Mhakechüko 7 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Stefan Diepuko

¹ Sitse zievokezhatho-u sie puo ketso di, “Mha hako si zo me?” ita.

² Stefan sie: “A kezeko mu a puonuoko, a die rünyüshücie. Zayie Kepenuopfü u puotsau Abraham vo Haran nu kelhou mhodzü Mesopotami-a nunu puo pengushü,

³ sidi puo ki, ‘N rüna mu n seyiemia khawa di tuo zo a kijü puo tha n kieshüketuou nu voliecie,’ sita.

⁴ Süla puo Chaldiamia kijü khawa di vo Haran nu lhouta. Puo puou se sie, Ukepenuopfüe puo bu tsie nieko lhou keba kijü hau nu vorlie.

⁵ Sirei Ukepenuopfüe puo ya kijü phizho puorei rhuopie puo tsü pekrei mo, sidi kijü süu pie puo mu puo yieko vie chü zotuoü phrashü, puo nuo puorei jü zoluo ürei.

⁶ Derei Ukepenuopfü pukecü hamhie, puo yieko bu vo si kemo kijü puo nu lhoutuo, mu uko miadiemia chü di cie krie dia mia bu uko pesetuo.

⁷ Ukepenuopfü pukecü, ‘Sirei mia uko tepie u die chükecüko, a süko pejotuo, siro süsie uko la parlie di thechü hanu a lie chütuo.’

⁸ Süsie puo dietseidiekho chülieketa zasi la puo zhüre. Sütuoi Abraham puo nuou Isak penuolie mu zha thetha nhie puo zhürelie; siro Isak puo nuo Jakob ngulie mu Jakob geinu u puotsanuo kerekenie lhoulie.

⁹ “U puotsanuoko, Josef ngu u rota di puo zepie Ijipt nu shüwa; derei Ukepenuopfüe puo ze tuo,

¹⁰ sidi puo kemezhiekecü neiüko nunu puo kelalie, sidi puo Ijipt nu kediu Faro mhodzünu kevor ki zorei mhasi tsiu mia khriepfükelie theja ngulie, sidi puo chüpie puo bu Ijipt kijü mu puo kikru pete kekhakezhau chülie.

¹¹ Süki Ijipt mu Kanan kijü pete nu pekrie di kemezhie phita mu u puonuoko kecüca puorei ngulie kenjüta.

¹² Derei Jakob-e Ijipt nu telha ba ükecü sikelie ki puoe u puonuoko ketsepie sünu shü rie.

¹³ Süsie va kenieu va, Josef-e puo dzürieko bu puo silie, tsiu Faro bu Josef kinumiako silieta.

¹⁴ Süsie Josef-e puo puo Jakob mu puosepuoyieko pete kesa mia hietheniepengou bu Ijipt nu kertanu pushü.

¹⁵ Süla Jakob-e Ijipt nu tsuta. Sidi puo mu u puonuoko sünunu siata hu,

¹⁶ tsiu uko mo pie Shekem nu vo Abraham-e Hamor nuonuoko ki nu raka pie khrükelie mekhruu nunu khruwa.

¹⁷ “Sirei Ukepenuopfü thiedzü Abraham ki phrapie kezhü chü tseishüketuo teiu penuo vortazhü tse, u themiako Ijipt nu kra mu kruo phi sierta.

¹⁸ Josef si kemo kedi kekrei puo Ijipt mho di sierta kemochie.

¹⁹ Puo u yieko gei kethedo di u puonuoko pese phita di uko kemvü chüpie uko bu u nuonuo pesiawaketuo la süko kelhouwanuta.

²⁰ Süteiki Mosa penuolie, puoe Ukepenuopfü mhodzünu nuo kezivi phi yopuo. Khrü se puo puo ki nu theke,

²¹ sidi puo khawa tse, Faro nuopfü puo chü pielie di pie puo nuo chülieta.

²² Süla Mosae Ijiptmia mhasi pete pie pethapfülie di puo die nu mu puo mhathoko nu kuo se sierta.

²³ “Siro puo cie hiediaketa ki, puo themia Israelko kedipuo mhie baya shicü mehoketuo lelieta.

²⁴ Süki mia puo mia bu puo zhasekecü ngu di puo themia süu yapie sie di puo kepese Ijipt-u biewa di puo zeu khepulie.

²⁵ Puoe Ukepenuopfü puo se di puo themiako kelashütuoü keba uko silietuo nhiecü lesie, derei uko süu ca silie mota.

²⁶ Süsienhie puoe mia kenie kegei keba ki puo unie donu theca chüwatuo üdi ‘A zenie, nnie siezedzürie ze; kiüdi nnie kegei ba ga?’ sishü.

²⁷ Derei mia pese kethau Mosa khukege zo di sie, ‘Supuonie n bu hie mhokezha mu capiu chünushü ga?

²⁸ No ndu Ijipt-u dukhrikewa tuoi a dukhriwa nyüya me?’ sita.

²⁹ Mosa die süu sishü tse ta vo Mediamia kijü nu lhou tuota, mu sünunu puo nuo kenie lhoulie.

³⁰ “Si tuo di cie hiedia sie Sinai kijüthou rayhau nu ronyho tu keba miü nunu teigeidieliemia puoe puo pengushü.

³¹ Mosa süu ngu di puo ngota, sidi puo süu mehotuoü penuo phi tse:

³² ‘A n puonuoko Kepenuopfü, Abraham, Isak mu Jakob Kepenuopfü’ idi kepu silie. Süki Mosa pekhrukhru di süu meho michieta.

³³ Süki Niepuu sie puo ki, ‘N phikou rhuowalie, n ketha chüu mesa zocü la.

³⁴ A a themiako Ijipt nu kemezhie keba ngu, mu uko meheimelokecü pfhe si bate, süla a uko shüphrashüketuo la vorwe. Tsie vorlie, a n ketsepie Ijipt nu shütuo,’ sita.

³⁵ “Süu Mosa mia puo melie di puo üse, ‘Supuonie n bu hie mhokezha mu capi chünushü ga?’ isiketau, Ukepenuopfüe ronyho tu kebau nunu puo pengukeshü teigeidielieu geinu puo bu themiako kekhaketuo mu kelashüketuo la ketsekeshüu zo.

³⁶ Puo Ijipt nunu mu Kemerie Dzükezha nu siro cie hiedia rayha nu ketuo ki u ngoko mu zasiko chü di themiako ze parshü.

³⁷ Mosa haue Israelko ki, ‘Ukepenuopfüe a sesierkeshü tuoi puo nie themiako donunu siedzekesimia puo sesiershütuo,’ ikeshüu zo.

³⁸ Rayha nu Israelko kehouu mu Sinai kijüthou geinu mha pukeshü teigeidielieu ze ketuou sü puo zo; mu khapie u tsüshüketuo la puo Ukepenuopfü kinu kerhei die ngukelieu zo.

³⁹ Derei u puonuoko puo die ze mvüte; uko puo khukege zowa di uko noue la Ijipt nu vota nyü sie zo,

⁴⁰ sidi sie Aron ki, ‘Hie cha thaketuo la terhuo huo chüshücie; Ijipt nunu hie ze parkecü Mosau kedipuo chüte shi hie si mote,’ sita.

⁴¹ Süki uko thudonuo puo chülie di ruosuo chüpie miarhiu tsü, mu uko thuo chükelie süu la u neipie mhapuochü.

⁴² Derei Ukepenuopfü uko kinu rüreita mu uko khapie uko bu teigei ketuo krodi neiüko rüsuoketuo chüwata, süko dze siedzekesiko leshüda nu thupie kezhü: “ ‘He-i Israel kinuko, nieko cie hiedia rayha nu ketuo ki perinuo dukhri mu pie ruosuo chükecü se a tsü me?

⁴³ Mo zo; nieko Molok rüsuopfhekiu, siro nie themvü rhuou Refan, nieko rüsuoketuo la chükelie miarhiko toupfü tuo; mu süla a nieko whuopie Babilon tsewatuo.’

⁴⁴ “U puonuoko rayha nu ketuo ki zhapu pfhekiu rei se tuo zo, Ukepenuopfüe puo rhi thapie Mosa kieshü di chükelieu.

⁴⁵ Ukepenuopfü thuo u puonuoko mhodzünu whuokewa seyieko peviekelie ki u puonuokoe ngukelie süu Joshua geinu keyie vor. Mu süu David teiki ketso zo,

⁴⁶ puo Ukepenuopfü khriepfülie mu Jakob Kepenuopfü bu baketuo la thechü puo cha.

⁴⁷ Derei puo la ki chükeshü sü Solomon zo.

⁴⁸ Sirei siedzekesiko kepu tuoi, Kerükrietho-ue u dzie pie chükelie kiko nu baya mo,

⁴⁹ “ ‘Tei sü a kediba, tsiu kijü sü a phiba zo. Nieko kimhiecü ki puo chüpie a tsütieya ga? Niepuue siya, morei a bu rüleiketuo chüu kirapuo ba ga?

⁵⁰ A dzie thuo mha hako pete chüshü mo üme?’

⁵¹ “Harie pietsümvükecü themiako, umelou mu unyie zhürekemo, nieko rei nie puonuoko mhiei Kemesa Ruopfü petsou seiya.

⁵² Nieko puonuoko siedzekesimia pechüpenyü kemo huo ba üme? Uko thiedzü kemiatho lietho-u vorketuo dze pukeshü Ukepenuopfü dieliemiako dukhri, mu tsie nieko puo sewa mu dukhrikewamia chüte.

⁵³ Nieko teigeidielieko bu keyiekeshü zho-u ngukelieko zo; siürei nieko süu dieze chü mo!”

Ketsie pie Stefan Vakhrikewa

⁵⁴ Mha hako sikeshü ki ukoe sie, Stefan gei u nou rüpe se di u hu thegeipie bata.

⁵⁵ Derei puo Kemesa Ruopfü bu puo tshupfü di teigei meho terü tha, süki Ukepenuopfü zayie mu Jisue puo zatsa ketha ngu.

⁵⁶ Sidi puo sie, “Harie, a tei kokeshü mu Themia Nuou Ukepenuopfü zatsa ketha ngu bate!”

⁵⁷ Sitse uko shie kemerie chü mu u dzie pie u nyie mekalie di keze thu zo vo puo vapielie.

⁵⁸ Sidi puo merhashü ze casie pra di ketsie pie puo va; mu puo kepejoko u pfhe lhepie Saul ükecü khriesamia puo phi nu pie zhü.

⁵⁹ Uko ketsie pie puo va thaluocü nu puo kecha chü di, “Niepuu Jisu, a ruopfü zeliecie,” ishü.

⁶⁰ Süsie puo khoutoupfü shie puo rhiechü di, “Niepuu, no kejo hau pie uko tsü gei shü hiecie!” si. Puo die hau pushü di siata .