ᐊᐸᔅᑕᓚᒡ 7 - Chishemanituu Utayimuwin: Kaa Uskaach Testament

Stephen kaa ayimihaat aniyuuh Jewa iinuuh kaa niikaanishkuwaayich

¹ Ekw maak an chisheayimiheuchimaau kaa kakwechimaat Stephen e itaat, “Taapweuch aa taan e itaachimiskwaau.”

² Ekw Stephen kaa itaat, “Niichishaanitikw kaye uhtaawiimaautikw. Pechi nituhtuukw. Chishemanituu kaa chisteyihtaakusit chii nuukushiishtaweu weskach aniyaa kuuhtaawiinuuh Abraham mekwaach kaa wiichiyich anite Mesopotamia aschiihch, eshkw ekaa Haran kaa ishinihkaateyich ihtaawiniyuu uhchi ishi aahtucheyich.

³ Chii itikuu maak Chishemanituu aniyaa Abraham, Nakasich chiwaahkumaakanich kaye nakatah an aschii anit wehchiyin. Che ituhteyin anite an aschii che waapahtiitaan.

⁴ Ekw maak aniyaa Abraham kaa nakatahk aniyuu aschiiyuu Chaldea kaa ishinihkaateyich ekw kaa nituu wiichit anite Haran kaa ishinihkaateyich ihtaawiniyuu. Iskutak maak kaa nipiyich aniyaa Abraham uhtaawii, Chishemanituu chii ihtuutaakuu ute chechii ishi aahtiskatahk ute uu anuhchiish wehchiyekw.

⁵ Namui maak uhchi miikuu aniyuu aschiiyuu chechii tipiyeusiit, namui mechim apishiish uhchi miikuu chechii tipiyeusiit. Mikw maak Chishemanituu chii ashuu miikuu aniyuu aschiiyuu eshkw chechii tipiyeusiit kaye aniyuuh aanische utawaashiim che tipiyeusiyich. Uyuu maak kaa ishi ashuu miyaakanuut aniyaa Abraham eshkw namui uhchi ayaaweu awaasha.

⁶ Maauyuu maak kaa itikut Abraham, Chishemanituuh, ‘Chitawaashiimach kaye maak utawaashiimuwaau chika wiichuuch anite maaniteu aschiiyuu ekute anite che nanehkaateyimutwaau. Chika aapachihaakanuuch kaye chika nanehkaachihaakanuuch newaau mitaahtumitanuu pipun ishpish.

⁷ Mikw maak aniyuu iinuuh nanaahkuu e itiskaanesiyich kaa aapachihiikutwaau nika waweshihaayuuh. Iskutak maak newaau mitaahtumitanuu pipun miyaaupayihche, chika nakatamuch aniyuu aschiiyuu anit kaa nanehkaateyimutwaau e aapachihaakanuutwaau ekw maak che pechi nuuchiishtuutwaau utah uu aschii mekwaach anuhchiish kaa niipuuyin.’ ”

⁸ Ekw Stephen miin kaa ati itwet, “Ekw maak Chishemanituu kaa usihtuwaat aniyaa Abraham niskumuwiniyuu, uu maak niskumuwin chechii uhchi nuukuhtaakanuuhch, chii chischinuwaachishwaakanuuch naapeshach. Ekw maak aniyaa Abraham kaa chischinuwaachishwaat ukusisa Isaac iskutak yaanaaneu chiishikaau kaa ishpish pimaatisiyich. Isaac maak eukw uyuu Jacob kaa uhtaawiyit. Jacob maak chii niishushaapuyuu ukusisa. Eukunich uchii niishushaap kaa chisteyihtaakusitwaau chitaanische uhtaawiinuuch.”

⁹ “Peyakw maak aniyuu Jacob ukusisa Joseph chii ishinihkaasuyuuh. Aniyuu maak kutak ukusisa Jacob, chii uhteyimeuch aniyuu wiichishaanawaau Joseph. Chii ataawaacheuch aniyuu wiichishaanawaau chechii aapachihaakanuyich anite Egypt kaa ishinihkaateyich aschiiyuu. Mikw maak Chishemanituuh chii wiicheukuu Joseph.

¹⁰ Chii wiichihiikuu maak anit mekwaach naashch e aayimaniyich e ihtaat. Iskutak maak Joseph kaa uhchishkuukaapuushtawaat aniyuu chisheuchimaau Pharaoh kaa ishinihkaataakanuyich anite Egypt kaa ihtaayich, Chishemanituu chii miikuu Joseph kachehtaaweyihtamuwiniyuu kaye chii ihtuutaakuu chechii miyeyihtaakusit. Chii miyeyimikuu maak Pharaoh, ekw kaa uchimaauhiikut anit aniyuu ihtaawiniyuu kaa uchimaaututamiyich kaye aniyuu misiwe taan e ishi tipiyeusiyich chii miikuu chechii naanaakachihtaayich.”

¹¹ “Chek maak chii nuuhtepayuu miichim misiwe anit Egypt kaye Canaan aschiihch. Anite maak Canaan aschiihch ekute kaa ihtaayitwaauh Joseph uhtaawii kaye wiichishaanh. Naashch e chii nanehkaateyimutwaau awenichii. Jacob kaye aniyuu ukusisa anichii chitaanische uhtaawiinuuch namui mitun uhchi miskamuch miichimiyuu.

¹² Iskutak maak piyehtahk Jacob e ihtakuniyich miichimiyuu anite Egypt e chii chiskashtaakanuyikupane, chii itishahweu anite aniyuu ukusisa. Eukw uyuu niishtam kaa ituhtetwaau anite.

¹³ Miin maak kaa ituhtetwaau anite Egypt ekw kaa chischeyihtaakuhut Joseph aniyuu wiichishaan e ihtaayich. Ekut maak Pharaoh kaa uhchi chischeyimaayich aniyuuh Joseph wiichishaaniyuuh.

¹⁴ Ekw Joseph kaa wiishaamaat aniyuu uhtaawii kaye misiwe uwaahkumaakaniyuu chechii pechi ihtaayich anite Egypt. Niishwaashumitanuu niyaayin chii tashiyuu maak uyuuh uwaahkumaakanh.

¹⁵ Ekw Jacob kaa ituhtet anite Egypt, ekute maak chek kaa puunipimaatisiit kaye aniyuu misiwe ukusisa ekute kaye wiyawaau chek kaa puunipimaatisiitwaau.

¹⁶ Iskutak maak kaa nipitwaau aniyuuh wiiyuuwaauh anite Shechem kaa ishinihkaateyich ihtaawiniyuu ekute kaau kaa ituhtataakanuyikwaau. Ekw anite kaa chiskashtaakanuyikwaauh anite aniyuu chiipaikamikuyuu aniyaa Abraham niyaakan kaa chiishiihkamikupane anite pechi weskach. Hamor utiiniimiyuu e chii ataamikut uyuu chiipaikamikuyuu.”

¹⁷ “Chek maak chii utihchipayuu chechii ihtuutahk Chishemanituu aniyuu taan kaa itaat Abraham cheshtinaash che ihtuutamuwaat. Shaash maak naashch chii mihchetuuch awenichii anite Egypt Abraham e ihtaayich e chii uhchi aanische pimaatisiitwaau.

¹⁸ Kutak maak chisheuchimaau chek chii tipeyihchicheu anit Egypt ekaa uhchi chischeyimaakupane aniyuu Joseph.

¹⁹ Uu maak chisheuchimaau naashch chii maayeyimeu aniyehkaanaan chiwaahkumaakanuu, chii ihtuutaweu mistahii chechii nanehkaachihaakanuyich kaye chii itashuwaateu wiiwiitamihch chechii nakataakanuwiyich utawaashiimiyuu chechii nipiyich anite.”

²⁰ “Ekut maak uu mekwaach uu kaa ispayihch naapesh chii pimaatisiyuu Moses e ishinihkaasut, naashch e chii miyunaakusit. Nishtu piisim maak chii ishpish kanuweyimaakanuu anite uhtaawii e ihtaayich.

²¹ Iskutak maak kaa kaayaakanuut Moses anite wiiwiitamihch Pharaoh utaanisiyuu chii miskaakuu, chii utinikuu, ekw kaa kanuweyimikut aniyuu ishkwesha kaye kaa nihtaauchinikut muyaam wiya tipiyeu ukusisa e chii ihtuutaakut.

²² Misiwe maak chii ishi chiskutamuwaakanuu Moses Egypt iinuu ukachehtaaweyihtamuwiniyuu. Wetaach naashch chii kaschihuu e ayimit kaye chekwaayuu e ihtit.”

²³ “Iskutak maak kaa nemitanuu puneshit Moses ekw kaa iteyihtahk chechii nitawaahaat taan e ihtuutawaakanuyich wiich israel iinuuh.

²⁴ Chii waapameu maak peyakw aniyuu Israel iinuu e nanehkaachihiikuyich Egypt iinuu. Ekw kaa nituu naatamuwaat kaa nipahaat aniyuu Egypt iinuu.

²⁵ Uyuu e chii ihtit chii iteyihtam aniyuu tipiiweu utiiniim che nisituhtamiyich Chishemanituu che aapachihiikut chechii wiihkuchihaat, mikw maak namui uhchi nisituhtamiyuu.

²⁶ Miin maak wiyaapaniyich, Moses chii naateu niishu Israel iinuu e maasihiituyich, ekw kaa wii chipihchihaat. Ekw kaa itaat, ‘Nituhtuukw maa, taapishkun chiwiichishaanihtunaawaau chekwaan wehchi maasihiituyekw.’ ”

²⁷ “An maak kaa chihchipayihtaat e maasihiitutwaau aniyuuh wiichishaan chii kuhkuneu aniyuu Moses. Ekw kaa itaat, ‘Awen kaa itahiisk chechii uchimaahkahtuuyaahch maak chechii wiyaaskuniyaahch.

²⁸ Ekun aa waa ihtuutawiyin taan kaa ishi ihtuutuwat utaakushiyich an Egypt Iinuu kaa nipahiit.’

²⁹ Iskutak maak piyehtahk uyuu Moses, chii ushimuu anit Egypt aschiihch uhchi, ekw anite Midian aschiihch kaa nituu ihtaat e maaniteut. Ekute kaa wiichit kaye ekute kaa pimaatisiyich niishu ukusisa.”

³⁰ “Iskutak maak nemitanuu pipun kaa ihtaat Moses anite Midian aschiihch, peyakwaau e chiishikaayich chii ihtaau anite pakwaatiskamikaahch, peshuch anite wachiyuu Sinai kaa ishinihkaateyich. Chii waapahtam e wiihkuyepayiyich anit e piskukaapuyikwaau niipisiyaahtikw, ekute maak anite kaa uhchi nuukushiishtaakut enchil.

³¹ Iskutak maak Moses kaa waapahtahk uyuu naashch chii kushkupayuu. Ekw kaa naatahk aniyeyuu e piskukaapuyikwaau niipisiyaahtikw peshuch chechii kanawaapahtahk. Chii pehtaweu Utipeyihchikeu e uhchi ayimiyich anit uhchi e itweyich,

³² ‘Eukw niya Uchishemanituumiwaau, aniyehkaanaanich aanische chiwaahkumaakanich Abraham, Isaac ekw maak Jacob.’ Iskutak Moses piyehtawaat uyuu e itweyich chii nanamipayuu e ishpish sechisit, namui uhchi wii kanawaapahtam aniyuu kaa ishkwaateyich.”

³³ “Ekw kaa itikut miin Utipeyihchikeu, ‘Manah chimaschisinh, wesh anit an kaa niipuuyin payehkan an aschii.

³⁴ Mitun nichii waapamaauch taan e ishpish nanehkaateyimutwaau nitiiniimach anite Egypt. Nipehtawaauch e maamaatuwetwaau ekw maak tekushiniyaan chechii wiihkuchihiikwaau. Aashtam maak, miin chika itishahuutin anite Egypt.’ ”

³⁵ “Chii aatuweyimeuch maak Israel Iinuuch uyuu Moses e chii itaatwaau, ‘Awen kaa itahiisk chechii uchimaahkahtuuyaahch kaye chechii wiyaaskuniyaahch.’ Eukw maak uyuuh yaapach kaa itishahwaat Chishemanituu chechii uchimaamitwaau kaye chechii wiihkuchihiikutwaau. Chishemanituu chii ayimiheu Moses aniyuu enchil e chii aapachihaat anite uhchi kaa piskukaapuyikwaau niipisiyaahtikw.

³⁶ Eukw maak uu Moses kaa pechi wiiwiihtahaat aniyuu iinuu anite Egypt uhchi. Chii maamishkaach ihtuu maak anite Egypt kaye anite Mihkwaakamiihch kaye nemitanuu pipunh chii maamishkaach ihtuu anite pakwaatiskamikaahch.

³⁷ Eukw uu Moses kaa itaakupane aniyuu iinuu anite Israel kaa uhchiyich, Chishemanituu chika itishahamaakuwaau aweyuu che uchischiwehiichesuyich muyaam niya kaa ishi pechi itishahuut, utah maak e uhchiyekw chika uhchiyuuh.

³⁸ Eukw uu Moses chii ihtaau kaye wiya anite pakwaatiskamikaahch mekwaach kaa ihtaatwaau anite anichii weskach chitiiniiminuuch. Kaye maak chii ihtaau anite Sinai wachiihch Sinai anit kaa ayimihiikut enchil. Wiya Moses chii miyaakanuu chechii aashuuwiihtamaatahkw Chishemanituu utayimuwiniyuu an ekaa wiiskaat che puunipayihch.”

³⁹ “Mikw maak anichii aanische chiwaahkumaakanuuch yaapach namui uhchi nituhtaweuch kaye namui uhchi aapateyimeuch, uste chii iteyihtamuch miin kaau chechii chiiwetwaau anite Egypt aschiihch.

⁴⁰ Chii iteuch maak aniyuu Aaron, ‘Ushihtamuunaan manituuhkaanich chechii niikaanihtahaakanuutwaau anite e ituhteyaahch, wesh namui nichischeyimaanaan taan e ispayit Moses, an kaa wiihkuchihiyimiht anite Egypt uhchi.’

⁴¹ Ekut maak kaa ati ushihaatwaau manituuhkaan mwehch mistusush e ishinaakusiyich ekw kaa machishtawehamuwaatwaau aniyuu manituuhkaan kaye kaa makushetwaau aniyuu uhchi e chii ushitamaasutwaau aniyuu manituuhkaan.

⁴² Ekw maak Chishemanituuh kaa nakatikutwaau, kaa pachishtinikutwaau chechii uchihchiihkunapishtuwaatwaau achahkusha. Chii masinahamuch Chishemanituu umasinahiikaniihch aniyehkaanaanich uchischiwehiichesuuch e chii itweyikupanenh Chishemanituu, Chiyawaau Israel iinuuch, nemitanuu pipun chichii nipahaawaauch awesiisach e machishtawehamaayekw, mekwaach anite pakwaatiskamikaahch kaa ihtaayekw, namayeu maak niya kaa ihtuutamuuyekw uu.

⁴³ Chichii papaamuwatenaawaau chimanituuhkaanawaau Molech umaahkiim kaye aniyuu utachahkushim kaa ushihtamuwekw an chimanituuhkaanawaau Rephan. Eukunich uchii manituuhkaanich kaa ushihekuch chechii uchihchiihkunapishtuwekuch. Ekw maak che ihtuutaatakuch paashich Babylonihch chechii ituhtahiikuyekw anite che chipahukuyekw. Eukw uyuu kaa itisinahiichetwaau uchischiwehiichesuuch e chii itweyich Chishemanituu.”

⁴⁴ “Ekw uu miin che wiihtamaatakuch, anichii pechi aanische chiwaahkumaakanuuch anite pakwaatiskamikaahch kaa chii ihtaatwaau, chii ayaauch ayimiheumaahkiyuu anit e ihtaayich Chishemanituu. An maak ayimiheumaahkii mwehch kaa itaat Chishemanituu Moses che ishihtaayich ekun kaa ishihtaakanuyich.

⁴⁵ Mihchetu pipun maak anichii aanische chiwaahkumaakanuuch chii ayaauch aniyuu ayimiheumaahkiyuu e chii aashuumiyaakanuutwaau. Chii petaauch aniyuu ayimiheumaahkiyuu iskutak kaa wiichewaatwaau aniyaa Joshua kaa piihchetwaau aniyuu aschiiyuu anit Chishemanituu kaa uhchi chihchitishahwaat iinuu anit kaa ihtaayich. Chineush anite ishi niishtamihch chii ihtakun an maahkii. Eshkw chii aapatan uu ayimiheumaahkii uskach kaa chisheuchimaaut aniyaa David.

⁴⁶ Chishemanituu maak chii naheyihtam taan kaa ishi pimaatisiyich aniyaa chisheuchimaau David. Uu maak David chii kakwechimeu Chishemanituu e chii itaat, ‘Chika pachishtin aa chechii ushihtamaataan ayimiheukamikw, chiya aniyaa Jacob kaa uchishemanituumitutaask.’

⁴⁷ Mikw maak namayeu aniyaa chisheuchimaau David kaa miyaakanuut chechii ushihtaat aniyuu Chishemanituu utayimiheukamikuyuu, aniyaa chisheuchimaau Solomon eukw an kaa ushihtaat.”

⁴⁸ “Mikw maak Chishemanituu maauch kaa chisteyihtaakusit namui wiichuu anite ayimiheukamikuhch iinuu e chii ushihtaayich. Eukw uyuu kaa itashtaat an peyakw uchischiwehiichesuu e chii itweyikupanenh Chishemanituu,

⁴⁹ Utipeyihchikeu iteu, ‘Kihchikiishikuhch e uhchi uchimaawiyaan, uu maak aschii mwehch e apishaashich tehtapuun nititeyihten anit chechii tehtashtaayaan nisith. Taan maak chipaa chii ishinaakuhtaanaawaau ayimiheukamikw anit chechii aasteyeskusiyaan.

⁵⁰ Namui aa niya nuuhchi ushihtaan misiwe chekwaan,’ chii itweu Chishemanituu.”

⁵¹ Stephen etituu kaa ati itwet, “Chischisitaau maa, aniyuu taan kaa ishpish suuhchishtikwaanetwaau aniyehkaanaanich weskach chiwaahkumaakanuuch ekun mwehch kaye chiyawaau e ishpish suuhchishtikwaaneyekw. Ekaa taapwehtamekw anite chitehiiwaahch, kaye ekaa wii nituhtamuwekw Chishemanituu utayimuwin. Mwehch aniyehkaanaanich chiwaahkumaakanuwaauch e iteyihtaakusiyekw ekaa uhchi wii nanihiihtuwaatwaau Kaa payehchisiyich Ahchaahkwa.

⁵² Aniyehkaanaanich weskach chiwaahkumaakanuwaauch, misiwe uchischiwehiichesuuh chii nanehkaachiheuch. Kaye chii nipaheuch aniyehkaanaanh kaa pechi niikaan wiihtamiitwaau che takushiniyich aniyuu Ukuiskutaatisiiu kaa ishinihkaasuyich. Eukw maak uu kaa wiyesipachishtinekw kaye kaa nipahekw.

⁵³ Enchilich chichii petwaakuwaauch Chishemanituu uwiishuwewiniyuu mikw maak namui yaapach kuuhchi nanihiihtamuwaanaawaau.”

Stephen kaa paahpimusinaatahwaakanuut

⁵⁴ Iskutak maak anichii kaa nishtuwiitwaau kaa pehtawaatwaau aniyuu Stephen uyuu e itweyich, chii mistachishuwaahiikuuch.

⁵⁵ Mikw maak Stephen e saakaschineshkaakut Kaa payehchisiyich Ahchaahkwa chii tastasaapuu anite kihchikiishikuhch ishi, ekw kaa waapahtamuwaat Chishemanituu uchisteyihtaakusuwiniyuu kaye kaa waapamaat Jesus e niipuyich anite Chishemanituu unihiiwiniihch.

⁵⁶ Chii iteu maak Stephen, “Kanawaapahtamukw maa, niwaapahten kihchikiishikw e aapahiipayihch kaye niwaapamaau Iinuu Ukusisa e niipuut anite Chishemanituu unihiiwiniihch itehche.”

⁵⁷ Chii chipunamuch uhtaukaawaauh e aashkwetwaau anichii kaa pehtawaatwaau uyuu e itweyich. Ekw misiwe maausikw kaa ispahiitutwaau anite e ihtaayich.

⁵⁸ Ekw kaa wiiwiitishihwaatwaau anit aniyuu ihtaawiniyuu ekw kaa wii nipahaatwaau e paahpimusinaatahwaatwaau. Anichii maak kaa pehtawaatwaau taan kaa itweyich Stephen chii nakatamuch utakuhpiwaauh chechii naanaakachihtaayich uschiniichuu Saul e ishinihkaasuyich.

⁵⁹ Chii paahpimusinaatahweuch maak yaapach aniyuu Stephen aat mekwaach e tepwaataayich Utipeyihchikeu e itweyich, “Utipeyihchikeu Jesus, utin nitahchaahkw.”

⁶⁰ Stephen chii niipiskuupuu, e taachikwemaatuut e itwet, “Utipeyihchikeu, wepeyihtamuuch umachihtwaawinawaau.” Uyeyuu kaa ihtuutuutwaau ekaawii kata wii maahtakushkaakuuch. Eukw uyuu kaa itwet, ekw maak kaa nipit.