẽẽgĩ aĩ, “Ĩĩn Yeesu eet ꞌcĩ abũnnaa.” Nẽ tarĩ ĩĩtõ ũgẽẽgĩ, “Ĩggõõl nẽẽ eet vẽlẽk.”

¹³ Nẽẽthĩ, baa hiꞌthihi eet umwa lothippita ꞌcĩ abbũũng ꞌthaar cĩg Yeesu, hĩnĩngĩtĩ baa iꞌngolli nẽẽg eet cĩg ꞌJudeei.

Alliman Yeesu eet karramaawa

¹⁴ Ma baa õbõhĩ edeccia karrama, ikia uduhun Yeesu ũũk halaangatõõ cĩ ꞌCieeth cĩ Nyekuci nẽ iꞌthianaaĩ ꞌlimman.

¹⁵ Baa abulan makayyiook cĩg ꞌJudeei ꞌlimmanĩ cĩnnĩ ho nẽ ijitto ĩĩtõ, “Aga baa ẽẽtĩ ciee thõõth gẽrrẽẽt nga hillimanĩ buúk ko hutuno?”

¹⁶ Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Hõllõngaa ĩĩn ꞌlimmanĩ ciee caannĩ. Aku ꞌlimmanĩ ciee hĩ eet baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩta.

¹⁷ Má atab ẽẽtĩ umwaa adĩman tabiinit cĩ Nyekuci, aku hatĩ aga nẽẽ ma aku ꞌlimmanĩ caannĩ ho hĩ Nyekuc, hode hothoothi naa ẽmmẽn.

¹⁸ Ẽẽtĩ ꞌcĩ õthõõthĩ ẽlẽ cĩnnĩ ẽmmẽn, abuluth nẽẽ ẽlẽ cĩnnĩ. Nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ adticanoothĩk eet baa ĩꞌthõõa ĩnõõnnõ, ĩĩn eet ꞌcĩ aduha thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ. Aitiõõ thõõth ꞌcĩ ĩĩn õlõng ꞌcĩ aduha nẽẽ tõõ.

¹⁹ Nga nooyyia haaꞌnyuung ngagiit Mũũꞌtha nyattal cĩ Nyekuci? Nẽẽthĩ, hiꞌthihi eet ꞌcĩ aꞌthũũnnĩ nyattal tĩho inni? Ma ꞌyioko nganĩĩt, adiim aruhaannaangu ne?”

²⁰ Ẽdẽcĩ lothippiti Yeesu anneek, “Adaki nganiit maangõnĩ, hĩnĩngĩtĩ aꞌnyahi lori ꞌcĩ abathĩ. Ne ꞌcĩ aaꞌnyi nganiit muhuneek ngaatĩ aayyi eet ꞌcĩ occa adiim aruki nganiit ko?”

²¹ Ẽdẽcĩ Yeesu anneek, “Baa hadĩmani naa thõõth hõdẽẽthõng ꞌcĩ ĩnaat eeta nẽ baa abulannuung ngagiit vẽlẽk.

²² Baa anneekuung ngagiit Mũũꞌtha etteedit eleeti ꞌcĩg lõhõlĩ cugguung ꞌcĩg maacĩg. Nẽẽthĩ nẽẽꞌthẽk, baa hõllõngaa Mũũꞌtha ꞌcĩ aduhaakuung thõõth nicci ho. Baa hĩbaangĩ cugguung ꞌcĩg aduhaakuunga, nẽẽthĩ hinnia, etteeddu lõhõlĩ Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ.

²³ Má etteeddi lõhõlĩ eleeti Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ, hátĩ hiittiõõ hõllõngaa ẽꞌthẽcanni nyattalĩ cĩ Mũũꞌtha, inni thĩ iliiliyyieehaangu niig nganĩĩt, hatĩ haaꞌnyihi eet hũbũna Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ ho?

²⁴ Ma hetteediku ꞌgoonogu thõõth ꞌgõõlẽẽ ꞌcĩ acinnu eet battaali haaga, etteeddik eet thõõth ꞌcĩ aũlan dĩdĩ.”

Ĩĩn occa Yeesu Krĩstõ dĩdĩ?

²⁵ Ma nĩngaata, iꞌthiattaaĩ eeta ũgẽẽgĩ cĩg ꞌJeruꞌthalẽmĩ ijitto ĩĩtõ, “Hõllõngaa nooyyia eet ꞌcĩ adiim aruk eeta ho cieeni?

²⁶ Ĩcĩnĩt nõõ ngaatĩ irriõõnĩ lothippita nẽ ẽbẽk eeta noho. Ammuku niig occa ꞌthẽk ĩĩtõ makayyiooha cĩggaac ko, ĩĩn nẽẽ Krĩstõ dĩdĩ?

²⁷ Ĩĩn occa nẽẽ Krĩstõ hutuno? Haga naag ꞌgõõl ꞌcĩ akuuni ẽẽtĩ ciee ho. Ma ikia Krĩstõ, aitiõõ hatĩ ẽẽtĩ ꞌcĩ aga ꞌgõõl ꞌcĩ akuuni nẽẽ tõõ.”

²⁸ Ma baa nga alliman Yeesu eet halaangatõõ cĩ ꞌCieeth cĩ Nyekuci, ikia ẽggẽrẽny nẽẽ ĩĩ, “Ammuku niig ainnu agayyiaangu nganĩĩt nẽ agayyu nĩngĩtĩ hakuuni naa ho? Baa hõllõngaa hakuu naa ẽmmẽn! Baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩt ẽẽtĩ ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ nẽ hõllõngaa agayyu niig ĩnõõnnõ.

²⁹ Nẽẽthĩ, haga naa eet ꞌcĩ ĩꞌthõõannaa nganĩĩt ko, hĩnĩngĩtĩ hakuu naa hĩ ĩnõõnnõ.”

³⁰ Ma nĩngaata, atabit aggamit makayyiooha Yeesu, nẽẽthĩ hinnia, baa hiꞌthihi eet ꞌcĩ ahumeek ĩnõõnnõ aꞌthiit, hĩnĩngĩtĩ baa nga hũttũbanoothĩk kõrra cĩnnẽẽnĩ.

³¹ Baa mẽẽlĩg eeta ꞌcĩg ẽlẽmĩ ĩnõõnnõ lothippitatõõ ꞌCieethaa cĩ Nyekuci. Nĩngĩtĩ aĩnnĩ, “Ma ikia Krĩstõ, ammuku niig aku occa hatĩ adtican thooꞌthiok ꞌcĩg ĩnaat eeta ꞌcĩg ĩllõõan ꞌcĩg adtican ẽẽtĩ cieeni?”

Aggamĩ Yeesu

³² Ma baa athĩhĩ Variꞌtheei eet ngaatĩ õꞌngõmtĩ thõõth ꞌcĩ Yeesu lothippitatõõ ho, iita ulutti hĩ makayyiook cĩg paadĩrꞌnyaannu nẽ ĩꞌthõõcõ athegereeꞌnya ꞌcĩ ẽbẽk ꞌCieeth cĩ Nyekuci hõõt haggamit Yeesu.

³³ Ma ho, uduhaak Yeesu ĩhõõggõ ĩĩnnĩk, “Nga harũmĩ naag hĩ ngagiit hĩdĩhĩdĩĩc nẽ thĩ hatĩ hobodootha hĩ Eet baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩta.

³⁴ Adiimmaangu hatĩ niig nganĩĩta nẽ hõllõngaa ammũdaannaangu nẽ nĩngĩtĩ hõkõõĩ naa ho, hõllõngaa occa ooyyu niiga.”

³⁵ Nĩngĩtĩ ajinõõnĩ makayyiooha cĩg ꞌJudeei ẽmmẽn aĩnnĩ, “Õkõ occa hatĩ nẽẽ ĩĩna hanyamaneet hatĩ ngaatĩ hammũdaanĩ ĩnõõnnõ ho? Õkõ occa hatĩ looccaa cĩ ꞌGirihi, ĩĩ gõõng ĩꞌthanõthõõthĩkĩ eeta cĩggaac eetinii cĩg ꞌGirihi nẽ ũũk illiman eet cĩg ꞌGirihi?

³⁶ Ammuk ꞌthẽk Yeesu dẽẽdẽ neegi hĩĩ, ‘Adiimmaangu hatĩnĩ nẽ hõllõngaa ammũdaannaangu, hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa occa ooyyu niig ngaatĩ hõkõõĩ naa ho’?”

Aduha Yeesu maam cĩg rũgẽtaak

³⁷ Ma baa kõr ꞌcĩ edecciaaĩ Karrama, ikia ĩtĩnga Yeesu nẽ irrioon moloohaa cobbi ĩĩ, “Má aam eet umwa kõrra, aꞌnyĩĩk hikia hĩ nganĩĩt haaꞌnyĩk maam hũhũdĩ!

³⁸ Ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽlẽmma nganĩĩta, aꞌnyĩĩk hikia hũhũdĩ! Hĩnĩngĩtĩ aduha ꞌBuuhi cĩ Nyekuci aĩ, ‘Ariha hatĩ maama cĩg rũgẽtaak ꞌthĩnĩtaa cĩnnĩ.’ ”

³⁹ Baa õthõõth Yeesu thõõth cĩ Lori ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩthĩ, ꞌcĩ hatĩ aaꞌnyĩhoothĩk eet vẽlẽk ꞌcĩg ẽlẽmĩ ĩnõõnnõ. Baa nga haaꞌnyĩhoothĩk Lorii ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩth eet umwa, hĩnĩngĩtĩ baa nga haaꞌnyĩhoothĩk Yeesu bulẽẽnĩtĩ cĩnnĩ vẽlẽk.

Eꞌngerrio eeta

⁴⁰ Ma baa athĩhĩ lothippiti Yeesu ngaatĩ õthõõthĩ hoti ho, iita othoothito ũgẽẽgĩ ĩĩtõ, “Ĩĩn ẽẽtĩ ciee põrõvẽtaac.”

⁴¹ Õthõõth ũgẽẽgĩ aĩ, “Ĩĩn nẽẽ Krĩstõ!” Nẽ baa nga õthõõth ũgẽẽgĩ aĩ, “Occa gõõng aku Krĩstõ ꞌGalileea hutuno?

⁴² Hõllõngaa nooyyia aduha ꞌBuuhi cĩ Nyekuci aĩ, arrittiaa hatĩ Krĩstõ hattũũgaa cĩ habu Daavide, Bẽtẽlẽma ꞌtaaũnaa baa aayyi nẽẽnĩ?”

⁴³ Nĩngĩtĩ au ẽꞌngẽrõõnĩ eeta, hĩnĩngĩtĩ Yeesu.

⁴⁴ Baa adiim eeta ũgẽẽgĩ aggam ĩnõõnnõ nẽ baa hinnia hiꞌthihi eet ꞌcĩ ahumeek ĩnõõnnõ aꞌthiit.

Ũtũbũrĩt makayyiooha cĩg ꞌJudeei Yeesu

⁴⁵ Ma baa uruta, iita oboddioothĩ athegereeꞌnya ꞌcĩg ẽbẽk ꞌCieeth cĩ Nyekuci hĩ makayyiook cĩg paadĩrꞌnyaannu hĩ Variꞌtheei, ꞌcĩg baag ajin ĩhõõggõ anneek, “Hõllõngaa aꞌnyahaannu Yeesu ngaati inni?”

⁴⁶ Baa ẽdẽcĩ athegereeꞌnya aĩ, “Aitiõõ ẽẽtĩ umwaa ꞌcĩ õthõõth hĩ Yeesu tõõ.”

⁴⁷ Ajin hinnia Variꞌtheei ĩhõõggõ anneek, “Iggooluung Yeesu ngagiit buúk?

⁴⁸ ꞌYioko occa aau makayyioohiti umwaa hode Variꞌtheeniti ꞌcĩ ẽlẽm ĩnõõnnõ?

⁴⁹ Aitiõõ ũdũt! Nẽẽthĩ, eeta cieeg hõllõngaa aga nyattal ko, ĩccĩĩn Nyekuci ẽlẽk.”

⁵⁰ Baa aaĩ eet umwaa ꞌcĩ haĩ Nikodemo nĩngaata. Baa ĩĩn nẽẽ buúk makayyioohit nẽ baa ommottio nẽẽ hĩ Yeesu baa ĩĩcĩ oou ẽlẽk, nĩngĩtĩ ajini annẽẽkĩ,

⁵¹ “Aĩ nooyyia nyattalĩ cĩnaac occa hetteedĩk eet umwa thõõth haaga, hatĩ nga hĩthĩhĩt thooꞌthiok ꞌcĩg ẽꞌthẽcan nẽẽ ho buúk?”

⁵² Ẽdẽcĩ nẽẽg Nikodemo anneek, “Akuu nii buúk ꞌGalileea? Tarraaban da ꞌyioko ꞌBuuk cĩ Nyekuci, occa ammũda hiꞌthihi põrõvẽtaac hõdẽẽthõng ꞌcĩ aku ꞌGalileea.”

⁵³ Ma nĩngaata, iita ĩꞌthaattĩ eeta vẽlẽk õõt olooyyiohĩĩ cĩggĩĩng.