Mhakechüko 13 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Barnaba mu Saul Kedapie Ketsekeshü

¹ Süki Antiok kehouu nu siedzekesimia mu kepethamia ba. Süko Barnaba, Simeon Niger üyakezha, tsiu Kurinmia Lukia, Manaen, Herod kediu kiu nu tsüphrü puo mu Saul.

² Uko Niepuu rüsuo mu mevo keba ki, Kemesa Ruopfüe sie, “A la Barnaba mu Saul nie kelakreipie unie bu mhatho chüketuo la a unie kiekelieu nu shüliecie,” sita.

³ Süsie uko mevo mu cha ba di uko dzie yhapie unie gei shü di unie ketseshüwa.

Apostelnie Saipras nu Kevo

⁴ Süsie Kemesa Ruopfü unie ketsekeshü tuoi unie Selukia nu ke, sünunu rou ze di Saipras nu vo.

⁵ Unie Salami nu vorlie tse, Judako sinagogko nu vo di Ukepenuopfü dieu pie mia petha. Tsiu unie kekhruohi la Johan rei ze tuo.

⁶ Sidi uko kijü rüchütsokemo pfüthe tsei se Pafos nu vorlie ru sünu Bar-Jisu ükecü Judamia ketijü siedzekesi themoumia puo ze keselie.

⁷ Puoe sünu kezhau Sergia Paul, mecie phikecü puo ze baya, mu puoe Ukepenuopfü dieu rünyü nyü di Barnaba mu Saul unie kiepie puo ki shü.

⁸ Derei themouu Elimae (puo zau kelakeshü nu siya) kezhau kepele shükereikewa le bei di unie petsou.

⁹ Sitse Saul, Paul rei üketau Kemesa Ruopfü bu puo tshupfü di themou süu meho terü,

¹⁰ di sie, “No terhuokesuo nuou, kemiatho pete ngumvüu, kecürü neiü mu kerüzhü kheko se n tshukepfüu, no Niepuu cha kemezhüko chü kerüpfhikecü khawalie lho le?

¹¹ Mu rünyüshücie, tsie Niepuu dzie n petsouya; siro no dopuo n mhi cie di niaki kezie ngu mo batatuo.” Sishü mumetha mhapuo tsur puo mhi zepfülie di zeibouita, sitse puo huomia bu puo dzie teshülienu di phi mu phi tuota.

¹² Sitse kezhau mha sükosü chüketa ngu di Niepuu die pethakeshü la puo ngo di pelelie.

Paul mu Barnaba Antiok nu Kevo

¹³ Paul mu puo zeko Pafos nu rou nunu tuoshü di Pamfilia kijü Perga nu vorlie, sirei Johan sünunu unie khawa di la Jerusalem nu vota.

¹⁴ Derei unie Perga nunu tuo zo vo Pisidia kijü nu keba Antiok tsolie. Mu sabat nhie sinagog nu vo balie.

¹⁵ Siro thezho leshüu mu siedzekesiko leshüda nunu phrükeshü sie, Sinagog nu kehou keseyakezhako dielie puo ketseshü di sie, “Hie kezenie, nnie mia nou chü peluoketuo die huo ba liro pushücie.”

¹⁶ Sitse Paul siethalie di puo dzie chapie di sie: “Nie Israelmiako, mu Ukepenuopfü keprei themia kekreiko, rünyüshücie.

¹⁷ Israel themiako Kepenuopfüe u puonuoko kedalie, siro Ijiptmia kijü nu ketuo ki uko chü pezha phishü, mu puo dzie chapie di sünunu uko ze parlie.

¹⁸ Sidi puo cie hiedia mese rayha nunu uko theke vor.

¹⁹ Puo Kananmia kijü nu seyie thenie penyüshü di puo uko bu kijü süu welie;

²⁰ teicie kriedia di hiepengou mese. Süsie Samuel siedzekesiu lhou sier kemochie puoe capimia bu uko mhokezha chü vor.

²¹ Süsie uko kedimia puo chata; sitse Ukepenuopfü Benjamin yie geinu Kish nuou Saul pie uko tsü di puo bu cie hiedia kedi chü.

²² Puoe süu chükewa sie, David bu uko kediu chü lalie. Sidi puoe süu zhapu chü di sie, ‘A Jese nuou David, themia a nou kele touu nguliete, puo a medo kheko chüshüketuou zo.’

²³ Sidi themia hau yie geinu Ukepenuopfüe pupie kezhü kelakelieu Jisu bu lhou Israelko ki vor;

²⁴ puo kevor mhodzü, Johan-e Israelmia pete bu thenoukedikelie dzülupfülienu di petha.

²⁵ Johan puo mhatho chü tseiwatuo ükezhü ki puoe sie, ‘Nieko a üse supuo üya ga? A süu mo. Mo zo, derei mia puo a sie vorzhie; a zowe puo phikoupha rei phreilie sü mo.’

²⁶ “A kezeko, nie Abraham geinu kevor yiemiako, mu Ukepenuopfü keprei themia kekreiko, kelakelie die hau ketsepie u tsüshüwe.

²⁷ Kekreilamonyü Jerusalem nu kebako tsiu uko krütako puo silie mo, mu sabat metsei siedzekesiko die phrüya ürei uko puoca silie mo, sidi puo pejokewa geinu siedzekesimia die chü tseilie.

²⁸ Puo sia kezhü ca puorei ngulie mo, derei ukoe Pilat bu puo dukhriwanu cha.

²⁹ Puo dze thupie kezhü kheko chü tseikewa sie, ukoe krus geinu puo lhouse kerlie di pie vo mekou puo nu shüwata.

³⁰ Derei Ukepenuopfüe kesia nunu puo chü perheiliete;

³¹ mu teisozha kekra puo ze Galil nunu Jerusalem nu kekhoko pengushü, themiako mhodzü sükoe tsie puo zhapumia chü ba.

³² Siro hie Ukepenuopfüe u puonuoko ki phrakeshü dieliekeviu se nieko ki vorya,

³³ Jisu chü perheikelie geinu úko, süko nuonuoko, teiki nu chü tseiliete; süu chieliko kenieu nu rei, “ ‘No a nuo zo; A thie n penuoshüliete,’ idi thupie zhü.

³⁴ Mu kesia nunu puo chü perheikelieu liro puo bu cieürie lalie lho üdi zo; puoe hai di pupie zhü, ‘A David ki kemesa die phrakeshüko se n tsütuo,’ si.

³⁵ Süla puo chieli kekrei puo nu rei pukecü, ‘No n Kemesau pie puo bu cieürietalie lho zo,’ si.

³⁶ Kekreilamonyü David-e Ukepenuopfü medo ze di puo thuo puo teiki themiako lie chü tuo di sia; mu puo puonuoko ze di khruwa, sidi cieürieta;

³⁷ derei Ukepenuopfü, kesia nunu puo chü perheikelieue, cieürieta mo.

³⁸ Süla a kezeko, nieko si touliecie, themia süu geinu, kephouma vakelie se nieko pesiya;

³⁹ siro nie kehoupuorei Jisu pelekelie lanu Mosa zho-u nunu phreishülie kenjükecü kephouma pete phreishüwate.

⁴⁰ Siro thiedzü siedzekesiko pupie kezhüko bu nieko gei vor molieketuo la nie kireiliecie:

⁴¹ ‘Harie, mia krekezhako! Nieko ngo di katacie, kekreilamonyü a nie kelhou ki, huomia se nie ki pu zo shierei nie pelelie kelho mhatho chü ba zo.’ ”

⁴² Süsie Paul mu Barnaba unie tuotazhü tse, mia unie bu hasieu Sabat nhie rei die hako pu lashünu unie ki chata.

⁴³ Themiako sinagog kehou nunu tuoketa sie Judako kekra tsiu pecü se di Judamia zho zeketako kekra Paul mu Barnaba unie medzi vorta, sidi unie uko ze kerüchü mu uko chü kethepfu di uko bu Ukepenuopfü ngukemezhieu nunu lhou ba zolienushü.

⁴⁴ Süsieu sabat nhie nadiu nunu themia pete khre Ukepenuopfü die rünyütuoü vor kengulie.

⁴⁵ Derei Judakoe krodiu ngu tse uko rota, mu uko diepfhüdierhu pu di Paul diepuko rei petsoukecü puta.

⁴⁶ Sirei Paul mu Barnaba unie die pu thepfukuo sa di, “Hie Ukepenuopfü dieu pie nieko ki pu rie morosuo; sirei nieko süu meliekegewa di nie thuo nie chüpie kechachie kerhei ngulie sü mo üketa la, hie tsie Judakemoko ki votazhie.

⁴⁷ Kekreilamonyü Niepuue hie bu silienuya, di sie, “ ‘A n bu Judakemoko la kezie puo chütuo üdi kela kreiliete, sidi n bu kijü vala ketso rei mia kelalieketuo la,’ ” sishü.

⁴⁸ Siro Judakemoko hau sikelie ki, uko nei phi di Niepuu dieu tsheta; mu kechachie kerhei la kedalieketa khe-e pelelie.

⁴⁹ Sidi Niepuu dieu rüna sükhieümhou pete nu keza vota.

⁵⁰ Derei Judakoe thenupfümia thetsei pecü di rüsuoyakezhako tsiu nadiu nu pehüko ketshüshü di süko bu Paul mu Barnaba unie pechüketuo pfükerhüshüta.

⁵¹ Sitse unie unie phi geinu nyopheko kepfhüwa di tuo Ikonia nu vota.

⁵² Siürei pethakelieko zowe kenei mu Kemesa Ruopfü bu u tshupfü bata.