Toukepra 32 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Suna Thudonuou Rüsuoketa

¹ Themiakoe Mosa kijüthou geinu ker menyhoketa ngushü tse, themiakoe vor Aron houpfülie, di puo ki, “Sier di terhuomia chüshü hieko tsüshülie, süko bu hieko mhodzü rieshüketuo la; Ijipt kijü nunu hieko zekepar themiau, Mosa ükecüu we, puo gei kikite shi, hieko si mote.”

² Sitse Aron uko üse, “Nie nupfünuo, nie nuo thepfuko mu thenuko nyieko geinu suna menyieko bielie di se a ki vorlie.”

³ Süla themia peteko u nyie gei keba sunako bielie, di se Aron ki vorshü.

⁴ Sidi puoe uko dzie nunu sunako lielie di lho pekrupie thudonuo puo rhishü; sitse ukoe sie, “Harie Israel, hako Ijipt kijü nunu nieko ze parkeshü rhuokowe!” sita.

⁵ Aron-e süu ngushü tse, puoe süu mhodzünu ruosuoba puo chülie; sidi Aron sie, “Sodu Jihova la thenyi puo batuo,” idi pesishü.

⁶ Siro uko süsieduü khiserüna sielie, di kethe ruosuo khashü, mu vitho ruosuo se vor; tsiu themiako ke ba di mhacümhakrielie, mu rüzhütuoü sielie.

⁷ Sitse Jihovae Mosa ki, “Kelie, no Ijipt kijü nunu ze kepar n themiako, uko thuo uko perhupfü baketa la;

⁸ ukoe a uko bu zenu di diekhakeshü chau nunu tuo rürei mhai prate, uko thuo uko la thudonuo puo rhiliete, sidi süu rüsuo mu süu ki ruosuo chü ibate, sidi sie, ‘Harie Israel hakoha Ijipt kijü nunu nieko ze parkeshü rhuokowe’ ibate.”

⁹ Siro Jihovae Mosa ki, “A themia hako ngushüte, mu harie, uko sü pietsümvükecü themia kro puo zo;

¹⁰ süla tsie a keyhu sa hiecie, a noupfhü bu uko gei le sier di, uko the pejüwaketuo la; derei n la we a n chüpie seyie kezha puo chüshü zotuo.”

¹¹ Derei Mosae Jihova puo Kepenuopfü ki cha di sie, “He-i Jihova, kiüdi n noupfhü bu rüda sier di n themiako petsou bata ga? No n thuo kekuo kezha mu n dzie kekuo üse Ijipt kijü nunu uko ze parshü ze.

¹² Kidi Ijiptmiako bu, ‘Mha kesuo noule se di uko ze kepar zo, kijüthou geinu uko dukhriwatuoü, mu kijüu zie geinu uko the pejüwatuoü’ ikecü putuo ga? N noupfhü kereu nunu rürei lalie, di n themiako gei mha kesuo kele hanunu n nou rüditacie.

¹³ N kituoko, Abraham, Isak mu Israel uko rükrashücie, no n thuo uko ki rüse zo di pukeshü, ‘A nieko nuosenuoyie chü pekrapie teigei themvüko tuoishütuo. Siro ae nieko ki phrakeshü kijü hau pete pie n nuosenuoyieko tsütuo, mu ukoe kechachie süu wetuo,’ isishü ze.”

¹⁴ Sitse Jihovae puo themiako gei kepeka se vor shütuo ükeba keleu nunu puo nou rüdita.

¹⁵ Sitse Mosae rüreilie, mu dietseidiekho tsiekranie pie puo dzie nu shülie di kijüthouu geinu kerta, tsiu tsiekranie zie lutsahatsa thu; tietsapuo mu kekreitsa rei thu.

¹⁶ Siro tsiekranie Ukepenuopfü mhatho, mu Ukepenuopfü thuo tsiekranie kepie thushü.

¹⁷ Siro Joshuae themiako melie keba sishü tse, puoe Mosa ki, “Razhüchü nu terhü pfhe si bate.”

¹⁸ Derei puoe sie, “Süu kuokeliemia pfhe mo, morei kaketamia pfhe rei mo, derei a kerüyokecü pfhe si bate.”

¹⁹ Siro puo razhüchüu penuo vor thudonuou mu nashükecü ngushü mumetha Mosa puo nou rüdata, sidi puoe puo dzie nunu tsiekranie kelhoushü di kijüthou phi nunu sünie vaphrowa.

²⁰ Mu puoe uko thudonuo chüse kebau se vo di mi nu thewa, siro getshiebawa, di kelhoupie dzü mho kezawa, mu Israelko bu süu krie.

²¹ Siro Mosae Aron ki, “Themia hako kedipuo chüshü di no kephouma kezha haikecü se vor uko gei shüshü ga?”

²² Sitse Aron sie, “A niepuu nouyie bu rüda sieta hiecie, no themiako si ba zeru, ukoe kesuotsa va beikecü no si ba.

²³ Ukoe a ki, ‘Hie mhodzü tuoketuo la terhuomia chüshü hieko tsücie, Ijipt nunu hieko ze parkeshü themiau Mosa we kite shi, hieko si mote.’

²⁴ Süla a uko ki, ‘Kehoupuorei suna kenyimia phreshülie,’ siro uko rei süko pie a tsüshü, mu a süu pie mi nu shüshü ru thudonuo hayo parlie.”

²⁵ Mu Mosae themiako ta nyanyaketuo ngushü, (Aron-e uko bu u ngumvümia krenyü chütuoü uko bu ta nyanyaketuo chüshüwaketa la.)

²⁶ Süsie Mosae razhüchü kharu nu thalie, di sie, “Suomia Jihova kitsatuo ga? A ki vorlie,” siru Levi nuonuo thepfuko pete puo ki vor kengulie.

²⁷ Ru puoe uko ki, “Israel Kepenuopfü Jihovae puya, ‘Themia kehoupuorei puo zhiecha pie puo tsei ki shülie di razhüchüu nunu tuo kharu puo nu kharu kekreiu nu vo di, puo siezeu, puo zeu, mu puo zanuou shierei pete dukhriwalie.’ ”

²⁸ Siru Levi nuonuoko Mosa kepu kemhie chüshü, mu sünhiesü themiako donu mia nyie se mese dukhriwa.

²⁹ Mu Mosae sie, “Thie niekoe Jihova lietho chüketuo la nie thuo nie chü kemesaliete, puo bu thie japie nie tsüketuo la kehoupuorei puo thuo puo nuo mu puo siezedzürie khawa dinu.”

³⁰ Süsienhie Mosae themiako ki, “Nieko phouma madi phoumawate, derei tsie a Jihova ki khotuo, ae nieko kephouma vakelie ruotho chülie rei si mo.”

³¹ Süla Mosae Jihova ki la vo di hakemhie pushü, “Chülie ho! Themia hako phouma madi phoumawate, ukoe uko thuo u la suna pie terhuomia chülie.

³² Derei tsie no n medotuo üro uko kephouma vawacie, mu moro, no n leshüda thulieketau nunu a za vawacie.”

³³ Derei Jihovae Mosa ki, “Kehoupuorei a gei phoumawaketau ae leshüdau nunu puo za vawatuo.

³⁴ Derei tsie vo di themiako cha tha ze a n ki pukeshü thechüu nu volie; harie, a dielieu n mhodzünu tuotuo, sirei siazha teisozha kevor nhie uko kephouma la siazha chüpie uko gei shü zotuo.”

³⁵ Siro Jihovae thepe kere puo ketsepie themiako gei shü, ukoe thudonuo puo rhikecü la, Aron thuo chükeshüu.