Keriekitho 31 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Jakob Laban Ki nu Taketa

¹ Sitse Jakob-e Laban nuokoe haikecü puketuo silie, “Jakob-e úko puou vie pete pielietazhie, mu hadzü úko puou vie keba pete se puo kinyi chülietazhie.”

² Mu Jakob rei Laban-e hadzü mhie puo ngu puo nei ba moketa ngulie.

³ Süsie Jihova Jakob üse “Tuo la n puonuoko kijü nu n seyieko ki votalie, mu a n ze tuo zotuo.”

⁴ Süsie Jakob-e mia ketsepie Rachel mu Leah unie kiepie khurinuo kro-u ketuo lieu nu shülie,

⁵ sidi unie üse, “A ngukecü nnie puou thiedzü tuoi a ngu puo neiya mote. Derei a puo Kepenuopfü we a ze tuo zo.

⁶ Siro a a kekuo pete se nnie puo lie chüshü zo ücü nnie si ba;

⁷ sirei puo a sewa mu va ker a zha kediwa, derei Ukepenuopfüe puo bu a pechüwa molie.

⁸ Mhanuü puoe sie, ‘Thepfü kepfüko pie n zha chütuo’ iro, khunuoko kro pete thepfü kepfü penuoshüyie; mu puoe rürhücüko pie n zha chütuowe, iro puo kro pete rürhücü penuoshüyie.

⁹ Hakemhie di Ukepenuopfüe nie puo kiriko pielie, di se a tsüshü.

¹⁰ “Siro khunuoko kerüpuokecü teiki ae a mho si ru a mho geinu tekuochü puo krüko temvükrüu mho prou vo kebakoe puorhie chü, krarha mu rümho.

¹¹ Sitse Ukepenuopfü dielieue a mho geinu a ki, ‘Jakob,’ siru mu a sie, ‘A haki bawe,’ ishü.

¹² Puo sie, ‘Tosie mehoshücie, tekuochükoe puo krüko mho proukesie pete puo rhiechü, krarha, mu rümho die: Laban n gei chükeshü pete ae nguwaketa la.

¹³ Ae Bethel Kepenuopfü we, no sünu tier pie tsiese puo kenheshü di a ki rüseshü, tsie sielie, kijü hanunu tuo mhatalie di n thuo n kepenuo chü nu la votalie.’ ”

¹⁴ Sitse Rachel mu Leah unie puo ki, “Tsie hienie puou kinu mha hie ya mese morei hienie phruoketuo ba saluo me?

¹⁵ Puo hie pie rüsorünamia chüwata mo üme? Puo hienie zelie mu hienie la raka khakeshüko zecü phrelieta ze.

¹⁶ Ukepenuopfü hienie puo kinu kinyi seketako sü pete hienie vie mu hienie nuonuoko vie ze, süla tsie Ukepenuopfü n ki pukeshü kehoupuorei chüliecie.”

¹⁷ Sitse Jakob-e sie di, puo nuonuoko mu puo kimiako pie ut gei shülie,

¹⁸ sidi puo riko pete whuolie, puoe krakelie puonya puora pete, tsiu puoe Padan-aram nunu kengukelie khurinuoko pete selie di Kanan kijü nu puo puo Isak ki la votatuoü dojülie.

¹⁹ Sidi Laban puo kuomie betuoü vota mu Rachel-e puo puo vie terhuorhiko rügulieta.

²⁰ Tsiu Jakob rei tatazhü ücü Laban Aram-u ki pu mo di süu sewa zo.

²¹ Sidi puo vie pete selie di tata, siro puo sie di tuo Eufrat cie vota, mu puoe tuo Gilid kijüthoutsa va vota.

Laban Ta Vo Jakob Tsokelie

²² Zha se nhie Jakob taketa se Laban ki pushü.

²³ Sitse puo puo siezedzürieko zelie di zha thenie Jakob tsolie kemochie puo whuo mu puo siemedzi zo Gilid kijüthou gei vota.

²⁴ Derei Ukepenuopfü süzhü Laban Aram-u mho geinu sie puo ki, “No mha kevi morei kesuo rei pie Jakob ki pu molieketuo la n kireiliecie.”

²⁵ Sitse Laban vo Jakob tsolie. Hateiki Jakob-e kijükhru geinu puo pfheki pethoupie ba. Siro Laban mu puo siezedzürieko rei Gilid kijükhru geinu razhü chü balie.

²⁶ Sitse Laban-e Jakob ki, “No kiüdi a sekedo di mhatho haicü chüya ga? Zhiecha pie kediemia ze taketa tuoi a nuopfüko ze tatuote.

²⁷ No kiüdi pekhre tazhümu, a se tsiu a ki pu mo di tatazhü ga? A u kenei mu ütsaliko, tambourin mu lyre se di n ketseshüwatuomu ru!

²⁸ Siro a bu a nuonuoko mu a nuopfüko mebokelie tei rei khashü moketa kiüdi ga? No chükecü hau kenya mhatho chüwate.

²⁹ A n pechülie kevi kekuo a dzie nu ba, derei n puo Kepenuopfü n zhü a ki pu di, ‘No mha kevi morei kesuo rei pie Jakob ki pu molieketuo n kireiliecie, site.’

³⁰ Siro n thuo n puo kiko mengu di tatazhü zorei, kiüdi a rhuoko rügulie ga?”

³¹ Jakob la sie Laban üse, “Kekreilamonyü a michiete, a lecü no a kemvü chü di a kinu n nuonie seketa preite.

³² Derei kehoupuo geinu rei n rhuoko ngukelieu bu rhei tuolie lho. N siezedzürieko mhodzü nunu, a gei n vie kicüpuo tuo shiü meholie di setalie.” Jakob-e tsie Rachel-e süko rügu se tuo ücü si kemo la.

³³ Süla Laban-e Jakob pfheki nu le, siro Leah pfheki nu puo kituopfünie pfheki nu rei le, derei süko ngulie mo. Süsie puo Leah pfheki nunu tuo parta di Rachel pfheki nu le,

³⁴ süki Rachel-e terhuo mharhiko chülie di khapie ut chie gei thebau gei shüwa di süko pebapfü bata. Laban pfheki nu mha pete kese vo, derei süko ngulie mo.

³⁵ Sitse süpfü puo puo ki, “A n mhodzü sie thashülie kenjü keba la a niepuu bu puo nou meyieta hiecie, thenumia zho-u a gei keba la.” Sidi puo terhuorhiko pfhü rei ngulie mota.

³⁶ Sitse Jakob puo nou meyie di Laban kerhieta; siro Jakob sie Laban ki, “Kejo-u kicüpuo ga? A kephouma kicüpuo chüwa üdi no a whuo hathede chü vor ga?

³⁷ No a nya pete kese vowate, mu n kinu vienya kicüpuo ngulieta ga? khapie a siezedzürieko mu n siezedzürieko mhodzünu shü di, uko bu avu donu mha pepiwacie.

³⁸ A cie mepfü n ze vorshüe; n kuokrüko mu n mvükrüko u nuonuo krüta mo ze, tsiu n rikro nu tekuochüko rei a cülie mo ze.

³⁹ Nhachü bu tekewa a se n ki vor mo zo; kaketa souko a pfü lashüya; no we teiso geinu morei teizei geinu rügukelieko rei a dzie nunu lietaya.

⁴⁰ A we, khinhie gei teile mu theva gei kemeku la kemezhie phi, tsiu keze rei a mhi kinu tataya.

⁴¹ Cie mepfü hako a n kinu lhou vor; n nuopfünie la cie keredia n kituo chü, mu n riko la cie sorou; ru no a zha va ker bie kediwa.

⁴² Mhanuü a puo Kepenuopfü, Abraham Kepenuopfü mu Isak kepreiu a kitsa tha mocü sie we, no a bu a dzie methuo di a ketsewa mecie zomuü, Ukepenuopfüe a mezhieko mu a dzie mhathoko nguliete, sidi nzhü n kerhieshüte.”

Laban-e Jakob Ze Dietseidiekhokelie

⁴³ Sitse Laban sie Jakob ki pu di, “U nuopfüko rei a nuopfüko zo, u nuonuoko rei a nuonuoko zo, peri kroko rei a ri kroko zo, mu no ngu keba pete a vie zo. Derei thie a nuopfüko morei uko penuokeshü unuonuoko gei a kedipuo chülie vituo ga?

⁴⁴ Khe, vorlie, avu donu dietseidiekho puo chüwatuo; sidi süu bu avu donu zhapu puo chü tuotalie.”

⁴⁵ Süla Jakob-e ketsie puo chülie di doupie tsiese puo chüshü.

⁴⁶ Süsie Jakob-e puo siezedzürieko üse, “Ketsie pa kengulie,” siru uko ketsie palie di pfhelie, sidi uko tsiepfheu khieki nu mhacülie.

⁴⁷ Siro Laban süu za pie Jegar-sahadutha chü; derei Jakob-e süu üse Galid chü.

⁴⁸ Laban sie, “Tsiepfhe hau bu thie avu donu zhapu puo chüte ho;” süla süu za pie Galid üta,

⁴⁹ mu Mizpa tsieseu üya, puo sie, “Avu huoniehuo ze tuo moketa ki Jihova bu avu donu pfhe balie.

⁵⁰ No a nuopfünie pese, morei unie sie rei thenu kekrei lie sa ro, themia puo rei avu ze tuo mo zo ürei, rükraliecie, Ukepenuopfü thuo avu donu zhapu chü ba zo ho.”

⁵¹ Süsie Laban-e Jakob ki, “Avu donu ae sekeshü tsiepfheu mu tsieseu mehoshü phi.

⁵² A n pechütuoü morei n bu a pechütuoü tsiese hau morei tsiepfhe hau cie volie lho ücü, tsiepfhe hau bu zhapu chü mu tsiese hau bu zhapu chütuowe.

⁵³ Abraham Kepenuopfü mu Nahor Kepenuopfü, unie puo Kepenuopfü bu avu donu capiu chücie.” Süla Jakob puo puo Isak-e Kepreiu se rüseshü,

⁵⁴ tsiu Jakob-e kijü kerükrie geinu ruosuo puo chüshü di puo siezedzürieko bu niekhrüda cütuo üdi uko kieshü, mu uko niekhrüda cülie di teizeizhau pete kijükhru gei bata.

⁵⁵ Süsie Laban-e khiserüna sielie di puo tsunuoko mu puo nuopfüko meboshü di japie uko tsüshü; süsie puo tuota di la puo kinu vota.