Maatteeo 5 - ꞌBuuk cĩ Thõõth cĩ Nyekuci

Alliman Yeesu eet muura hujjieen

¹ Ma baa acĩn Yeesu lothippit ngaatĩ alluttiaanĩ ho, ikia ũũk aau loota muura ũbũta. Nĩngĩtĩ aluttiaanĩ nuyyiooha cĩgĩnnĩg hiita hirriamatteek ĩnõõnnõ nẽ iꞌthianaaĩ illiman ĩhõõggõ.

Eet ꞌcĩg aggatanni

² Baa alliman Yeesu ĩhõõggõ anneek,

³ “ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg appĩĩrna loriia, ĩĩn hatĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen cĩnĩĩng.

⁴ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg alu, amammaayanni hatĩ nẽẽgĩ!

⁵ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg tarbalĩg, arigith hatĩ nẽẽg looc.

⁶ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg adak magĩthĩ nẽ aam kõrra ꞌcĩ anũĩ thõõth ꞌcĩ aũlanĩ. Aaꞌnyĩhoothĩk hatĩ ĩhõõggõ ꞌgii ꞌcĩ adiim nẽẽgĩ!

⁷ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg ammaannĩk ꞌgõõnõgĩ, ammaannĩk hatĩ Nyekuci ĩhõõggõ buúk!

⁸ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg õõrĩg ꞌthinneeti, acĩn hatĩ nẽẽg Nyekuc.

⁹ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg aꞌnyaha ganõn, aũ hatĩ eeta ĩhõõggõ anneek, lõhõlĩ cĩg Nyekuci!

¹⁰ ꞌGattan hĩ eet ꞌcĩg adĩman eeta ꞌbuth, hĩnĩngĩtĩ thõõth ꞌcĩ aũlanĩ, ĩĩn hatĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen cĩnĩĩng.

¹¹ “ꞌGattan hĩ ngagiit eet ꞌcĩg odoommuung eeta, adĩmannuung ꞌbuth nẽ addangtaahuung thooꞌthiohĩĩ ꞌcĩg abathĩ, hĩnĩngĩtĩ nganĩĩta.

¹² Accamattoothĩk gẽrrẽẽt, hĩnĩngĩtĩ ereeyyuung ngagiit ꞌbaaniniti cobbi gẽrrẽẽt hẽẽtahujjieen. Nẽ ummuhuttooth, baa ꞌthẽk adĩman eeta põrõvẽtaaꞌnya baag ꞌrẽẽttĩg buúk noho diooni.”

Immile hĩ lanyit

¹³ “Aattiyyu niig hĩ imilla ꞌcĩ adiim eeta vẽlẽk loota nĩnga. Nẽẽthĩ, má iittiõõ immile mũccarõõnĩ tõõ, occa hatĩ aaꞌnyihi nii hũmmũccar tarĩ hutuno? Occa adduutoothĩk tuu, hatĩ haaꞌthiothĩ eeta ꞌthõõnĩ, hĩnĩngĩtĩ accakaha.

¹⁴ “Aattiyyu niig hĩ lanyit cĩ looc vẽlẽk. ꞌTaaũnĩ cobbi ꞌcĩ ẽhẽnytĩ muura hujjieen, hõllõngaa aguꞌthi ũdũt.

¹⁵ Aitiõõ ẽẽtĩ ꞌcĩ attũlleek ꞌloomo nẽ aarĩk ijjia uruta tõõ. Nẽẽthĩ hinnianĩ, occa arimthoothĩk ꞌloomo dilaata, ngaatĩ attũllĩ ꞌcieeth vẽlẽk hĩcĩnĩt eeta.

¹⁶ Nẽ ꞌgõõla hõdẽẽthõng, aꞌnyĩĩk thooꞌthiok ꞌcĩg abũnnaa ꞌcĩg adĩmani nii hatalanyit hudtuukta eeta vẽlẽk, hatĩ hĩdĩhĩthĩt eeta Maaꞌnyu cĩ hẽẽtkujjieen.”

Nyattal cĩ Mũũꞌtha

¹⁷ “Ma hammuku hainnu hakuu naa hikia hĩbĩlĩ nyattal cĩ Mũũꞌtha, hode thooꞌthiok ꞌcĩg baag ẽhẽẽd põrõvẽtaaꞌnya. Baa hakuu naa hikia haaꞌnyĩk nyattal hĩ thooꞌthiok iccig, hiita hẽdẽẽnyta hĩĩtõ dĩdĩ.

¹⁸ Haduhaakuung dĩdĩ, tananga hiꞌngittõõthĩ hẽẽtkujjieen hĩ looc, hõllõngaa hatĩ aꞌnginoothi nyattalĩ ꞌcĩ ẽtẽhẽẽdĩ loota, tananga nyamacaar ꞌcĩ hidici haaga, ĩꞌthõng hiita hũttũbattoothĩk thooꞌthioha vẽlẽk.

¹⁹ Má abũrĩ eet umwaa tilooinit ꞌcĩ hidici cĩ nyattaalõ nẽ illimaneek ꞌgõõnõgĩ ũgĩ buúk hũtũbũrĩt, auyyuung hatĩ eeta anneekuung, eet ꞌcĩg kidicig gẽrrẽẽt habuccieetaa cĩ hẽẽtkujjieen. Nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽlẽmĩ nyattalliook cĩg Nyekuci nẽ illimaneek ꞌgõõnõgĩ, aũ hatĩ eeta ĩnõõnnõ anneek, eet cobbi habuccieetaa cĩ hẽẽtkujjieen.

²⁰ Haduhaakuung dĩdĩ, má ꞌthẽk hõllõngaa anuyyu tilooinit cĩ Nyekuci jurrung ĩllõõanit Variꞌtheei hĩ ꞌlimmanniook cĩg Nyattaalak, hõllõngaa hatĩ aduhunnu habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen ũdũt!”

Ruhẽẽnĩt cĩ eeto

²¹ “Baa ithiktu niig adukiaak hĩbaangĩ baarkit aĩ, ‘Ma haruhi.’ Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ aruk eet, õkõ hatĩ lokihooa.

²² Nẽẽthĩ, haduhaakuung dĩdĩ, má aliilliku niig eet umwa, ooyyu hatĩ lokihooa. Nẽ tarĩ, má akanneeku eet umwa ꞌgiithẽnĩt, occa hatĩ ammũdaannu niig bathi ꞌcĩ ooyyu lokihooa. Má ainnu ĩĩn eet umwaa ꞌgiimwa haaga, obokii hĩ ngagiit ꞌgwaa ꞌcĩ aalla ũdũt.

²³ “Nẽẽthĩ hoti ho, má aaꞌnyihi nii ꞌbaaninit cunni hĩ Nyekuc altaarĩa, nẽ ummuhunoothu ngaatĩ aꞌnyaheeki eet umwaa thõõth ꞌcĩ abathĩ,

²⁴ tũngeek ꞌbaaninit cunni ho altaarĩa. Bĩĩt nõõ õõt agayyio hĩ eet tĩho, nẽẽthĩ hatĩ õbõda ikia aaꞌnyĩhuu Nyekuc ꞌbaaninit cunni.

²⁵ “Ma õkõ abilli ẽẽtĩ umwaanĩ, agayyio nõõ hĩ eet tĩho ꞌgõõla hĩdĩĩkoothong, nga õdõlanit lokiho. Ma aitiõõ, okooyyi hatĩ ẽẽtĩ ꞌcĩ abilli ho hĩ ꞌgaadĩ. Ma hatĩ ho, aggameehi ꞌgaadĩ athegereec ꞌcĩ aarikii baabuutha.

²⁶ Haduhaakuung thõõth dĩdĩ, ma ĩĩnattaau thooꞌthiok ꞌcĩg aattĩg hoti, aitiõõ hatĩ hõllõngaa ooggia ĩꞌthõng dũman ꞌrabbẽẽt vẽlẽk.”

Thõõth ꞌcĩ attihi ẽẽtĩ ngaa cĩ eeto

²⁷ “Agayyu niig tilooinit ꞌcĩ aĩ, ‘Ma hattihi ngaa cĩ eet umwa.’

²⁸ Nẽ haduhaakuung dĩdĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ abũraneek ngaa umwa, ittik nẽẽ ngaa tĩho ꞌthĩnĩtatõõ cĩnnĩ ẽlẽk.

²⁹ Má aaꞌnyi nganiit hẽbẽrẽẽcĩ cĩ aꞌthiit cobbi ꞌthẽccaanõ, ꞌtõkõcaak tuu. Mẽẽn ngaatĩ adhuhẽẽkĩ ẽlẽ cunni umwa tuu, hĩllõõan ngaatĩ õkõõĩ ẽlẽ hũtũrũũr ꞌgwoyyiaa ꞌcĩ aalla ũdũt.

³⁰ Má aaꞌnyi nganiit aꞌthiiti cobbi ꞌthẽccaanõ, ꞌtẽẽdak tuu! Mẽẽn ngaatĩ adhuhẽẽkĩ ẽlẽ cunni umwa tuu, hĩllõõan ngaatĩ õkõõĩ ẽlẽ hũtũrũũr ꞌgwoyyiaa ꞌcĩ aalla ũdũt.”

Thõõth cĩ õõgĩ ẽẽtĩ ngaa

³¹ “Baa illimanoothihuung ngagiit nyattalĩ ꞌcĩ aĩ, ‘Má õõg eet umwaa ngaa cĩnnĩ, aꞌnyĩĩk hẽtẽhẽẽd waraga ꞌcĩ õõgĩ ngaa cĩnnĩ ho.’

³² Nẽẽthĩ, hanneekuung naa nẽẽ, occa õõg ẽẽtĩ ngaa, hatĩ aggamoothĩk hĩ eet umwa diooni. Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ õõg ngaa cĩnnĩ, aaꞌnyĩk ĩnõõnnõ hẽꞌthẽcanõõ ngaatĩ ooginni hĩ eet umwa nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ attik ngaa ꞌcĩ itiggia eet umwaanĩ, adĩman nẽẽ ꞌthẽccan ꞌcĩ attihi ngaa cĩrrĩĩng.”

Lõbũtĩ

³³ “Nẽ tarĩ, agayyu niig baa udukiaak hĩbaangĩ cĩggaac aĩ, ‘Uꞌthuutti lõbũtĩ cunuung hĩ Makayyioohit.’

³⁴ Nẽẽthĩ, haduhaakuung naa hanneekuung, ma habũtannu thõõth umwa ũdũt. Ma hainnu, ‘Bũtĩ hĩ hẽẽtkujjieen,’ hĩnĩngĩtĩ ĩĩn hẽẽtkujjieen dtaaba cĩ Nyekuci.

³⁵ Nẽ tarĩ ma hainnu, ‘Bũtĩ hĩ lõõcĩ,’ hĩnĩngĩtĩ ĩĩn lõõcĩ dtaaba ꞌcĩ ataadĩkĩ Nyekuci ꞌthoo. Ma tarĩ hainnu, ‘Bũtĩ hĩ ꞌJeruꞌthalẽmĩ,’ hĩnĩngĩtĩ ĩĩn ꞌJeruꞌthalẽmĩ ꞌtaaũn cĩ habu cobbi gẽrrẽẽt ũdũt.

³⁶ Ma ꞌthẽk hainnu, ‘Bũtĩ hĩ õõ caannẽẽnĩ,’ hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa uuluyyu niig ngaatĩ uuhuyyu ĩmaacit hõdẽẽthõng hĩ õõra hode hĩĩ hollia.

³⁷ Udukta thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ hatĩ ĩĩn dĩdĩ nẽ ma ĩĩn thõõth ꞌcĩ ĩĩn õlõng, aꞌnyĩĩk hĩĩ õlõng. Nẽ thõõth umwaa ꞌcĩ ĩllõõan thõõth icci, aku hĩ ꞌThĩttaan.”

Ricino

³⁸ “Baa ithiktu niig udukiaahuung ngagiit aĩ, ‘Hebereec hĩ hebereec nẽ nyĩgĩtaat hĩ nyĩgĩtaat.’

³⁹ Nẽẽthĩ, haduhaakuung hanneekuung, ma haburru eet ꞌcĩ adĩmannuung ngagiit ꞌbuth. Má atabaaꞌngi eet umwaa mũũcĩc cĩ aꞌthiit cobbi, aꞌnyĩĩk hatabaang cĩ aꞌthiit ꞌcĩ hidici buúk.

⁴⁰ Nẽ má adiim eet umwaa abilli lokihooa, hĩnĩngĩtĩ cẽrẽm cunni, aꞌnyĩĩk hũũhĩ koout cunni buúk.

⁴¹ Nẽ má attĩnganeeki athẽgẽrẽẽcĩ umwaa cõõd ijjio cĩgĩnnĩg maaĩl hõdẽĩ, cõõdĩhĩ ĩnõõnnõ ĩꞌthõng maaĩlꞌnya ꞌramma.

⁴² Ẽẽl eet ꞌcĩ alayyi nganiit ꞌgiimwa nẽ ma haburi ngaatĩ aaꞌnyĩkĩĩ eet hucuhanaai ꞌgiimwa.”

Ĩmmĩnanit mĩrõk cugguung

⁴³ “Baa athiknu niig aduha eeta aĩ, ‘Mĩnnan eet ꞌcĩ aaronnu nẽ aabureehu mirohit cunni.’

⁴⁴ Nẽẽthĩ, haduhaakuung hanneekuung, ĩmmĩnanit mĩrõk cugguung nẽ alayyiooyyu eet ꞌcĩg adĩmannuung ngagiit ꞌbuth.

⁴⁵ ꞌGõõlaa nĩĩca, adticaniinnu hatĩ hĩ lohollia cĩg Maaꞌnyu cunuung ꞌcĩ aaĩ hẽẽtahujjieen. Hĩnĩngĩtĩ aaꞌnyĩk nẽẽ kõr haara eetinii ꞌcĩg abũnnaa hĩ ĩcĩg abathĩ nẽ ĩꞌthõõak tammu eet ꞌcĩg adĩman thooꞌthiok ꞌcĩg aũlanĩ hĩ ꞌcĩg adĩman thooꞌthiok ꞌcĩg hõllõngaa aũlanĩ.

⁴⁶ Má ammĩnannu niig eet ꞌcĩg ammĩnannuung ngagiit diooni, adũmannuung occa hatĩ Nyekuci hĩnĩngĩtĩ thõõth niccia? Ammĩnan eeta ꞌcĩg alũt occoro buúk ꞌgõõnõgĩ.

⁴⁷ Nẽ má ĩꞌthaayyu niig eet ꞌcĩg ammĩnannuung ngagiit diooni, ne ꞌyioko ꞌthẽk ꞌcĩ ĩdĩmattu niig ꞌcĩ ĩllõõan eet ũgĩ ho? Hõllõngaa nooyyia adĩman eeta ꞌcĩg hõllõngaa aga Nyekuc buúk noho?

⁴⁸ Aanytĩk bũnnai cunuung hĩĩ maka, haau hĩcĩ Baangeet cunuung ꞌcĩ aaĩ hẽẽtahujjieen.”