Samuel Kerieu 17 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

David mu Goliat

¹ Tsiu Filistinmiako terhü chütuo üdi u rüpfhünuo kie kengulie, sidi Juda nu kebako Soko nu kengulie, di Soko mu Azeka donu keba Efes-damim nu razhüchü keselie di bata.

² Sitse Saul mu Israelmiako vo kengulie, sidi Ela razha nu razhü chü di Filistinmia ze terhü chüketuo dojülie.

³ Siro Filistinko kijüthou puo gei mu Israelko rei kijüthou kekrei puo gei thalie, mu unie donu razha puo zhü.

⁴ Süki Filistinmia razhüchü nunu miavimia puo puo za Goliat, Gathmia puo tuo par, puo cha thu sorou di pfü puo.

⁵ Puoe puo tsü gei mese tsüre pfü, tsiu thegi boulie puo mesi mese shekel nyie pengou mese puo boulie.

⁶ Siro puo phinie gei mese phiso se, mu puo boukanie donu mese rüngou puo khepfü.

⁷ Siro puo ngou seiu pfhekedomia jübo tuoi, mu puo ngounyüu mesi thegi shekel krie sorou, tsiu mia puo bu puo zhü pie di puo mhodzü tuo.

⁸ Sidi Goliat-e tha zolie di Israelko kie shie di sie, “Kiüdi nie terhü chüketuo la par jiepfü tha ga? A Filistinmia puo mo üme mu niekoe Saul kituoko mo üme? Nie donu mia puo kedalie di puo bu a ki kercie.

⁹ Mhanuü puo a ze kegeilie vi di a geiwa ro, hie nie die chütatuo, derei mhanuü a puo penyüwa di puo geiwa ro, nie hie die chü di hie kituo chütatuo.”

¹⁰ Siro Filistin-ue sie, “A thie Israel chieyawe! Mia puo khashü di hienie bu kegeicie,” sita.

¹¹ Saul mu Israelmia pete Filistin-u die sishü tse u ziejü mu michie pie mhapuochüta.

¹² David-e Bethlehem Juda nu Efratmia Jese ükecüu nuo. Jese-e puo nuo thepfumia thetha nyi, Saul kedi teiki puoe phichü di tsatota.

¹³ Siro Jese nuo thepfu phichü seko Saul siemedzi terhü nu vota. Terhü nu voketa thepfu seko za; nuorieu Eliab, süsieso-u Abinadab mu useu liro Shama.

¹⁴ Siro David-e nhicutho. Mu phichütho seko Saul siedzi chü tuoya,

¹⁵ derei David we puo puo kuo pfhetuo üdi Saul kinu Bethlehem nu la vortataya.

¹⁶ Mu Filistin-u teisoduü, mu thevatie metsei teisozha hiedia uko chie.

¹⁷ Süki Jese-e sie puo nuou David ki, “Tsie n dzürieko la thoulha kethuokewa efa puo, siro niekhrüda ker hako selie, di ta mhai n dzürieko razhüchü nu tsucie.

¹⁸ Siro chis da ker hako se vo uko nyiemhokezhau tsücie, sidi n dzürieko kedipuo mhietuo shiü mehoshü di dielie se vorcie.”

¹⁹ Ukoe Saul mu Israel pete ze di Ela razha nu Filistinmia ze terhü chü ba.

²⁰ Sitse David-e khiserüna sielie di puo kuoko pie kuopfhemia puo peleshüwa, puoe mhanyako pfülie, di Jese-e pukeshü mhiei tuo vota. Puoe tuo razhüchüu nu vorlie, mu süki rüpfhünuoko kegeituoü meciemewhi di rüyachü nu prazhü.

²¹ Sidi Israelmia mu Filistinmia, rüpfhünuo mu rüpfhünuo kegeituoü dojüse tha.

²² Sitse David-e puo vienya pie mhanya kepfheu dzie nu shüwa, di ta rüyachü nu tsu di puo dzürieko kelushü.

²³ Sidi puoe uko ze kerüchü ketha ki, Gath nu Filistin miaviu Goliat ücüu Filistin rüpfhünuo donunu tuo par di hadzü mhiei uko chie lashü. Mu süki David-e puo pfhe si.

²⁴ Siro Israelko themiau ngu tse, michiepie mhapuochü di ta phreta.

²⁵ Sitse Israelkoe sie, “No themia parkecüu ngushü nhie? Puo Israelmia pesecü la par zo. Siro puo dukhrikeliemia kediue puo kinyi üse puo chü penyishütuo. Sizomonyü puo nuopfü rei pie puo ki penyituo, mu puo kikru bu Israel nu khezhanuo khruo mo di lhoutuo üya.”

²⁶ Süki David-e puo khieki ketha themiako ki, “Israelmia pese ketha Filistin-u dukhriwa di Israel geinu zhase chükewau gei kedipuo chüshütieya ga? Zhürekemo Filistin-u supuo di puo bu rhei ketuo Ukepenuopfü rüpfhünuo peseya ga?”

²⁷ Sitse ukoe themiau dukhrikelieu gei kedipuo chüshütuoü shicü puo ki pu lashü.

²⁸ Süki puo dzürie phichütho-u Eliab-e puoe themiako ze kerüchü ketha sishü, sitse puoe David gei puo nou meyiethorta di sie, “Kedipuo ca la no hanu tsur ga? Tekuokoyo pie rayha nu suomia peleshüwa ga? No kemiako mu n nou kemharhükecü a si ba, no terhükegeikecü mehotuoü tsurcü ze.”

²⁹ David-e la sie, “A kedipuo chüwa di no haita ga? A mha ketsokeshü ze?”

³⁰ Sidi puo rürei kekreiko ki phi di sükemhie pu lashü, sitse themiako khinyhü tuoi puo die kela lashü.

³¹ Mu David diepuko si vo Saul tsota, sitse Saul-e David kelieshü.

³² Süki David-e Saul ki, “Mia puo bu rei Filistin hau la puo melou thachüta hie, n kituou vo puo ze kegeituo.”

³³ Derei Saul-e sie David ki, “No Filistin-u ze kegeilie kenjü, no sü medzü baluo, mu puoe puo khriesa nu terhümiavi chü sierte,” sita.

³⁴ Derei David-e sie Saul ki, “N kituoue puo puo kuoko pfhe tuoya. Mu süki losha morei thega zorei vor tekuoko te seta ro,

³⁵ ae süu whuo zo vo telie di dukhriwa mu süu me nunu tekuoyo kela lalieya, siro süu a petsou sier ro a süu meco mezalie di süu teshüpie vü di süu vükhriwaya zo.

³⁶ N kituou hamhie di losha mu thega rei dukhriwa mu puo zhürekemo Filistin hau rei pie süko mhie toushü zotuo, puoe rhei ketuo Ukepenuopfü rüpfhünuoko pie kezhase thakecü la.”

³⁷ Sidi David-e “Losha dzietse nunu mu thega dzietse nunu a kelakeshü Jihovae Filistin hau dzie nunu rei a kelashü zotuo.” Sitse Saul-e sie, “O! siro tuo volie, mu Jihova bu n ze tuokelieu chücie.”

³⁸ Sidi Saul-e puo rünyieko khapie David gei shü. Puoe puo mese tsüre mu thegi boulie pie David bu selie.

³⁹ Siro David-e Saul zhiechau pie puo rünyie gei shülie di tuo dojü sie, derei tuolie lhota, puoe süko se mezhie mokecü la. Sitse puoe sie Saul ki, “A hako se tuolie kenjü, a hako se mezhieya kemo la.” Sidi David-e süko rhuo phrewa.

⁴⁰ Süsie puoe puo the pielie mu rücü nunu ketsie kemeju pengou papie puo kuopfhe likhuo nu shülie mu puo tsiedeiro puo dzie nu selie di Filistin-u mhodzünu phi.

⁴¹ Sükisü Filistin-ue puo rünyie kepieu bu puo mhodzü rie di tuo David penuo phir.

⁴² Sidi puo phir tse David ngushü di puo peseta, David-e nhicu ba zoluo mu mephrü mu ngu zivikecü la.

⁴³ Süla puo David ki, “No a ü tefü üdi kethe se a ki vorzhü me?” Filistin-ue puo rhuoko za se David rüseta. Sidi Filistin-u David ki,

⁴⁴ “Haki phirlie, a thie n chüko pie teirako mu lie nu nhachüko vachüshütuo.”

⁴⁵ Sitse David-e Goliat ki, “No we zhiecha, rüngou mu rünyie se di a ki vorzhie, derei a we krodiko Jihova no uko peseyakezha Israel rüpfhünuo Kepenuopfüu za se n perhietuoü phirzhie.

⁴⁶ Thie teiso Jihovae n khapie a dzie nu shüwatuo, sidi a n biewa di n tsü zielietatuo. Sidi Filistinmia kesiamoko pie teirako mu ketsa nu nhachüko tsüwatuo, sidi kijü pete bu Israel nu Ukepenuopfü puo tuo ükecü silietuo,

⁴⁷ tsiu haki ketha pete bu Jihovae zhiecha mu rüngou se puo themia kelashüya mo ücü silietuo, terhüu Jihova vie zokecü la, puoe nieko khapie hieko dzie nu shüwatuo.”

⁴⁸ Süsie Filistin-ue tuo David penuo phir, süki David rei puo ze kegeituo üdi ta rüyachüu nu phirlie.

⁴⁹ Sidi chakhrie puo dzie se puo likhuo nunu tsierünuo puo chüse par di puo tsiedeiro nunu kedeishü di Filistin-u teikhie pephowa, mu ketsieu zo puo teikhie nu leta, sidi puo te kijü tsu zerepfü zhüta.

⁵⁰ Sidi David-e puo tsiedeiro mu ketsie rübei se Goliat penyülie, süu pie Filistin-u pewa mu puo dukhriwa. Mu David dzie nu zhiecha tuo mo.

⁵¹ Süsie, David-e ta vo Filistin-u mo gei thalie, tsiu sidi puo zhieshau nunu puo zhiechau shüzoulie di se Goliat dukhriwa mu puo tsü zielieta. Filistinkoe uko miaviu siaketa ngushü tse, uko tata.

⁵² Sitse Israelko mu Judako sielie di shiekhoui Filistinko whuo zo tsu Gath mu Ekron kharuu tsota. Sidi Filistinmia rüzakelieko Sharaim chau nunu vo Gath mu Ekron chau ketso tetsu zhüta.

⁵³ Süsie Israelko Filistinko whuoketuo nunu rürei la kevor ki razhüchüko pete rei peka phrewa.

⁵⁴ Siro David-e Goliat tsüu chülie di pie Jerusalem nu vorta, derei Filistinko rünyieko pie puo dzüpfheki nu zhüwa.

⁵⁵ Süki Saul-e David Filistin-u perhietuo üdi tuoketa ngukeshü ki puoe sie rüpfhünuo mhokezhau Abner ki, “Abner, khriesau supuo nuo ga?” si. Süki Abner sie, “No rhei ketuo tuoi, he-i kediu, a si molie.”

⁵⁶ Kediu la sie, “Khriesa hau supuo nuo shikecü ketso se vorshücie.”

⁵⁷ David-e Filistin-u geilie mumetha Abner-e puo ze Saul mhodzünu vorshü mu süki puoe Filistin-u tsü pietuo zo.

⁵⁸ Sitse Saul-e sie puo ki, “Khriesau no supuo nuo dimu?” David la sie, “A n kituou Bethlehemmia Jese nuolie,” sishü.