Maatteeo 13 - ꞌBuuk cĩ Thõõth cĩ Nyekuci

Thõõth ꞌcĩ awantoothĩk kattioohit

¹ Ma kõr niccia noho, ikia ũtũngeek Yeesu õlõ nẽ ũũk aau dẽmẽtaa cĩ bũlũc cĩ ꞌGalileea nẽ illimanõõ.

² Baa aluttiaak lothippiti ꞌcĩ maka gẽrrẽẽt ĩnõõnnõ, nĩngĩtĩ õtõdĩ nẽẽ haahũl nẽ ĩbĩlĩt eeta dẽmẽtaa cĩ bũlũcõ.

³ Nĩngĩtĩ allimanĩ nẽẽ ĩhõõggõ thooꞌthiohĩĩ ꞌcĩg awantoothĩk annẽẽkĩ, “Baa õkõ athacĩ kattioohiti umwaa hinyomo manatõõ cĩnnĩ.

⁴ Ma baa athac nẽẽ hinyomo, baa ĩꞌthanothoothĩk ũgẽẽgĩ ꞌgõõla nẽ iita adahit hĩbaallĩ.

⁵ Baa ĩꞌthanothoothĩk hinyomona ũgẽẽgĩ ꞌthẽẽmĩĩ ꞌcĩg ĩĩn ꞌthẽhẽk ngaatĩ hõllõngaa aꞌnyak ꞌthẽẽm ꞌcĩg mẽẽlĩg. Nĩngĩtĩ abũthaanĩ hĩdĩĩkoothong, hĩnĩngĩtĩ dẽhẽnyĩk ꞌthẽẽma.

⁶ Nẽẽthĩ, ma baa ikia aabur kõrra, ikia ũtũũth kõrra mana hõdõhõk hĩĩ ꞌthĩĩ, hĩnĩngĩtĩ baa huturig cõrrẽẽna.

⁷ Baa ĩꞌthanothoothĩk hinyomona ũgẽẽgĩ ngaatĩ ĩĩn bĩlla, nĩngĩtĩ aruhi bĩllana tĩko haala.

⁸ Nẽẽthĩ, baa ĩꞌthanothoothĩk ũgẽẽgĩ ꞌthẽẽmĩĩ ꞌcĩg abũnnaa, nĩngĩtĩ au abbiirri hittoorri tabattĩ mẽẽlĩg hĩllõõanit baag athacci ĩĩcĩ oou.

⁹ Ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌnyak ĩĩna, aꞌnyĩĩk hĩthĩhõ!”

Inni hillimanõõĩ Yeesu dtẽẽllẽn ko

¹⁰ Ma ho, iita ijinit nuyyiooha Yeesu ĩĩttĩk, “Inni nii ꞌlimman eet dtẽẽllẽnĩĩ cĩg awantoothĩk thõng ko?”

¹¹ Ẽdẽcĩ Yeesu anneek, “Baa illimanoothihuung ngagiit thõõth ꞌcĩ ammiꞌthi cĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen nẽ baa nga hillimanoothĩk ĩhõõggõ.

¹² Ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌnyak ꞌgiimwa, aaꞌnyĩhoothĩk hatĩ ꞌcĩ maka. Nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ hõllõngaa aꞌnyahĩ, aggammiaa hatĩ ꞌcĩ abadtẽc ꞌcĩ aꞌnyak nẽẽ ho buúk.

¹³ Hothoothi naa thõõthaa ꞌcĩ hawanteehi thõng, hĩnĩngĩtĩ “Tananga acĩn nẽẽg thõõth ꞌcĩ hadĩmani naana, aitiõõ hõllõngaa aga, nẽ má athĩhĩ thooꞌthiok ꞌcĩg haduha naa ho, aitiõõ hõllõngaa aga.

¹⁴ Nĩngĩtĩ aku ĩĩnnĩ thõõth baa Nyekuci dĩdĩ baa aduha põrõvẽtaacĩ Iꞌthaia aĩ, ‘Arayyu hatĩ athĩkneennu nẽ hõllõngaa agayyu ũdũt; arayyu hatĩ atarraabannu nẽ hõllõngaa ammũdaannu ũdũt.

¹⁵ Hĩnĩngĩtĩ õkõmĩ ĩhõõggõ vẽlẽk ooti, iita idiitti ĩĩna cĩggĩĩng pĩd, nẽ ĩĩtõ rubettĩg hẽbẽrĩ cĩggĩĩng. ꞌYioko baa hiittiõõ hõllõngaa aattĩg nẽẽg hoti, occa ꞌyioko acĩnĩ hẽbẽrẽẽnnĩĩ cĩggĩĩng, nẽ ĩthĩktõ ĩĩnĩĩ cĩggĩĩng. Ma baa hagaacõ ꞌthinneetinitõõ cĩggĩĩng nẽ iita hĩ nganĩĩta, occa thĩ baa hẽẽla ĩhõõggõ.’

¹⁶ Nẽẽthĩ, aggatannuung Nyekuci ngagiit, hĩnĩngĩtĩ acĩneennu nẽ ĩthĩktoou.

¹⁷ Haduhaakuung thõõth dĩdĩ, baa mẽẽlĩg põrõvẽtaaꞌnya hĩ eet ꞌcĩg abũnnaa ꞌcĩg baag adiim acĩn thooꞌthiok ꞌcĩg acinnu niig ko nẽ nga hĩcĩnĩt nẽ adiim thõõth ꞌcĩ athiknu niig ko nẽ hõllõngaa athĩhĩ buúk.”

Ẽdtẽbana Yeesu dtẽẽllẽn cĩg kattiooktak

¹⁸ “Nẽẽthĩ ꞌyioko, ĩthĩhĩt dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk kattioohit.

¹⁹ Nẽ hinyomona ꞌcĩg ĩꞌthanothoothĩk ꞌgõõla, ĩthakꞌthoothĩk eet ꞌcĩg athĩhĩ nyeemuut cĩ habuccieet cĩ Nyekuci nẽ hõllõngaa aga buúk. Aku ꞌThĩttaanĩ nẽ uvvucan nyeemuut nicci ꞌthinneetinii cĩggĩĩng.

²⁰ Nẽ hinyomona aag ĩꞌthanothoothĩk looc ꞌcĩ ĩĩn biyyiẽẽna, ĩthakꞌthoothĩk eet ꞌcĩg athĩhĩ nyeemuut taliitta nẽ elemit nĩĩcĩ noho.

²¹ Nẽ hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa aꞌnyak nẽẽg cõrrẽẽn ꞌcĩg uuthihi, hõllõngaa aalla lemiiniti cĩnĩĩng ĩꞌthõng. Má õkõmĩ rũgẽtĩ ho, hode aaꞌnyĩk nyeemuut ĩhõõggõ ꞌcannan, iita aharrieek nẽẽg thõõth cĩ Nyekuci.

²² Hinyomona aag ĩꞌthanothoothĩk bĩllanĩtõõ, ĩthakꞌthoothĩk nẽẽg buúk eet ꞌcĩg athĩhĩ nyeemuut cĩ Nyekuci nẽ ummuhit pĩĩrnanĩt cĩ rũgẽtõ hĩ ꞌgoolinit cĩ baliitto, ꞌcĩ aaꞌnyĩk eet hiittiõõ hõllõngaa adtican dtiic ꞌcĩ adiim Nyekuci.

²³ Nẽẽthĩ, hinyomona ꞌcĩg ĩꞌthanothoothĩk ꞌthẽẽm ꞌcĩg abũnnaa, ĩĩn eet ꞌcĩg athĩhĩ nẽ agaacõ nyeemuut. Aattĩg nẽẽg hĩ haala ꞌcĩg abbiiri nẽ ittoorri tabattĩ mẽẽlĩg hĩllõõanit baag athacci ĩĩcĩ oou.”

Dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk ꞌdwaanĩ hĩ ꞌgẽẽmẽ

²⁴ Nĩngĩtĩ aduhaakĩ Yeesu ĩhõõggõ dtẽẽllẽn iccig awantoothĩk ko annẽẽkĩ, “Aaĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen hĩ thõõth ꞌcĩ athacĩ kattioohiti hinyomo ꞌcĩg abũnnaa manatõõ cĩnnĩ.

²⁵ Ma baa nga oogin eeta vẽlẽk, ikia mirohiti athaceek hinyomo cĩg ꞌdwaannak manatõõ nẽ ũũha.

²⁶ Ma baa ubuꞌthia ꞌgẽẽmẽna nẽ iita itiliꞌthia hiita hittirit, iita udtuukta dticcianniooha cĩg manu ꞌdwaanĩ.

²⁷ “Nĩngĩtĩ ajini dticcianniooha cĩg manu makayyioohit cĩnĩĩng annẽẽkĩ, ‘Hõllõngaa nooyyia baa athaceehi nii hinyomo ꞌcĩg abũnnaa manaa cunni? Nẽ ikia ꞌdwaanĩ ciee hutuno?’

²⁸ “Ẽdẽcĩ makayyioohiti cĩ manu ĩhõõggõ anneek, ‘Mirohit ꞌcĩ adtican thõõth icci ho.’ “Nẽ tarĩ, ijinit dticcianniooha makayyioohit ĩĩttĩk, ‘Hoottia ꞌyioko hubbutattaaha ꞌdwaanĩ tuu?’

²⁹ “Ẽdẽcĩ makayyioohiti aĩ, ‘Aitiõõ! Ma da hinnia ubbutatta ꞌcĩg ĩĩn haal buúk!

³⁰ Aanytĩk ꞌdwaanĩ hitiliꞌthia hĩ haal hõdẽĩ, ĩꞌthõng hõdõlan kõrra cĩ janiitto. Ma hatĩ kõr niccia, haduhaahi hatĩ naa dticcianniook cĩgannĩg huluttia nõõ ꞌdwaanĩ ĩĩcĩ oou hecebit nẽ ũtũũthĩtõ thõng. Nẽ hatĩ huduhaaha ĩhõõggõ haarrik ꞌcĩg ĩĩn haal ĩragawatõõ.’ ”

Dtẽẽllẽn cĩg hinyomooc ꞌcĩ mĩllĩꞌnyĩ

³¹ Ma ho, uduhaak Yeesu ĩhõõggõ dtẽẽllẽn ũgĩ ꞌcĩg awantoothĩk tarĩ anneek, “Aaĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen hĩ hinyomooc ꞌcĩ dĩppĩlĩ ꞌcĩ õkõ athaceek ẽẽtĩ manatõõ cĩnnĩ.

³² Tananga mĩllĩny nẽẽ hinyomonĩ vẽlẽk, alĩthĩ nẽẽ hĩllõõan hẽẽn manatõõ vẽlẽk. Au hĩbaallĩ ꞌcĩg hẽẽtkujjieen ẽhẽnyĩt ꞌcieethi cĩggĩĩng tabaa cĩgĩnnĩg.”

³³ Nẽ uduhaak nẽẽ ĩhõõggõ dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk ũgĩ tarĩ ꞌcĩg aĩ, “Aaĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen hĩ abũũlana ꞌcĩg õꞌngõõtaneek ngaa umwaa tũkaanatõõ ꞌcĩ ĩĩn ũbũnĩ ĩꞌthõng huduu.”

Thõõth ꞌcĩ allimaniini Yeesu dtẽẽllẽnĩĩ cĩg awantoothĩhĩ

³⁴ Aduhaak Yeesu lothippit thooꞌthiok iccig dtẽẽllẽnĩtõõ ꞌcĩg awantoothĩk thõng, baa othoothĩk nẽẽ eet thooꞌthiohĩĩ ꞌcĩg awantoothĩk thõng diooni.

³⁵ Nẽ baa ikia edeeꞌnyia thõõth baa aduha Nyekuci ĩĩ dĩdĩ, hĩ baa aduha põrõvẽtaacĩ aĩ, “Hadticaniini hatĩ naa dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩhĩ huduhaahĩ eet nyeemuut caannĩ, hátĩ heteretheek thooꞌthiok ꞌcĩg aguꞌthi nganĩngĩtĩ ẽhẽnytaanĩ Nyekuci looc.”

Ẽtẽrẽtha Yeesu dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk ꞌdwaanĩ

³⁶ Nĩngĩtĩ ũũnnĩkĩ Yeesu lothippit nẽ ũũk ꞌcieetõõ. Ma nĩngaata, iita ijinit nuyyiooha cĩgĩnnĩg ĩnõõnnõ ĩĩttĩk, “Teretheeheet da ngagĩĩt dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk ꞌdwaanĩ manatõõ tõõ cĩ ꞌgẽẽmẽ ho.”

³⁷ Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Ẽẽtĩ ꞌcĩ athacĩ hinyomo ꞌcĩg abũnnaa ho, ĩĩn Ngeertĩ Eeto.

³⁸ Ĩĩn mana looc nicci nẽ hinyomona ꞌcĩg abũnnaa, ĩĩn lõhõlĩ cĩg habuccieet cĩ Nyekuci. Nẽ ꞌcĩ ĩĩn ꞌdwaanĩ ho, ĩĩn lõhõlĩ cĩg ꞌThĩttaanak,

³⁹ nẽ mirohiti ꞌcĩ athacĩ hinyomo ꞌcĩg abathĩ ho, ĩĩn habu cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ. Ĩĩn janiiniti dtuurnanĩt cĩ lootu nẽ janniook aajĩlẽẽta.

⁴⁰ “Hĩcĩ udwaanni eeta nẽ uluttia taꞌnyi nẽ ũtũũthĩtõ, aaĩ hatĩ noho buúk kõr cĩ decciaanĩt cĩ lootu.

⁴¹ Ĩꞌthõ hatĩ Ngeertĩ Eeto aajĩlẽẽt cĩgĩnnĩg hõõt huluttia eet vẽlẽk habuccieetaa cĩnnĩ ꞌcĩg adĩman thooꞌthiok ꞌcĩg abathĩ, hĩ ꞌcĩg aaꞌnyĩk ꞌgõõnõgĩ hẽꞌthẽcattõõ.

⁴² Nẽ hatĩ udhuheek ĩhõõggõ ꞌgwoyyiaa ꞌcĩ ĩĩn ꞌgelemit ĩcĩ aaburii padtahac, ngaatĩ hatĩ õõ arruuẽnĩ eeta nẽ adahit nyĩgĩt huciitha cobbi.

⁴³ Nẽ eeta vẽlẽk ꞌcĩg adĩman thooꞌthiok ꞌcĩg abũnnaa, alanyĩt hatĩ nẽẽg haauto hĩ kõrra habuccieetaa cĩ Nyekuc ꞌcĩ ĩĩn Maaꞌnyĩ cĩnĩĩng. Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌnyak ĩĩna, aꞌnyĩĩk hĩthĩhõ jurrung!

Dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk baliinit ꞌcĩ aguꞌthi hĩ pẽal

⁴⁴ “Aaĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen hĩ baliiniti ꞌcĩ aguꞌthi manatõõ tõõ. Nẽ ma ũmmũda ẽẽtĩ umwaanĩ, agunyuth hatĩ nẽẽ tarĩ nẽ hatĩ taliittaa ꞌcĩ aꞌnyak nẽẽ ho, ũũk ũtũũõĩ ijjio cĩgĩnnĩg vẽlẽk nẽ ũũk ũtũũwa mana tĩho.

⁴⁵ “Nẽ tarĩ, aaĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen hĩ ẽẽtĩ ꞌcĩ ĩĩn tũjaarriohit ꞌcĩ adiim pẽalꞌnya ꞌcĩg ẽllẽẽmĩthĩ.

⁴⁶ Ma baa ũũk ũmmũda nẽẽ pẽal umwa ꞌcĩ aaddi gẽrrẽẽt, ũũk ũtũũõĩ nẽẽ hẽlẽggĩ cĩgĩnnĩg vẽlẽk nẽ ũũk ũtũũwa pẽal nicci.”

Dtẽẽllẽn ꞌcĩg awantoothĩk nyelelewwa cĩ ulugoonnu

⁴⁷ Ma baa kõr umwa tarĩ, õthõõth Yeesu ĩĩ, “Aaĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen hĩ nyelelewwa ꞌcĩ haggamĩ ulugo, ꞌcĩ adhuheek ẽẽtĩ bũlũcatõõ nẽ aggam ulugo ꞌgoolliok mẽẽlĩg ꞌrĩng.

⁴⁸ Ma baa ĩbbĩt nyelelewwa, iita utugurriaak eeta ꞌcĩg ĩĩn ꞌgammiook ko ulugo dẽmẽtaa cĩ bũlũcõ. Nẽ iita aauto nẽẽg loota nẽ ahallieek ulugo ꞌcĩg abũnnaa lohoddwaanĩtõõ nẽ udhukteek ꞌcĩg abathĩ tuu.

⁴⁹ Aaĩ hatĩ hoti kõr cĩ decciaanĩt cĩ lootu. Au hatĩ ahala aajĩlẽẽta eet ꞌcĩg ĩĩn ꞌthẽccanniook eetinii ꞌcĩg abũnnaa,

⁵⁰ nẽ udhukteek ꞌcĩg abathĩ ꞌgwoyyiatõõ ꞌcĩ ĩĩn ꞌgelemit ĩcĩ aaburii padtahac, ngaatĩ hatĩ arruuẽnĩ nẽ adahit nyĩgĩt ꞌcannaniittaa cobbi.”

ꞌLimman ꞌcĩ ĩĩn ngeju hĩ ꞌcĩ ũnũũha

⁵¹ Nẽ ijin Yeesu nuyyiook cĩgĩnnĩg ĩĩnnĩk, “Ĩthĩktu niig thooꞌthiok iccig vẽlẽk?” Ẽdẽcĩ nẽẽg aĩ, “Eei, hĩthĩkta.”

⁵² Nĩngĩtĩ aduhaakĩ Yeesu ĩhõõggõ annẽẽkĩ, “Nẽẽthĩ, ꞌlimmanniooha cĩg nyattal cĩ Mũũꞌtha ꞌcĩg baag etereꞌthioothĩk thooꞌthioha ꞌcĩg habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen, aattĩg nẽẽg hĩ baattĩ ꞌcieethu ꞌcĩ attiha baliinit cĩnnĩ ꞌcĩ nga ĩĩn ngeju hĩ ꞌcĩ ũnũũk battaala ꞌcieethaa cĩ ijjioonnu.”

Abũrĩ eeta cĩg Naaꞌtharẽtĩ Yeesu

⁵³ Ma baa ẽdẽcaak Yeesu ngaatĩ aduhaanĩ dtẽẽllẽn iccig awantoothĩk ko, ikia ũũk nẽẽ

⁵⁴ ĩĩcĩ ꞌtaaũn cĩnnĩ. Nĩngĩtĩ õkõ allimanĩ eet ꞌCieethaa cĩnĩĩng ĩcĩ Laiitto nẽ iita ubulattĩ nẽẽg gẽrrẽẽt hijitto ẽmmẽn hĩĩtõ, “Ammũda nẽẽ ꞌgẽẽnyĩth hĩ ꞌtirrian ꞌcĩ adĩmanĩ thooꞌthiok ꞌcĩg ĩnaat eeta ho ngaana?

⁵⁵ Hõllõngaa nooyyia ĩĩn nẽẽ ngeertĩ toddoyyioohit cĩ heenu? Hõllõngaa nooyyia aattĩnnĩ Maria nẽ ĩĩtõ ꞌJeemith hĩ Yothebo hĩ ꞌThimõõnẽ hĩ ꞌJuuda ꞌgõtõõnõgĩ?

⁵⁶ Hõllõngaa nooyyia harũmĩ naag hĩ ngõõnõgĩ ꞌtaaũnaa cĩnaac ko? Nẽ baa ũmmũda eet ciee thooꞌthiok iccig ĩĩna?”

⁵⁷ Nẽ baa hõllõngaa accamanoothĩk eeta, hĩnĩngĩtĩ thooꞌthiok ꞌcĩg adtican nẽẽ ho. Nĩngĩtĩ õthõõthĩ Yeesu aĩĩnnĩ, “Aitiõõ eeta hõllõngaa ẽlẽmĩ põrõvẽtaac ꞌtaaũnaa cĩnnĩ hĩ õlõõ cĩnnĩ.”

⁵⁸ Nẽ hĩnĩngĩtĩ baa hõllõngaa aꞌnyak eeta lemiinit, iittiõõ hõllõngaa adĩman Yeesu thooꞌthiok ꞌcĩg mẽẽlĩg ꞌcĩg ĩnaat eeta nĩngaata.