Samuel Kenieu 18 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Absalom Se

¹ David-e puo ze ketuoko phrülie, sidi uko mho nyiemhokezhau mu kriemhokezhako khapie balie.

² Siro David rüpfhünuoko kezapie kro se chülie, se-zapuo pie Joab dzie nu shüwa, se-zapuo pie Zeria nuou Joab siezeu Abishai dzie nu shüwa, mu se-zapuo pie Git-u Itai dzie nu shülie. Siro kediu sie themiako ki, “A thuo zorei nieko ze pratuo,” sishü.

³ Derei themiako sie, “No tuopra suo. Kekreilamonyü mhanuü hieko tata zorei, uko hieko la we lelie lho. Mhanuü hieko ketou puo siata zorei, ukoe hie la lelie lho. Derei no we hieko nyie ker kebako ki rei puoma rekuo; süla nadiu nunu hie kekhruohi ketseshükewau vikuotuo.”

⁴ Sitse kediu sie uko ki, “Nieko mhodzüki vithokecüu a süu chü zotuo.” Siro kediue kharu khieki thalie, süki rüpfhünuo mia kriekrie mu nyienyie idi tuo prata.

⁵ Siro kediue Joab mu Abishai tsiu Itai ki diekhakeshü, “A lanu nieko Absalom khriesau gei nie zho viliecie,” ishü. Siro themia pete rei Absalom la kezhako ki diekhakeshüu si phre.

⁶ Siro rüpfhünuoko Israel petsou di rüyachü nu vota; sidi Efraim nhatsa nu terhü chü.

⁷ Siro David kituoko bu Israelmiako penyüwa, sidi sünhiesü mia nyie mepfü geiwa.

⁸ Siro terhü kegeikecüue rünau pete nyhüpfü tuota; mu ketsa nunu siaketakoe zhiecha geinu siaketako ki krakuo.

⁹ Siro Absalom-e David kituoko ze keselie. Absalom kier puo gei tuo, siru kier-ue phriebo puoco dei sekecü puo khro leta, sidi phriebo geinu puo tsüu goulieta, sidi puoe tei mu kijü unie donu goupfü zhata, tsiu kier puo pfüketuou tata.

¹⁰ Sitse mia puoe süu ngushü, di sie Joab ki, “Ae Absalom phriebo puo geinu goupfükezha ngulie.”

¹¹ Sitse Joab-e sie themia puo ki kepuu ki, “Harie, no puo ngu le! Di siliro no kiüdi puo dukhripie kijü shüwa mo ga? Sikelie siewe a raka shekel ker mu chiepha puo pie n tsütuomu ru!” sita.

¹² Derei themiau sie Joab ki, “Mhanuü a bu raka nyiekecü a dzie nu ngulie zotuo rei, a a dzie yhapie kediu nuou gei shülie lho zo; kekreilamonyü hie kesi kinu kediue no mu Abishai tsiu Itai ki pukecü: A lanu khriesau Absalom rüguo zoliecie.

¹³ Süsie rei, mhanuü a kelhie di puo kerheiro pekawa liro (kediu mhodzünu mhapuorei kevielieya mo eru). Siro no n thuo rei sier a petsoutatuo.”

¹⁴ Sitse Joab sie, “A n kemhiemia puo ze di a tei peka balie lho.” Sidi puo zhiecha se chü pielie, sidi süko pie Absalom phriebo geinu rheizha zoluocüu melou rhüwa.

¹⁵ Siro Joab rünyie pieyakezha khriesamia ker-e houpfü thalie, sidi Absalom biewa, di puo dukhriwa.

¹⁶ Sitse Joab-e ketsüu khoushü, sidi themiakoe Israel whuo ketuo nunu lata, kekreilamonyü Joab-e süko kekhawatacü la.

¹⁷ Siro ukoe Absalom chülie di kelhoupie ketsa nu kheho puo nu shüwa, sidi puo gei ketsie kezhazhapie pfhewa. Süki Israel pete ta u thuo u kiko nu vo phreta.

¹⁸ Siro Absalom-e puo teiki puo thuo puo la tsiepou puo Kediu Razhau nu chülie, kekreilamonyü puo sie, “A za kie di rükra tuolieketuo a nuo puorei jü;” sidi puo tsiepouu puo za nu kielie. Siro süu thie ketso rei Absalom Tsiepou üdi kietuoya zo.

David-e Absalom Se Dze Sikelie

¹⁹ Süsie Zadok nuou Ahimaz sie, “A bu ta vo di kediu ki, Jihova puo ngumvüko kekuo nunu puo shüphralieketa thedze kevi pushücie.”

²⁰ Sitse Joab sie puo ki, “No thie dielie se volie lho; no thedzeu teisozha kekrei puo nhie nu se votuo, derei no thie süu chülie lho, kekreilamonyü kediu nuou siate.”

²¹ Sitse Joab sie Kushit ki, “Vo di kediu ki no kedipuo nguwate shi pushücie.” Sitse Kushit nuketsushü di ta vota.

²² Sitse Zadok nuou Ahimaz la sie Joab ki, “Khe puo thuo kehoupuo chü rei a bu rei tase Kushit siemedzi vocie.” Siru Joab sie, “No kiüdi ta votieya? A nuo, no thedze puketuo la zhakhra puorei ba kemo ngu ze.”

²³ Sirei puoe sie, “Khe puo thuo mhakehoupuo vor zorei a ta vo zotuo,” ita. Süla puoe sie puo ki, “Ta volie.” Sidi Ahimaz-e Razha chau ze vo, sidi Kushit mhodzü rieta.

²⁴ Süki David-e kharunie donu ba ru rükhouue sozhau geinu kharuu meli kho, sidi puo meho sie ru, mia puo rübei ta vorkezhü ngulie.

²⁵ Sitse rükhouu shiekhoui di sie kediu ki mha pu. Sitse kediu sie, “Mhanuü puoe puo rübei tuo ro, puo tie nu dielie se vorzhütuo,” sita. Themiau ta zo penuo miemie vorlie.

²⁶ Süsie rükhouu themia kekrei puo ta la vorkezhü ngu; sidi rükhouue kharu kepfheu kie di sie puo ki, “Harie puo puo rübei ta vorzhie!” Sitse kediu sie, “Puo rei thedze se vorzhütuo.”

²⁷ Sitse rükhouu sie, “Ta vorzhü kerieu liro Zadok nuou Ahimaz mhielie.” Sitse kediu sie, “Puoe themia kevi puo zo, süla thedze kevi se vorzhü zotuo.”

²⁸ Sitse Ahimaz kra di sie kediu ki, “Pete vi ba zo,” ishü. Sitse puoe kediu mhodzünu zeretsu kijü zhüta, di sie, “Jihova n Kepenuopfü bu thejakepfüu chücie, puoe a niepuu kediu petsouyakezhako dzie nunu puo kelashüte.”

²⁹ Sitse kediu sie, “Khriesau Absalom vituo zo mo?” Siru Ahimaz sie, “Joab n kituou ketseshü zhükecü ki, a themia krodi puo ngu, derei a süu kedipuo shicü si mo.”

³⁰ Sitse kediu sie, “Rüreilie di haki thalie.” Süla puo rürei phi di süki thata.

³¹ Süsie Kushit vorlie; mu Kushit sie, “A niepuu kediu la thedze kevi se tuowe! Kekreilamonyü Jihovae sier n perhie phirkecü pete dzie nunu n khepushü di n kelashüte.”

³² Sitse kediu sie Kushit ki, “Khriesau Absalom vituo zo mo?” Sitse Kushit sie, “A niepuu kediu ngumvüyakecüko, tsiu n pekawatuo üdi sier n petsouyakezhako, khriesa süu rei sükemhie zo,” sita.

David Absalom Krükrakecü

³³ Sitse kediu puo nousuo seta, di care mho kibouu nu khota, sidi kra bata; siro puo khozhü chakhrie pu di, “Hou, a nuo Absalom, a nuo sü, a nuo Absalom! A bu n sou nu siata ücüwe, hou, Absalom, a nuo, a nuou sü!” ituota.