Samuel Kenieu 15 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Absalom David Petsouketa

¹ Siro mha hako sie, Absalom-e kierbagei mu kier, mu mia hiepengou bu puo mhodzü ta rie voketuo keselie.

² Sidi Absalom-e khiserüna sielie di vo kharu nu kele chau khieki thalie; sidi mia kehoupuorei dienya se kediu ki vor ro, Absalom-e puo kielie di sie, “No nadi kiu nunu vor ga?” Sidi themiau sie, “N kituoue Israel nu themia sikecü puo mu seyie sikecü puowe,” ishü ro,

³ Absalom sie, “Harie, n kepuu vi mu mezhü zo; derei kediue n pfhe rünyütuoü miapuorei kedapie ba mote,” siwaya.

⁴ Siro Absalom pu sa di sie, “Mhanuü a kijü hau nu capi chücü we! Themia kehoupuorei dienya huo morei thenyie huo se a ki vorkecü sie, a uko gei kethocau chüshütuo.”

⁵ Sidi kehoukipuorei themia puo penuo vorkecü ki, puoe u kelushüya, sidi puoe puo dzie se uko teshülie di uko meboshüya.

⁶ Sidi Absalom-e dienya la kediu ki kevor pete gei hakemhie chüshü, süla Absalom-e Israelmia pete nou teshülieta.

⁷ Siro teicie dia sie Absalom-e kediu ki, “N pezie rei a bu Hebron nu vocie sidi a bu Jihova ki rüsekeshüu chüwacie.

⁸ Kekreilamonyü n kituou Aram Geshur nu keba ki rüseshüwate. Mhanuü Jihova a ze Jerusalem nu vor toushü ro, a Hebron nunu Jihova rüsuotuo.”

⁹ Sitse kediu sie puo ki, “Thenou mene di voliecie,” sita. Süla puo sielie di Hebron nu vota.

¹⁰ Derei Absalom-e pekhre di dielie ketsepie Israel seyie pete nu shü di sie, “Nieko ketsü kekhou pfhe sishü tse, nieko shieshülie; sidi Absalom Hebron nu kedi chüte ho!” sishülie.

¹¹ Siro themia krie kenie Absalom ze prata; sükosü kiepie kebako, siro ukoe mhachütuoü keba ca puorei si mo di vota.

¹² Siro Absalom-e ruosuo chü keba ki, puoe puo nadi Giloh nu, David ketarho-u, Gilonmia Ahithofel kietuoü mia ketseshü. Siro keperhiekecüu re miemieta, mu Absalom kitsa themia kra miemie sieta.

David-e Jerusalem nunu Taketa

¹³ Sitse dieliemia puo David ki vor di sie, “Israelmiako noue Absalom kitsa vate.”

¹⁴ Sitse David Jerusalem nu puo ze keba puo kezhako pete ki, “Sieliecie! Úko tata khe, moro úko Absalom kinu talie motalie vite. Rükriliecie, moro puo vor úko tsolietatuo, sidi kepeka se u gei vortuo, tsiu nadiu zhiecha pie pekawatuomu.”

¹⁵ Sitse kediu kezhamia puo sie puo ki, “N kituokoe hie niepuu kediu pepikeshü pete chütuoü dojüpfü ba zo.”

¹⁶ Süla kediu tuota, puo pelipfüko bu kiu pfhetuoü khapie kebako rübei sie puo kinuko pete puo siemedzi pata.

¹⁷ Siro kediu tuoshü mu themia pete puo siemedzi di prata; sidi uko ki kenuotho-u nu balie.

¹⁸ Siro puo kezhako pete puo khieki balie; siro Keretmia pete, mu Peletmia pete, tsiu Gitmia puo siemedzi kevor mia krie sorou pete, kediu mhodzü vota.

¹⁹ Siro kediu sie Git-u Itai ki, “Kiüdi no rei hieko ze vorzhü ga? La votalie, sidi kediu ze batalie; kekreilamonyü noe chazoumia, mu n ki nu whuokewamia zomu.

²⁰ No ndu nu vor ze, mu a thie n bu hie ze rühou di n ziejü ketuomia chütatuo me? Sirei a we a medora votalie vi. La votalie, mu n siezedzürieko rei bu n ze votalie; mu Jihova bu ketseikevi mu ketho-u thapie n kieshücie,” sita.

²¹ Derei Itai kediu die kela di, “Jihova rhei ketuo mhie, mu kediu a niepuu rhei ketuo mhie, kediu a niepuu thechü kirapuo votuo shi, kesia nu morei kerhei nu rei, n kituou sünu tuo zotuo.”

²² Sitse David sie Itai ki, “Si üro sielie di tuoshülie,” sishü. Süla Git-u Itai puo themia pete, mu puo ze ketuo nhicumia pete puo ze di tuoshü.

²³ Siro themia pete tuo prakezhü ki rüna pete kra peto phita, siro kediu Kidron Rücüu cie pralie; mu themia pete tuo rayhatsa petsou vota.

²⁴ Siro Abiathar mu Zadok rei sa di Leviko pete Ukepenuopfü dietseidiekhobouu toupie di khor. Sidi ukoe themia pete nadiu cie pralie kemochie Ukepenuopfü dietseidiekhobouu khapie balie.

²⁵ Süsie kediu sie Zadok ki, “Ukepenuopfü dietseidiekhobouu pie la vo nadiu nu shüwaliecie. Mhanuü ae Jihova nei chülie liro, puoe a ze la vorshütuo, sidi a bu sünu rei a kebachü rei ngu lalietuo.

²⁶ Derei mhanuü puoe sie, ‘A n ngu a neilie mote,’ ita liro a haki ba zo, puo bu a pie puo mhiki vi ücüu chüliecie,” sishü.

²⁷ Süsie rei kediue sie zievo-u Zadok ki, “Harie, no mu Abiathar, n nuonie sa, n nuou Ahimaz, mu Abiathar nuou Jonathan zelie di n nou mene di tuo nadiu nu votalie.

²⁸ Harie, n kinu die a pesi vor kemochie ae rayha razha nu pfhe batuo.”

²⁹ Süla Zadok mu Abiathar unie Ukepenuopfü dietseidiekhobouu se Jerusalem nu vowata, sidi unie sünu bata.

³⁰ Derei David-e Oliv Kijüthou melikho, tsiu puoe phithuo mu puo tsü dzepfü di meli chakhrie kratuo; siro themia puo ze ketuo pete rei u tsü dzepfü di melikhozhü, tsiu tuo chakhrie kra khota.

³¹ Siro mia David ki Ahithofel rei Absalom ze puo perhiekecü nu mia puota ükecü pushü. Sitse David sie, “He-i Jihova a n ki chaya, Ahithofel mia tahitarhokecü chüpie mhasi kemomia die chüwacie,” sita.

David Hushai Ketsepie Mha Riekecü

³² David-e kijüthou mezü gei, puoe Ukepenuopfü rüsuokecü gei vorlie tse, Hushai Arkit-u puo boulie cierha tsiu rünyo pie puo tsü gei shü se di vor puo ze kese.

³³ Sitse David sie puo ki, “Mhanuü no a ze vo liro, no a la thepie puo chütatuo.

³⁴ Derei mhanuü no nadiu nu la volie di Absalom ki, ‘He-i kediu, a n kituo chütatuo; voketa teiko nu n puou kituo chü kevor tuoi, a tsie rei n kituo chütatuolie,’ silie. Siliro no a la Ahithofel ketarho die penyüwatuo.

³⁵ Siro zievomia Zadok mu Abiathar unie n ze di sünu balietuo. Süla no kediu kinu mhakehoupuorei silie ro se zievonie Zadok mu Abiathar ki pu seiliecie.

³⁶ Siro unie nuonuo unie ze sünu ba, Zadok nuou Ahimaz mu Abiathar nuou Jonathan unie ze ba ho; mu uko geinu noe sikelie pete ketsepie a kishülietuo,” sishü.

³⁷ Süla Absalom Jerusalem nu vor tsokelie ki David khrietho-u Hushai rei nadiu nu vor tsolie.