Rommiako 11 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Ukepenuopfü Israel Ngukemezhie

¹ Sitse a sie, Ukepenuopfü puo themiako meliewate me? Si mo zo! A rei Abraham yiemia, Benjamin seyiemia geinu lhou kesier Israelmia ze.

² Ukepenuopfü thiedzü puo themia siketuoko khawa mo. Nieko kethodie-e Elija dze kedipuo pu shi si mo me? Kimhie di Israel kepetsou la Ukepenuopfü ki cha shicü.

³ “Niepuu, uko n siedzekesiko dukhriwa, uko n ruosuobako bie pesuo phrewa; a rübei lhiekeshü ze, mu uko a kerheiro pfhü tuote.”

⁴ Derei Ukepenuopfüe kedipuo se puo die kelashü ga? “Khoutoutsu Baal rüsuo kemo a thuo a la mia nyie thenie khapie baluo,” si.

⁵ Süsü tuoi tsie rei ngukemezhie la kedakelie themia kro puo lhiepie baluo.

⁶ Derei süusü ngukemezhie lanu zo üliro, mhatho la mote, si kemosie ngukemezhie üse ngukemezhie ülie lhote.

⁷ Siro kita? Israel-e pfhü ketuou ngulie mote. Sirei kedakelieko süu nguliete, derei keshako nou chü perewate,

⁸ süu thupie kezhü, “Ukepenuopfü uko nou chü kerüvowate, thie ketso rei uko mhi se ngulie kelho, mu uko nyie se rünyülie kelho chü tuote.”

⁹ Mu David rei pucü: “Uko mizhü bu uko la kebie mu ciephrie chütalie, uko phi kemesü tsiu uko pechüpenyükewa puo chücie;

¹⁰ uko mhi bu zeita di mha ngulie kelho chüwacie, mu uko chie bu chiethou sei tuotacie,” si.

Judakemoko Kelakelie

¹¹ Siro a putuo, uko bu krütaketuo la uko phi perheshü üme? Mo zo! Derei uko krüketa geinu kelakelie se vor Judakemoko tsü, sidi Israel bu puo rolieketuo la.

¹² Uko krükeshü la kijüu chü penyilie, mu uko thalie moketa geinu Judakemoko chü penyilie üro, uko sa tseikeshü we kiderei krakuotuo shi!

¹³ A tsie Judakemoko ki mha puya. A Judakemoko la apostel puo chü ketuo chie a mhatho-u bu zayie chü zotuo,

¹⁴ süusü a themiako chüpie u rolie di uko huomia kelalietuo.

¹⁵ Uko meliekewa la kijüu bu kezevilie liro, uko ze lakelie-e kesia nunu rheikelie puo zo mo üme?

¹⁶ Mhanuü thoulha pie ruosuo kechü za puo pie puo si kerieu üdi khakeshüu mesata üro za kekrei pete rei mesata zo; mu seimieu mesata üro, puo coko rei mesata zo.

¹⁷ Derei puoco huo biechukewa la, no nha oliv zokecüu biepie biechukewako chü nu pfepie phashülie di olivbo-u mie keviu ze kerhete,

¹⁸ süla puo coko gei kemholie hiecie. No kemholietuoü sie liro, no puo mieu toupfü ba monyü puo mieu thuo n toupfü ba zocü rükraliecie.

¹⁹ Siro no sie, “Puoco huo biechukeshüe a bu süko pfelieketuo la zo,” isi sietuo.

²⁰ Süu ketho zo. Sükoe pele kemo la biechuwate, derei no n kepele la thakelie zo. Süla kemiako hieü michie sieiliecie.

²¹ Kekreilamonyü Ukepenuopfüe lhenu the kepar coko thuo rei biewa khrie moro, no we lhieshülie lhociü.

²² Siro Ukepenuopfü mia ngukemezhie mu puo die kere rei leshücie: tetsuketako gei puo die re, derei nie puo ngukemezhieu nu tuolie liro, puo nieko ngumezhietuo; moliro puo nieko rei sawa zotuo.

²³ Siro Israelko zorei, uko pele kemvü khawa liro, uko pie phi puo pfelietuo, kekreilamonyü uko pie phi puo pfe lalieketuo Ukepenuopfüe puo kekuo ba.

²⁴ Kekreilamonyü no nha oliv co rükouketa lhenu the kepar-u mo di se vo olivbo ketho-u pfe kesapie phalie di pethelieta liro, puoco zokecü hako pie vo uko olivbo ketho-u geinu pethe laketuo we rüükuotuo.

Ukepenuopfü Mia Pete Ngukemezhie

²⁵ A zeko, a nieko bu kemhasita molieketuo la, a nie bu mha kesou hau si nyü: Judakemoko kra lotsolie kemochie, Israelko huo u nou re tuotuo.

²⁶ Sidi Israel pete kelalietuo; süu thupie kezhü, “Zion geinu Kelakelieu vortuo; sidi Jakob geinu kerüzhüko chüwatuo.”

²⁷ “A uko kephoumako chüseketa ki, a uko ze dietseidiekhokelie hauhatuo.”

²⁸ Nieko la, dieliekevitsa we uko Ukepenuopfü ngumvüko zo; derei ukoe uko puonuoko la kedakelietsa liro uko Ukepenuopfü khrieko zo;

²⁹ kekreilamonyü Ukepenuopfü mha methuo pie mia ketsü mu mia kiekecü puo nou kedi lataya mo.

³⁰ Thiedzü nieko Ukepenuopfü die ze tuo mo, derei tsie we uko puo die ze kemo la nieko ngukemezhie ngukelie tuoi,

³¹ sütuoi nieko ngumezhiekeshüu la süko bu rei ngukemezhie ngulieketuo la, uko tsie puo die ze mo bate.

³² Ukepenuopfü themia pete bu mia die ze kemo die chüwa, sidi pete ngumezhie ketsoshüketuo la.

Ukepenuopfü Ketshe

³³ He-i, Kepenuopfü kinyiko mu mhasi tsiu kesikeleko sou zalie! Kimhie di puo capiko pfhü mu puo zhoko le ketsolie ta!

³⁴ “Kekreilamonyü supuonie Niepuu nou silie ga? Morei supuonie puo ketarho-u ga?”

³⁵ “Morei supuonie mha merü la di, mha methuo kha puo tsü ga?”

³⁶ Kekreilamonyü puo kinu tsiu puo geinu mu puo lanu mha pete rei ketuo zo. Puo bu kechachie zayie chücie. Amen.