Maarko 1 - ꞌBuuk cĩ Thõõth cĩ Nyekuci

Irrioon Yõaannẽ Batitta

¹ Ĩĩn ciee ꞌthianaanĩt cĩ nyeemuut ꞌcĩ abũnnaa cĩ Ngeertĩ Nyekuci Yeesu Krĩstõ.

² Aduha ꞌbuuhi baa ẽhẽẽd põrõvẽtaacĩ Iꞌthaia aĩ, “Hĩꞌthõõakii hatĩ naa Nyekuci ꞌthooyyiahit caannĩ ꞌcĩ aku akũmaneek ꞌgõõl cunni.”

³ “Ẽggẽrẽny mõlõõhĩ cĩ eet umwa horrwaa ꞌcĩ õdõhõhĩĩ kak aĩ, ‘Ũkũmatteek ꞌgõõl cĩ Makayyiookto, aanytĩk ꞌgõõl cĩnnĩ hũũlan.’ ”

⁴ Nĩngĩtĩ uppwaannanĩ Yõaannẽ Batitta horrwatõõ ꞌcĩ õdõhõhĩĩ kak nẽ ikia aggameek eet ꞌcĩg ũtũngteek ꞌthẽccanẽẽt cĩggĩĩng baattithimo, ĩnõõ ꞌcĩ hatĩ ũũnnĩkĩ Nyekuci ꞌthẽccanẽẽt cĩggĩĩng buúk.

⁵ Baa õõ eeta vẽlẽk cĩg looc cĩ ꞌJudeea hĩ cĩg ꞌJeruꞌthalẽmĩ hĩ Yõaannẽ, hõõt huduktaak ĩnõõnnõ ꞌthẽccanẽẽt cĩggĩĩng nẽ aggameek ĩhõõggõ baattithimo lĩĩlaa cĩ Hidioo cĩ ꞌJõrdanĩ.

⁶ Nẽ baa ahimit Yõaannẽ ceremwa ꞌcĩg adĩmanniaa ĩmanĩĩ cĩg nyaakaalak nẽ ẽcẽb hadẽẽngõ, nẽ adak ꞌgirooc nẽ uduk loteec cĩ hurubulitu hĩĩ ꞌgẽẽn cĩnnĩ.

⁷ Baa irrioonĩk nẽẽ eet anneek, “Aaĩ hatĩ ẽẽtĩ umwaa ꞌcĩ anũaanna nganĩĩt ꞌcĩ ĩllõõannaa nganĩĩta, hõllõngaa haga naa ngaatĩ occa hõõganĩ lõhamũcĩ cĩg caawa cĩgĩnnĩg.

⁸ Haggameekuung naa ngagiit baattithimo maamĩ haaga, nẽẽthĩ, aggameekuung hatĩ nẽẽ ngagiit baattithimo Loriiaa ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩthĩ.”

Baattithimo cĩ Yeesu

⁹ Ma waathinniook nicciag noho, ĩtĩngaayyia Yeesu ꞌtaaũnaa cĩ Naaꞌtharẽtĩ looccaa cĩ ꞌGalileea, hikia haggameek Yõaannẽ ĩnõõnnõ baattithimo lĩĩlaa cĩ hidioo cĩ ꞌJõrdanĩ.

¹⁰ Ma baa ĩꞌngõtha Yeesu maamĩ battaala, ikia ĩcĩnõõthĩ nẽẽ hẽẽtkujjieen ngaatĩ abbuuhẽnĩ nẽ ulluucciak ĩnõõnnõ Lorii ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩth ꞌcĩ aaĩ hĩ bõllõõĩ.

¹¹ Ma ho, õthõõth mõlõõhĩ umwaa ꞌcĩ aku hẽẽtahujjieen ĩĩ, “Ĩĩnĩ nii Loholeec caannĩ ꞌcĩ hammĩnannii gẽrrẽẽt ũdũt nẽ haccamanoothihi naa, hĩnĩngĩtĩ nganiita.”

Attĩman ꞌThĩttaanĩ Yeesu

¹² Ma hĩdĩĩkoothong, ũũhĩ Lorii ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩth Yeesu horrwatõõ ꞌcĩ õdõhõhĩĩ kak,

¹³ ũũk aau nẽẽ nĩĩca waathinniook hẽẽn ꞌwec horrwatõõ ꞌcĩ õdõhõhĩĩ kak, attĩman ꞌThĩttaanĩ ĩnõõnnõ. Baa arũmĩ nẽẽ hĩ idiꞌngwa cĩg moru, nĩngĩtĩ au ẽẽlĩ aajĩlẽẽta ĩnõõnnõ.

Aũ Yeesu nuyyiook ꞌcĩg oou

¹⁴ Ma baa urutaa ꞌcĩ aarĩhõõthĩhĩ Yõaannẽ baabuuth ẽlẽk, ikia ũũk Yeesu ꞌGalileea nẽ ũũk illiman nyeemuut ꞌcĩ abũnnaa cĩ Nyekuci.

¹⁵ Baa õthõõth nẽẽ aĩ, “Õbõhĩ habuccieet cĩ Nyekuci aau ojoonu. Ũtũngteek ꞌthẽccanẽẽt cugguung nẽ elemtu nyeemuut ꞌcĩ abũnnaa!”

Aũ Yeesu nuyyiook ꞌwec

¹⁶ Ma baa nga õvvõ Yeesu ẽdẽcĩ dẽmẽt cĩ Bũlũc cĩ ꞌGalileea, ikia udtuuha nẽẽ ꞌgõtõn ꞌramma, ꞌThimõõnẽ hĩ Andrea, adhuheek nyelelewwa cĩnĩĩng bũlũcatõõ, hĩnĩngĩtĩ baa ĩĩn nẽẽg eet ꞌcĩg aggam ulugo.

¹⁷ Ma ho, ũtũvvũ Yeesu ĩhõõggõ ĩĩnnĩk, “Iita unuyyiaangu nganĩĩta nẽ hatĩ heteretheehuung naa ngagiit ꞌgõõl ꞌcĩ avvaannu eet hiita hĩ nganĩĩta.”

¹⁸ Ma nĩngaata noho, iita ũtũngteek nẽẽg nyelelewwaꞌnya cĩggĩĩng nẽ ũnnẽẽcõ ĩnõõnnõ.

¹⁹ Ma baa ũũk Yeesu ĩĩcĩ oou hĩdĩhĩdĩĩc, udtuuha nẽẽ ꞌJeemith hĩ Yõaannẽ lõhõlĩ cĩg ꞌThebedeeo, ꞌcĩg baag aattĩg haahũlaa cĩnĩĩng alũũlũ nyelelewwaꞌnya cĩggĩĩng.

²⁰ Ma hĩdĩĩkoothong, ũtũvvũ nẽẽ ĩhõõggõ, nĩngĩtĩ ũũnnĩkĩ nẽẽg maaꞌnyĩ ꞌThebedeeo hĩ dticcianniook haahũla nĩngaata nẽ ũnnẽẽcõ ĩnõõnnõ.

Iiggia Yeesu lori ꞌcĩ abathĩ

²¹ Baa õõ Yeesu hĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg ꞌtaaũnaa ꞌcĩ haĩ Kapernaum. Ma baa Kõrraa cĩ ꞌYiommaanõ, ũũk uduhun nẽẽ ꞌCieeth cĩ Laiitto nẽ iꞌthianaaĩ ꞌlimman.

²² Baa ĩnaat eeta ꞌlimman cĩnnĩ ho gẽrrẽẽt, hĩnĩngĩtĩ baa alliman nẽẽ eet makaaꞌthĩtaa ꞌcĩ hõllõngaa aduhõõ hĩ ꞌlimmanniook cĩg nyattal cĩ Mũũꞌtha.

²³ Ma ꞌCieethaa cĩ Laiitto nĩngaata, baa aaĩ eet umwaa ꞌcĩ aꞌnyak lori ꞌcĩ abathĩ nẽ urruuo ĩĩ,

²⁴ “Adiimi nii hĩ ngagĩĩt neegi Yeesu cĩ Naaꞌtharẽtĩ? Akuu nii, hátĩ ijjia ꞌruheet ngagĩĩta? Hagayyi naag nganiit ĩĩnĩ Eet ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩth cĩ Nyekuci!”

²⁵ Nĩngĩtĩ ẽggẽrꞌnyẽẽkĩ Yeesu lori ꞌcĩ abathĩ ho annẽẽkĩ, “ꞌJaahõ! Duhuna battaala ẽllaa cĩ eet nicci!”

²⁶ Ma ho, ikia õtõmõõĩ lorii ꞌcĩ abathĩ ho eet nicci gẽrrẽẽt nẽ ẽggẽrẽny moloohaa cobbi, nĩngĩtĩ aduknaanĩ ẽllaa cĩ eet nicci.

²⁷ Baa abulan thõõth ciee eet vẽlẽk gẽrrẽẽt nẽ ijitto nyaagwaana ĩĩtõ, “Ne occa gõõng ciee? Occa ĩĩn ciee ꞌlimman ꞌcĩ nga ĩĩn ngeju ꞌcĩ attiran gẽrrẽẽt! Athĩhĩ aattĩ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ buúk ĩnõõnnõ.”

²⁸ Ma hĩdĩĩkoothong, ikia ĩꞌthanothoothĩk nyeemuut cĩ Yeesu ho looc cĩ ꞌGalileea vẽlẽk.

Aaꞌnyĩk Yeesu eet ꞌcĩg mẽẽlĩg hũbũttaathõ

²⁹ Ma baa uduhutta Yeesu hĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg hĩ ꞌJeemith hĩ Yõaannẽ ꞌCieethaa cĩ Laiitto, iita õõt nẽẽg ĩĩcĩ õlõ cĩ ꞌThimõõnẽ hĩ Andrea.

³⁰ Baa õmmõõrĩ inyitti ꞌThimõõnẽ aaburii ẽlẽ gẽrrẽẽt, oongi ꞌcieetõõ. Ma nĩngaata, ikia uduhaak eet umwaa Yeesu nĩĩcĩ noho.

³¹ Nĩngĩtĩ õkõõĩ nẽẽ hõbõktõ hĩ nangẽrẽb nẽ aggam ĩnõõnnõ aꞌthiit cĩnnĩ nẽ õdõng haau ꞌjieena. Ma hĩdĩĩkoothong, ikia ũtũngeek ĩnõõnnõ abuurꞌtheta, nĩngĩtĩ adticanõõthĩkĩ nẽẽ ĩhõõggõ.

³² Ma ꞌjiaatĩn niccia baa okoloothĩk kõrra, iita aꞌnyaktaak eeta Yeesu eet ꞌcĩg õmmõõrĩ vẽlẽk hĩ ꞌcĩg aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ.

³³ Baa allũnganniaa eeta vẽlẽk cĩg ꞌtaaũn cĩ Kapernaumĩ, hiita hĩbbĩtĩt hirriamatteek hattũũg cĩ ꞌcieeth ꞌcĩ ꞌThimõõnẽ ho.

³⁴ Nĩngĩtĩ aaꞌnyĩkĩ Yeesu eet ꞌcĩg mẽẽlĩg ꞌcĩg õmmõõrĩ mooriꞌthiook cũũmõ cũũmõ hũbũttaathõ nẽ itiggia loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ ꞌcĩg mẽẽlĩg buúk eleetinii cĩg eetuk nẽ ẽtẽdẽyẽẽhĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ ho ngaatĩ õthõõthĩ, hĩnĩngĩtĩ baa aga loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho Yeesu nganĩ.

Ũũk alaõ Yeesu ngadiiha

³⁵ Ma baa ngaalloohoth ngerrenita, ĩtĩnga Yeesu ũtũngeek õlõ nẽ ũũk aau ẽmmẽn ngadiiha nẽ alaõ nĩngaata.

³⁶ Ma ho, ĩtĩngaacõ ꞌThimõõnẽ hĩ ꞌgõõnõgĩ õõt idiimtõthĩ ĩnõõnnõ.

³⁷ Ma baa õõ ammũda ho, õõt uduktaak ĩĩttĩk, “Adiimmi eeta vẽlẽk nganiita.”

³⁸ Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Hõõt olooyyiohĩĩ ꞌcĩg obokii ho, hátĩ hũũk hillimman nyeemuut ꞌcĩ abũnnaa ĩĩca buúk. Thõõth ꞌcĩ hakuuni naa ho cieeni.”

³⁹ Nĩngĩtĩ õvvõõĩ nẽẽ looc cĩ ꞌGalileea vẽlẽk, irrioonĩk eet ꞌCieethini cĩg Laiittak nẽ itiggia loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ eleetinii cĩg eetuk.

Eet ꞌcĩ adak helleggeri

⁴⁰ Baa aku eet umwaa ꞌcĩ adak helleggeri ammũdaak Yeesu nẽ akateek ĩnõõnnõ huruꞌnyia nẽ ĩĩlaleek ĩĩnnĩk, “Má atabi, aꞌnyaa hũbũna.”

⁴¹ Ma ho, atamaatĩk Yeesu eet nicci, nĩngĩtĩ ahumi ĩnõõnnõ nẽ ĩĩnnĩk, “Eeĩ, hatabbii naa nganiit bũna. Bũna ĩĩ tẽlla!”

⁴² Ma hĩdĩĩkoothong, ũtũngeek helleggeri ĩnõõnnõ nẽ ũbũna.

⁴³ Nĩngĩtĩ ilootĩkĩ Yeesu ĩnõõnnõ thõõth gẽrrẽẽt nẽ ĩꞌthooĩk ꞌgõõl hũũk anneek,

⁴⁴ “Ma hõkõ haduhaahi eet umwa thõõth icci. Deceek bĩĩt teretheek ẽlẽ cunni paadĩr nẽ aaꞌnyĩhuu ꞌbaaninit baa aduha Mũũꞌtha ꞌcĩ abũnnayyĩĩ nii ho, hĩĩ terethiinit cĩ bũnnai cĩ ẽlẽ cunni.”

⁴⁵ Ma ho, õkõ hinnia ẽẽtĩ nicciee ĩꞌthaanĩk nyeemuut nicci looc vẽlẽk, hikia haaꞌnyĩk Yeesu hitingõlĩ ngaatĩ õkõõĩ ꞌtaaũna lothippita nẽ awwua ꞌrẽẽna ngadiiha, ngaatĩ aitiõõnnĩ eeta tõõ. Aalla nẽẽ au eeta loonyini vẽlẽk, ammũdeek ĩnõõnnõ noho.