Samuel Kenieu 19 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

¹ Sitse mia Joab ki, “Kediue kra di Absalom la thekrü chü bate,” ishü.

² Süla sünhie kuokelie pie chüpahi pete bu thekrü kechü tei puo chüwa; chüpahi pete rei, “Kediue puo nuou la thenousuo bate,” ikecü sikecü la.

³ Sünhie chüpahiko pesikhuoi di nadiu nu vor, terhü nu taketamia mengaketuo kemhieta.

⁴ Kediu puo zie dzelie mu kediu kra peto di sie, “Hou, a nuo Absalom, hou, Absalom, a nuo sü, a nuo sü!”

⁵ Sitse Joab sükinu kediu ki ler, di sie, “No thie, n kerheiro, n nuonuoko thenu rei thepfu rei, tsiu n kimiako mu n pelipfüko kerheiro kelakeshü kezhamiako pete kengawate,

⁶ kekreilamonyü no n ngumvümia khrie mu n kekhriemia ngumecüte. Noe thie nyiemhokezhako mu n kezhaü kekreimiako mhatho mo ükecü tha kemecüshüte; kekreilamonyü mhanuü Absalom tuoicü rhei ba mu hieko pete thie siata ükecüwe no n neikuota zoketuo a siliete.

⁷ Süla sieliecie, sidi die kevi pupie n kituoko rüchüshücie; kekreilamonyü a Jihova za se rüsetuo, mhanuü no tuo pra moliro, miapuorei tsiezhü n ze balie lho; sitacü sie n khriesa teiki nu vor tsie ketso n gei mha kesuo vorkecü ki rei suokuocü vorta zotuo.”

⁸ Sitse kediu sielie di ke care ki balie. Siro chüpahiko pete ki “Harie, kediu care ki bate,” ishü ru chüpahiko pete kediu mhodzünu vor. Siro Israelmia pete ta u thuo u kinu vota.

David Jerusalem nu La Kevor

⁹ Mu Israel seyie pete nu themia pete rei, “Kediue u ngumvümia dzie nunu u kelashü, siro puoe Filistinmia dzie nunu u kelashü, mu tsie we puoe Absalom la kijü hau nunu tatuote.

¹⁰ Derei Absalom, we puo kenhepie u mho keshüu, terhü nu siate. Süla tsie kiüdi kediu ze la vorketuo la pulie mo ga?” idi kepu boutuota.

¹¹ Sitse kediu David-e dieliemia ketsepie zievonie Zadok mu Abiathar tsü di sie, “Juda pehüko ki, ‘Nieko kiüdi kediu ze puo ki la vortuo ücü kenuotho-u chüya ga? Israel pete die vor kediu tso bate.

¹² Nieko a siezedzüriemia ze, niekoe a ru mu a chü ze, si üro nieko kiüdi kediu ze la vortuo ükecü kenuotho chüya ga?’

¹³ Siro Amasa ki, ‘No a ru mu a chü mo üme? Mhanuü tsie yawinu n bu Joab sou nu a rüpfhünuo mhokezha chü mo üliro, Ukepenuopfü bu sümhieikecü, tsiu sü kezie rei chüshü a gei shücie, ishülie.’ ”

¹⁴ Sitse Amasa Juda themia pete nou chüpie puo chüwa, sidi uko die ketsepie kediu ki shü di, “No mu n kituoko pete la vortaliecie,” sishü.

¹⁵ Süla kediu Jordan nu la vorlie, mu Juda kediu ze kesetuoü mu puo ze Jordan cieprashütuo üdi Gilgal nu vor.

¹⁶ Siro Benjaminmia Gera nuou Shimei, Bahurim nunu kevor-u, rükri Juda themiako ze kediu David ze kesetuoü vor;

¹⁷ mu Benjamin nu themia nyie puo puo ze tuo. Siro Ziba, Saul ki nu kituou, puo nuonuo mia kerepengou mu puo kituo mia mepfü zelie di ta rükri Jordan nu kelie di kediu mhodzü rie vota,

¹⁸ ukoe kerüu cie ketha ki, kediu kinuko pfü vortuoü mu puo nei chüshütuo üdi. Sitse Gera nuou Shimei-e kediu mhodzü tetsu zhüta, puoe Jordan cietuoü ketha ki,

David Shimei Ngumezhiekeshü

¹⁹ kediu ki, “A niepuu bu kejo-u pie a gei shü hieyi, morei a niepuu kediu Jerusalem nunu praketa nhie n kituoue mha kesuo chükeshüu no rükra hietayi, kediu bu süu pie puo nou shüse bata hieyi.

²⁰ Kekreilamonyü n kituou ae phoumawaketa si bate; süla harie, a thie Josef kinuko donu a niepuu kediu ze kesetuoü vor keriethowe.”

²¹ Sitse Zeruia nuou Abishai sie, “Shimei-e Jihova kenhekelieu rüsekecü la, mha hau la puo bu siata lho üme?”

²² Derei David sie, “A bu nie ze kedipuo chütuomu, nie Zeruia nuonuoko, nieko thie a ngumvümia chütatieya me? Thie Israel nu mia puo bu rei siatatuo üme? Thie a Israel nu kediu taükecü a si bata mo me?”

²³ Sidi kediu sie Shimei ki, “No siatalie lho.” Tsiu kediue puo ki rüseshü.

David mu Mefiboshet Unie Kesekecü

²⁴ Siro Saul tsuu Mefiboshet-e kediu ze kesetuoü ker; puoe kediu tuoketa nhie nu rhei di la vorcü ketso puo phi khrü mo, morei puo tiemie rei bewa mo, morei puo pfheneiko rei menyi mo.

²⁵ Sidi puoe Jerusalem nunu kediu ze kesetuoü vor tse, kediu sie puo ki, “Mefiboshet, no kiüdi a ze tuota mo ga?”

²⁶ Sitse puo sie, “A Niepuu, he-i kediu, a kituou a sewalie; kekreilamonyü n kituou puo ki, ‘Gada puo keseshü a tsücie, sitse a süu geinu ta kediu ki volietuo,’ kekreilamonyü n kituou sü phiyhomia zeru.

²⁷ Puoe a niepuu kediu ki n kituou dze pu pesuoshü. Derei a niepuu kediu ha Ukepenuopfü dieliemia kemhie; süla n mhiki vi ükecüu chüwacie.

²⁸ Kekreilamonyü a kinuko pete a niepuu kediu mhodzüki we kesiamia chüte; derei noe n kituou khapie puo bu n mizhü gei ba di mhacükecüko donu shü. Süla a kediu ki kedipuo pu saketuo ba mu?”

²⁹ Sitse kediu sie puo ki, “No kiüdi n thuo n dze pu saya ga? A pepiliete; no mu Ziba nnie bu kijüu kezatuo.”

³⁰ Sitse Mefiboshet sie kediu ki, “Puo bu pete lieliecie, a niepuu kediu rhei di kinu la vorlieketa la.”

David-e Barzilai gei Tseiüvikeshü

³¹ Siro Gilidmia Barzilaie Rogelim nunu ker; sidi puoe kediu ze Jordan ciewatuoü puo ze Jordan nu vo.

³² Barzilai tsa phita, puo kelhouzha cie hiethethata. Puoe kediu Mahanaim nu keba ki kecüca pie puo tsüshü; puoe mhakenyi semia puocü la.

³³ Sitse kediu sie Barzilai ki, “No a ki tsurtacie, sitse a Jerusalem nu a khieki nu mha se morokesuoko kha n tsüshütuo.”

³⁴ Derei Barzilai kediu ki, “A bu kediu ze Jerusalem nu vonukecü ha a kichiepuo lhou satuo dimu?

³⁵ A thie teicie hiethethate; mu a mha kevi mu kesuo si kekreilie vi üdi me? N kituou kedipuo cü mu krieya shi si kekreilie vi me? A tsie rei thepfumia thepfhekechü mu thenumia thepfhekechü rünyülie vi ütuo me? Siliro kiüdi n kituou bu a niepuu kediu keyhutuo mu?

³⁶ N kituou kediu ze Jordan tse za phishütuo. Kiüdi kediu zhakhra sikecü pie a tsütieya mu?

³⁷ N pezie rei n kituou bu latacie, sidi a bu a thuo a rüna nu a puo mu a zuo unie mekhru khieki nu siatayi. Derei n kituou Kimham haki ba; puo bu a niepu kediu ze voliecie; sidi n mhodzüki vi ücüu chüpie puo gei shüliecie.”

³⁸ Sitse kediu sie, “Kimham-e a ze votuo, sidi a n mhodzüki kiu vi shi chüshü puo gei shütuo mu no a bu n la kedipuo chüshü nyüya shi a süu chüshütuo.”

³⁹ Sitse themia peteko Jordan cie vota, mu kediu rei cie pralie; siro kediue Barzilai meboshü di japie puo tsüshü, sidi puo tuo la puo thuo puo kinu vota.

⁴⁰ Siro kediue Gilgal nu vozhü, mu Kimham rei puo ze vota; siro Juda themia pete siro Israelmia ketoupuoe kediu ze puo cha nu vota.

⁴¹ Süsie Israelmia pete kediu ki vor, sidi sie puo ki, “Kiüdi hie siezedzürie Juda themiakoe n rügu zeta, sidi kediu mu puo kinuko tsiu David themia pete ze Jordan cie vorshü ga?”

⁴² Sitse Juda themia pete Israelko die kela di, “Kekreilamonyü kediue hieko seyiemiakecü la zo. Siliro kidi nieko mha hau la nie nei moya ga? Hieko kediu vie cüükrielietaü ba me? Morei puo mha methuo pie hieko tsüwaü ba me?”

⁴³ Derei Israelmiako Juda themiako die kela di, “Hieko kediu kitsa hie ya za ker ba, mu hie David kitsa rei hie nieko ki krakuo. Di siro kidi nieko hie ngumecüta ga? U kediu ze la vorketuo hieko pu rieshü mo me?” sita. Derei Juda themiako die we Israelko die ki rekuota.