Keriekitho 24 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Isak Kimia Ngukelie

¹ Tsie we Abraham-e tsate, puo teicie rei kho phita; mu Jihovae mha pete nu japie Abraham tsü.

² Siro Abraham-e sie puo kinu kituo phichütho-u, puo vie pete mehoyakezhau ki, “N dzie pie a do khro shüshücie,

³ di n bu Jihova, tei mu kijü Kepenuopfü za se rüsetuo, a uko donu lhouketuo Kananpfüko liepie a nuou tsülie lho zo üdi,

⁴ derei a kijü mu a se a yieko ki vo di a nuo Isak kimia ze vortuo.”

⁵ Sitse kituou sie puo ki, “Mhanuü thenupfü a siemedzi thechü hanu vor mvüta ro, a bu n nuou ze no kevor thechüu nu la vo morosuotuo me?”

⁶ Abraham sie puo ki, “Kehoupuo chü rei no a nuou ze sünu la vo hiecie.

⁷ Jihova, teigei Kepenuopfü, a puo ki nunu a kepenuo chüu nunu a zekelieu, tsiu a rüchü mu a ki rüsekeshü, ‘A kijü hau khapie n nuosenuoyieko tsütuo,’ ikeshüu, puo puo dielieu ketsepie n mhodzü shütuo, mu no sünunu a nuou kimia ngulietuo.

⁸ Mhanuü thenupfü n siemedzi mvüta ro, rüse hau bu n pha salie lho; derei a nuou we ze sünu vo mo zolie.”

⁹ Sitse kituoue puo dzie pie puo niepuu Abraham do khro shüshü, di mhatho hau chüketuo la rüseshüwa.

¹⁰ Süsie kituou puo niepuu ut ker zelie mu se mia tsüketuo mhanyamhara kevi huo pfülie di tuota; puo sie di tuose Mesopotamia kijü nu Nahor nadiu nu vo.

¹¹ Siro thevatie thenumia dzü keü teiki, nadiu casie dzükhou khieki puo utko bu khoutou balie.

¹² Sidi puo sie, “He-i Jihova, a niepuu Abraham Kepenuopfü, a n ki chaya, a bu thie mhachü khrielieyi, mu ketseikevi pie a niepuu Abraham pekieshücie.

¹³ Harie, a dzükhou khieki tha, mu nadiu nu themiako nuopfüko dzüütuoü vor.

¹⁴ A puo rüchükeshü rüüpfü bu hamhielie üthienyü, ‘N pezie rei, n lipfhü seker di a bu dzü kriecie’ ishü ro, süpfü sie, ‘Krieliecie, mu a dzü pie n utko bu rei krielietuo’ ikeshüpfü bu noe n kituou Isak la kedase kebapfü chüliecie. Sügeinu ae no a niepuu Abraham gei tseikeshü silietuo.”

¹⁵ Puo die pu tseilie kemonu harie, Abraham siezeu Nahor kimia Milka nuou Bethuel nuopfü Rebeka puo lipfhü puo bouka geinu pie di tuo vor.

¹⁶ Rüü hapfü zivi, thepfumia puorei puo siwa kemo rüü phousepfü puo. Puoe dzükhou nu ke dzüü pie puo lipfhü tshulie di khor.

¹⁷ Sitse kituou puo ze kesetuoü ta vo, di sie, “N pezie rei, n lipfhü nunu dzü huoyo pie a bu kriecie.”

¹⁸ Sitse hapfü sie, “Krieliecie, a niepuu,” sidi puo rükri puo dzie pie puo lipfhü se ker di puo bu krielie.

¹⁹ Puo krie tseilie tse süpfü sie, “A n utko bu rei krieketuo la dzü üshütuowe, uko krie tseilie kemochie.”

²⁰ Sidi rükri puo pfhü rupie dzübou nu shüwa di dzüü latuoü ta vota, mu puo utko pete la dzü üshü.

²¹ Siro themiau sü Jihova puo rüve chü pevishü mo mo shi silietuo üdi süpfü meho terü thata.

²² Utko dzü krie tseilieta tse, themiau suna nyhükha shekel tie puo mesi puo, mu süpfü dzie la shekel ker mesi suna thuo kenie chülie,

²³ di sie, “No supuo nuopfü shi a ki pushücie. N puo kinu hieko bu balie kevi thechü ba me?”

²⁴ Hapfü sie puo ki, “A Milkae penuoshü Nahor ketsüu Bethuel nuopfülie,” si.

²⁵ Süsie puo pu sacü, “Hieko rügu mu khunuo ca ba phi, mu balie kevi thechü balie.”

²⁶ Sitse themiau tsünge di Jihova rüsuota,

²⁷ di sie, “A niepuu Abraham Kepenuopfü bu thejakepfüu chücie, puoe a niepuu gei puo kekhrie mu ketseikevi khawa mo zocü la, a zowe Ukepenuopfü thuo a cha tha ze a niepuu yiemia ki vorliete.”

²⁸ Sitse rüüpfü ta puo zuo kinuko ki vo di mha hako pete pushü.

²⁹ Rebekae puo prü puo ba, puo za Laban; Laban-e tase dzüluou nu themiau ki vor.

³⁰ Puoe puo üpfü gei nyhükha siro puo dzie gei puo thuonie ngushü mu puo üpfü Rebekae “Themiau sidi pulie,” ikeshü sishü tse, puoe themiau pfhü vor, mu themiau dzükhouu nu utko khieki tha di ngulie.

³¹ Sitse puo sie, “Vorlie, Jihova thejakepfüu; no kiüdi chazou tha zo ga? A kinu utko la thechü kesepie bate.”

³² Sitse themiau kinu lerlie. Mu Laban-e utko pie lhouwa, di rügu mu khunuo ca pie uko tsüshü, tsiu themiau mu puo ze ketuoko phi khrüketuo la dzü khashü.

³³ Süsie kecüca kesepie puo mhodzünu shü; derei puo sie, “A dielieu pushüwa kemochie mhacülie lho,” ita. Laban sie, “Pushülie,” sishü.

³⁴ Süla puo sie, “Ae Abraham kituouwe,

³⁵ Jihova japie a niepuu tsü phishüte; sidi puo mhanyi philie; Ukepenuopfüe tekuo mu mithu kro, rakachü mu suna, kituo thepfumia tsiu thenumia rei, utko mu gadako rei kha puo tsü.

³⁶ Siro a niepuu kimia Sarae puo tsa zenu thepfumia puo penuopie a niepuu tsü; mu puoe puo vie pete kha puo tsüwate.

³⁷ A niepuue a bu rüse di sie, ‘No a nuou la ae uko kijü nu lhou keba Kananmiapfü liepie puo kimia chülie lho.

³⁸ Derei no a puonuo kinuko mu a seyieko ki vo di a nuou kimia ze vortuo.’

³⁹ Sitse a a niepuu ki, ‘Mhanuü thenupfü a siemedzi mvüta ro,’ ishü.

⁴⁰ Derei puo a ki, ‘Jihova, a puo mhodzüki ketuou, puo dielieu ketsepie n ze voshütuo, di n cha chü pevishütuo; tsiu no a seyieko mu a puo kinuko ki nunu a nuou kimia zelietuo;

⁴¹ süsie a rüseu bu n pha salie lho, mhanuü uko süpfü khashü n tsü mota rei, no rüseu bu n pha sa motatuo.’

⁴² “A dzüluou nu vor di sie, ‘He-i Jihova, a niepuu Abraham Kepenuopfü, no thie a voketuo cha chü pevishü ro,

⁴³ harie, a dzükhou khie ketha ki, rüümiapfü puo bu dzüütuoü parcie, sitse a puo ki, “N lipfhü nunu a bu dzü huoyo krieyi,” situo.

⁴⁴ Mu süpfü sie a ki, “Krieliecie, mu a n utko la rei dzüüshütuo,” isikeliepfü bu Jihovae a niepuu nuou la kedase kebapfütaüliecie!’ itha.

⁴⁵ “Sitse a nou nu die pu tseiwa kemonu, Rebekae puo bouka geinu lipfhüu pie di tuo vor; sidi puo ke dzüluou nunu dzüülie di par, sitse a sie puo üse, ‘N pezie rei a bu dzü kriecie.’

⁴⁶ Sitse puoe rükri puo bouka geinu lipfhüu se ker di pucü, ‘Krielie, mu a n utko bu krieketuo la rei khashütuo,’ ilie. Süla a dzü krielie, mu puoe utko bu rei krielie.

⁴⁷ Süsie ae sie, ‘No supuo nuopfü ga?’ Puo sie, ‘Milkae penuoshü Nahor ketsü nuou Bethuel nuopfülie.’ Sitse a nyhükhau pie puo nyhü nu shü, mu kethuonie pie puo dzie nu shü.

⁴⁸ Süsie a nuketsu Jihova rüsuo mu a Jihova tshe, sidi a niepuu Abraham Kepenuopfü, puotoukecü chau nu a ze vor puo nuou la lieketuo a niepuu yiemiako kinu keshü Ukepenuopfü tsheshü.

⁴⁹ Siro tsie, nieko a niepuu gei tseiüvi mu diethoshütuo üro, a ki pushücie; mu lie lho ürei a ki pushücie; a bu rürei thezatsa morei thevitsa valieketuo la.”

⁵⁰ Sitse Laban mu Bethuel unie sie, “Mha hau Jihova kinu vorte; hie hie nei morei mokecü n ki pulie kenjüte.

⁵¹ Harie, Rebeka n mhodzünu ba, puo ze di volie, sidi Jihova pukeshü tuoi puo bu n niepuu nuou kimia chüliecie.”

⁵² Abraham kituoue unie dieko silie tse, nuke kijü Jihova mhodzünu tsuta.

⁵³ Süsie kituou suna mu rakachü üse kechü cümenyieko tsiu pfhemeneiko se vor khapie Rebeka tsüshü; süsie puoma kere rütsonyako khapie puo prüu mu puo zuo rei sa tsüshü.

⁵⁴ Süsie kituou mu puo ze ketuoko mhacümhakrielie di süzhü uko kinu bata. Uko khise sierlie tse, Puo sie “A niepuu ki a ketseshüwatacie.”

⁵⁵ Sitse hapfü prüu mu puo zuo sie, “Rüüpfü bu puotei huoyo, ketsa nu rei zha ker hieko ze bacie, süsie we puo bu tuolietuo,” sita.

⁵⁶ Derei kituou sie uko ki, “A bu menyhota hiecie, Jihova a cha chü pevishüte ru, a bu tuotacie, siro a a niepuu ki volietuo.”

⁵⁷ Sitse uko sie, “Hieko rüüpfü kie di puo ketsotuo.”

⁵⁸ Sidi uko Rebeka kieshü di puo ki, “No themia hau ze votatuo me?” Puoe sie, “A votatuo” ita.

⁵⁹ Süla uko uko üpfü Rebeka, puo kituopfü tsiu Abraham kituou mu puo ze ketuoko ketseshüwa.

⁶⁰ Siro uko japie Rebeka tsü di sie puo ki, “Hie üpfü, n bu mia soünyie zuopfü chülieluo, n nuosenuoyieko bu uko ngumvümia care pevieliecie.”

⁶¹ Sitse Rebeka mu puo kituopfü utko gei balie di themiau siemedzita; sidi kituou Rebeka zelie di puo cha nu vota.

⁶² Isak-e Beer-lahai-roi nunu vor di Negeb nu balieta.

⁶³ Siro Isak-e mha medotuo üdi thevatie lie nu vozhü, süki puo tosie ru, harie, utko vorkezhü ngulie.

⁶⁴ Mu Rebekae tosie Isak ngu tse, puo ut geinu kerlie,

⁶⁵ di sie kituou ki, “Lutsakhie supuonie lie nunu úko ze kesetuoü vorzhü ga?” Kituou sie, “Puo a niepuute.” Sitse puo puo tsüdzeu chüpie puo zie yalieta.

⁶⁶ Siro kituou mhachüketa pete pie Isak ki pushü.

⁶⁷ Süsie Isak-e süpfü ze puo zuo Sara dzüpfhekiu nu lerlie di süpfü bu puo kimia chülie; mu puoe süpfü khrielie sidi Isak-e puo zuo se sie puo nouluo lalie.