Mathi 9 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

¹ Süsie Jisu rou nu lelie di dzükezhau cie puo thuo puo ra vota.

Jisu Kerünyiemia Puo Chü Keshürhokeshü

² Sitse mia thezhü geinu kerünyiemia puo toupie vor. Süki Jisu uko kepele ngushü di kerünyieu ki, “A nuo, n dzüzieliecie; n kephoumako vapie n tsüwate ho.”

³ Sitse thezhokepethako huoniehuo noupu di sie, “Themia hau Ukepenuopfü ketha die pute!” sita.

⁴ Derei Jisu uko nouleko silie di sie, “Nieko kiüdi nie nou mha kesuo leya ga?

⁵ ‘N kephoumako vapie n tsüwate ho,’ idi kepuu rüükuotuo mo, ‘No sielie di chatuoliecie,’ isi di kepuu rüükuotuo ga?

⁶ Derei nieko bu Themia Nuou kijü nu kephoumako valie kevi kekuo ba ükecü silieketuo la zo,” sishü di puo kerünyieu ki, “Sielie di n zhü chü pielie di tuo n kinu voliecie!”

⁷ Sitse themia süu sielie di tuo puo kinu vota.

⁸ Süki themia krodiko süu ngu di michieta, tsiu kekuo sükemhie khapie themianuo tsüshüketa la Ukepenuopfü tsheta.

Jisu Mathi Kiekelie

⁹ Siro Jisu tuo vozhü ru puo za Mathi ükecü puo khezhanuo kekhruo ki nu ba di ngulie; sitse puo sie puo ki, “A siemedziliecie,” siru puo sielie di puo siemedzita.

¹⁰ Süsie puo mhacütuo üdi le kinu balie tse, khezhanuo kekhruomia mu kephoumamia kekra vor Jisu mu puoe pethakelieko ze balie.

¹¹ Siro Farisiko hau ngushü di sie puoe pethakelieko ki, “Kiüdi nieko kepethau khezhanuo kekhruoko mu kephoumako ze mhacüya mu?” sita.

¹² Derei puo süu sikeshü ki sie, “Keshürhomia darukesimia se morei vi, derei kechümia thuo zo.

¹³ Nieko vo di ‘Ae ruosuou monyü ngukemezhie a neiya’ isi pie ketuo dieu ca siliecie. Kekreilamonyü a miathoko monyü kephoumako kietuoü vor zokecü la.”

Mevokecü Dze Ketsokecü

¹⁴ Sitse Johan siedziko puo ki vor di sie, “Hieko mu Farisiko tsiemelie mevoya, sirei kiüdi noe pethakelieko mevoya mo ga?”

¹⁵ Sitse Jisu sie, “Nuyie he nu yasau uko ze keba chie puo khriethoko thenousuo balie vi me? Derei uko kinu yasau zetaketuo teisozhako vortuo, süsie uko mevotuo.

¹⁶ Siro miapuorei pfhe rütatakemo pie vo pfhekra pekhuoya mo; kekreilamonyü pie vo pekhuoshü ro u pfheyo pfhe luu shürhapfütataya, mu rürha kechütayacü la.

¹⁷ Siro miapuorei khubezu kerünyie üse chüzhüsü kewe nu shüya mo; sishü ümharo chüzhüsü pfü phawatuo, sidi khubezu bu krutatuo, mu chüzhüsü rei suotatuo; derei mia khubezu kerünyie pie chüzhüsü kesa nu shüya; sitse kenienie rei krulieya,” sita.

Pehümia Puo Nuopfü mu Jisu Pfhephrie Biekeliepfü

¹⁸ Siro puo uko ki die hako pu ketha nu, sinagog nu krütamia puoe puo ki vor di tsu puo mhodzünu khoutoupfülie di, “A nuopfü tsieki nu siate; derei no vor n dzie yhapie puo gei shücie, siro puo rheilietuo,” si.

¹⁹ Süla Jisu sielie di tuo puo siemedzi vota, mu puoe pethakelieko rei puo ze vo.

²⁰ Siro süki cie kerekenie thezie kru di kemezhie tuoketamiapfü puoe Jisu sietsa vor di puo pfhephrie bie,

²¹ kekreilamonyü süpfü puo thuo puo nou nu, “A puo pfhe bielie zorei shürholietuo,” isi tuo.

²² Süki Jisu reipra süpfü ngulie di puo ki, “A nuopfü, n dzüzieliecie! N kepele thuo n chü keshürhoshüwate ho.” Siru thenupfü shürho mhalieta.

²³ Siro Jisu tuo vor krütau ki tsokelie ki luoü kekhouko mu krodiu bouübi keba ngushü tse,

²⁴ puoe sie, “Nieko tuo rüdeitacie; unuopfü siata mo derei zekezhü zo.” Sitse uko puo krenyüta.

²⁵ Derei themiako bu kitie prata tse, puo le puo dzie teshüshü ru rüüpfü sierlieta.

²⁶ Sitse thedze hau kijü sütsatie thechü pete nu pu keza vota.

Jisu Mhiciemia Kenie Chü Pevikeshü

²⁷ Süsie Jisu thechü sünunu tuo vozhü tse, mhiciemia kenie puo siemedzi vor shiekhoui di sie, “David nuou, no hienie ngumezhieshücie!” sita.

²⁸ Siro puo tuo kinu le tse, mhicienie puo ki vor, süla Jisu sie unie ki, “A hau chülie vi ükecü nnie peleya me?” Sitse unie sie puo ki, “Uwe, Niepuu.”

²⁹ Siru Jisu unie mhi bie di sie, “Nnie gei nnie kepele kemhie chüliecie.”

³⁰ Sitse unie mhi mha ngu parta. Ru Jisu unie kha bei di sie, “Mia puo bu rei hau si hiecie,” ishü.

³¹ Derei unie pra di kijü sütsatie thechü pete nu puo dze puwata.

Jisu Keliehuomia Puo Chü Pevikeshü

³² Siro uko tuotazhü tse mia terhuokesuo bu puo ze tuoketa keliehuo puo ze puo ki vor.

³³ Siro terhuokesuou whuowa tse keliehuou die pu lalieta; süla themia kroko u ngo di sie, “Thiedzü mhakipuorei Israel nu hakemhie ngu chie mo,” si.

³⁴ Derei Farisiko sie, “Puo terhuokesuoko kediu ze di terhuokesuo whuoketuo zo,” sita.

Jisu Themia Ngumezhieketa

³⁵ Süsie Jisue nadiko mu socüsonuo peteko nu vo, sidi uko sinagogko nu le mia petha, mu kedi dieliekeviu pu mia kie, tsiu kechükenyü mu kesuokemezie neiüko chü keshürhoshü.

³⁶ Siro puo themia krodiko ngu tse, puo süko ngumezhie phita, kekreilamonyü sükoe tekuo u kepfhe kejü tuoi kemezhie mu cüre tuoketa la.

³⁷ Süla puo sie puoe pethakelieko ki, “Lieyie kra phizhü, derei mhathomia we tsa,

³⁸ süla lieyie Niepuu bu mhathomia ketsepie puo lie nu shülieketuo la chaliecie,” sishü.