Kediko Kerieu 8 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Dietseidiekhobouu Se Rüsuokiu nu la Vorkelie

¹ Süsie Solomon-e Israel phichüko, seyie krütako, tsiu Israel puonuo kinuko krütako pete kie kengupie Jerusalem nu kediu Solomon mhodzü shülie, süu David nadiu nunu Jihova dietseidiekhobouu Zion nu kebau se vortuo üdi.

² Sitse Israelmia pete thenyi teiki Ethanim khrü süusü thekhrü thenieu nu vor kediu Solomon mhodzüki kengulie.

³ Mu Israelmia phichüko pete vor tsiu zievoko, dietseidiekhobouu tou pielie.

⁴ Siro ukoe Jihova dietseidiekhobouu, tsiu themiako kehoukiu, tsiu kehouki nu keba mhabou kemesako pete se khor, sükosü zievoko mu Levikoe se khorlie.

⁵ Siro kediu Solomon, mu Israel mechükehouu pete, vor puo mhodzünu kengukelieko, puo ze dietseidiekhobouu mhodzü vorlie, sidi uko tekuo mu pedo kekra rei pie ruosuo chü, süko krathorkecü la pulie morei phrü hulie kenjüta.

⁶ Süsie zievokoe Jihova dietseidiekhobouu pie puo thuo puo chüu kemesa sie rei kemesa kiu nu, cherubnie shükhro nu vorlie.

⁷ Kekreilamonyü cherubnie-e unie shü kelhapie dietseidiekhobou thau mhogei shüpie ba, mu cherubnie-e dietseidiekhobou mu süu mhogei seiko whelie.

⁸ Sidi seiko cha phi vo bacü la puotietsatie kemesa sie rei kemesa chüu mhodzüki nu ngu ba, derei chazou we süko ngu mo: mu süko thie ketso rei sünu ba zo.

⁹ Dietseidiekhobouu nu Mosae Horeb nunu khakeshü, zhapu tsiekranie sie kekrei ba mo, süusü Israelmia nuonuoko Ijipt kijü nunu parkelie ki, Jihova uko ze dietseidiekhokelieu.

¹⁰ Siro zievoko kemesa chü nunu parlie tse, kimhou thuo Jihova kiu tshupfü bata.

¹¹ Süla zievokoe kimhou la tha di mhachülie kenjüta, Jihova zapuzayieu thuo Jihova kiu tshupfü batacü la.

Rüsuokiu Chü Kemesakelie

¹² Süsie Solomon-e sie, “Jihovae pucü puoe kimhou shüde-ikecü nu lhou tuotuo.

¹³ Ae n bu kechachie baketuo la, ki kevi puo chü n tsüwate.”

¹⁴ Sitse kediue puo zie rürei vorlie, sidi japie Israel mechükehouu pete tsü, süki Israel mechükehouu pete-e tha zo.

¹⁵ Puoe sie, “Israel Kepenuopfü, Jihova bu zapuzayie chüliecie, puoe puo tie pie a puo David ki pu, mu puo dzie üse süu chü tseilie, süu pukecü,

¹⁶ ‘Ae Ijipt nunu a themia Israelko ze parkelie nhie yawinu, ae Israel seyie pete donu rei a za bu balieketuo la ki chütuoü rüna puo rei kedashü mo, sirei ae David bu a themia Israel mho dituo üdi puo kedalie.’

¹⁷ Siro a puo David ki puo chüpie Jihova, Israelmia Kepenuopfü za nu shütuoü puo nou le tuo.

¹⁸ Derei Jihova sü a puo David ki, ‘Noe n nou nu ki puo chüpie a za nu shütuoü le tuoya, no n nou le tuoyakezha süusü vi zo;

¹⁹ sirei noe ki süu chülie lho; derei n geinu parketuo n nuou bu kiu pie a za nu chütuo ho.’

²⁰ Tsie we a a puo David sou nu sierliete, mu ae Israelmia kediba nu baliete, Jihova phrakeshü tuoiliete, sidi Jihova Israel Kepenuopfü zau lanu ki puo chüliete.

²¹ Siro a sünu dietseidiekhobouu la thechü puo khapie ba, sünusü Jihova ze dietseidiekhokelieu ba, süu u puonuoko, puoe Ijipt kijü nunu uko ze parkeshü ki chülie.”

Solomon Kecha

²² Sitse Solomon-e Israel kro-u pete kehou kebau nu Jihova ruosuo chüu mhodzünu thalie, tsiu puo dzie yhapie teigei petsoulie.

²³ Sidi sie, “He-i Jihova, Israelko Kepenuopfü, tei pesogei rei, morei kijü khro rei, n kemhie Kepenuopfü puorei tuo molie, noe n kituomia u nou pete se n mhodzünu ketuomia gei n die khapie baya tsiu ngumezhieya;

²⁴ noe n kituou a puo David ki phrakeshüu chüshüe; noe n tie rei pie pu, siro n dzie üse thie süu chü tseiliete.

²⁵ Süla tsie, Jihova, Israel Kepenuopfü, noe n kituou a puo David ki pukeshü tuoi chüshücie, süu pukeshü, ‘A mhinguki Israel kediba gei themia balie moketa n gei chülie lho; mhanuü n nuonuoko u cha nu menuolie, sidi noe a mhodzü tuo kevo tuoi uko rei tuo volie ro.’

²⁶ Süla tsie, He-i Israel Kepenuopfü n die n kituou a puo David ki pukeshü tuoi, chüshüyi.

²⁷ “Derei Kepenuopfüe kijü nu lhoutuoü ketho me? Harie, teigei mu tei kerükrietho-u rei n se balie kenjüe; siliro a chükelie ki hau kedipfü süki rei meretie shi!

²⁸ N kituou kecha tsiu puo mezhiemelokeshüko rünyüshüyi. He-i a Jihova a Kepenuopfü, n kituou thie n ki chayakezha puo kekra tsiu puo kecha rünyücie.

²⁹ Sidi n mhi üse teizei gei tsiu teiso gei ki hau meho terü balieyi, noe pukeshü chüu, ‘A za sünu batuowe,’ ikeshü nu, sidi n kituou thechü hau kevatsa shü di kecha kechü rünyüshücie.

³⁰ Tsiu no n kituou, siro n themia Israel, ukoe thechü hau petsou di chakeshü rünyücie, sidi n kebachü teigei nu rünyüshücie, mu no rünyükeshü ki, kejo vashü tsücie.

³¹ “Mhanuü mia puoe puo siezanuomia gei kejo chüwa, sidi puo tepie puo bu rüsewa, tsiu rüseu se ki hanu n ruosuoba gei vor,

³² sitse no teigei nu rünyüshü di mhachüshücie, n kituoko capi chüshüyi, puo kejo zhau pie puo tsügei shüwalie; mu kemiatho-u bu mezhülie, puo kemiatho ki ze chüshü puo tsülie.

³³ “N themia Israelkoe ngumvümia mhodzü tetsuta, kekreilamonyü ukoe n gei jowata, sidi rürei la n ki vor, sidi n za phralie, kecha chülie mu ki hau nunu u mezhiemelolie.

³⁴ Siliro no teigei nu rünyüshücie, sidi n themia Israelmia kejokemou vashü tsücie, sidi no pie uko puonuoko ketsü kijüu nu ze la vorshücie.

³⁵ “Teigei khawata, sidi teie rüshü mota, kekreilamonyü ukoe n gei jokewa la, sizorei ukoe thechü hau petsou di kecha chülie, sidi n za phralie mu uko kephouma nunu rüreilie liro, no uko pechükeshü ki.

³⁶ No teigei nu rünyüshücie, sidi n kituoko mu n themia Israelko kephouma vashü tsücie, sidi no uko bu voketuo cha keviu thapie kieshücie, sidi tei perüpie n kijüu gei shücie, süu noe uko bu welietuoü khapie n themiako tsükeshüu.

³⁷ “Mhanuü kijüu gei pekrieta, mhanuü thepetheruo, mha kepeka khu, kuprie morei zope bata; mhanuü uko nadiko nu u ngumvümia uko houlieta, thepetheruo kehoupuo vorta rei, kechükenyü kehoupuo vorta rei,

³⁸ themia kehoupuo shierei morei n themia Israel pete-e kecha chülie mu u mezhiemelolie mu mia pete u melou nu mha kesuou silieta di puo dzie yhapie ki hau kevatsa shülie ro,

³⁹ teigei n kebachü nunu rünyüshücie, sidi kejo vashü tsücie, sidi chüshüyi, mu mia puopuokecü puo mhatho kheki sü chüshü tsücie, uko melou nu kedipuo ba shikecü noe si ba, (kekreilamonyü n rübei zokecüu ha, themia nuonuo melou nu kedipuo tuo shikecü siya).

⁴⁰ Silietse ukoe no khapie uko puonuoko ketsü kijüu nu lhouketuo ki n khrü preilietuo.

⁴¹ “Sükemhie rüsomia, süu n themia Israelmia mo, derei n za la rüna kepetsera nu vorta,

⁴² (Kekreilamonyü ukoe n za kemeyieu mu n dzie kemetei, mu n bou yhapie keba silietuo;) puoe vor ki hau kevatsa nu kecha chüta tse;

⁴³ no n kebachü teigei nu rünyüshüyi, sidi chazoumia n ki kedipuo cha shi chüshü tsücie, sitse kijü nu ketuo themia pete n za silietuo, sidi n khrü preilietuo, n themia Israelko mhielietuo, sidi ukoe ki hau, a chükeshüu, n za üse kieya ükecü silietuo.

⁴⁴ “Mhanuü n themiakoe u ngumvümia ze terhü chü ro, noe kehourapuorei uko ketsekeshüra, sidi no kedakelie nadi petsou di Jihova ki kecha chülie ro, mu a n za la chükeshü kiu petsoulie liro,

⁴⁵ no teigei nu uko kecha mu uko mezhiemelokecü rünyüshücie, sidi uko yapieshücie.

⁴⁶ “Mhanuü uko n gei jowata, kekreilamonyü themia puorei kejo chü kemo ba mo zo, mu no uko gei n nei mo bata, sidi uko khapie ngumvümia dzie nu shüwa di uko ze ngumvümia kijü nu kedie chü vota, kepetsera rei mu kepenuora rei;

⁴⁷ sirei ukoe kedie chü voketara nu mhalelie, sidi thenou kedilie, di uko kedie chü keba kijü nunu n ki u mezhiemelo di sie, ‘Hieko jowate, tsiu hieneihienyü chü tuote, hieko kerüzhü mhatho chüwate,’ ilie.

⁴⁸ Sümhie di u ngumvümia, u ze kedie chüketuora nu u melou pete tsiu u ruopfü pete se rürei n ki vorlie, di uko kiu no khapie uko puonuoko ketsü, no kedakelie nadiu, tsiu a n za la ki chükelieu petsoulie di kecha chülie ro,

⁴⁹ no teigei n kebachü nunu uko kecha kechü tsiu uko mezhiemelokeshü rünyüshüyi, sidi uko yapieshücie,

⁵⁰ tsiu n themia n gei jowaketako, tsiu uko kemou pete uko n gei moukewa pete vashü tsücie, sidi uko teze kedie chü voketako mhodzünu uko ngumezhieshücie, süusü süko bu uko ngumezhieshülieketuo la;

⁵¹ (kekreilamonyü ukoe n themia, tsiu n kayieko zo, no Ijipt nu thezhü mi tukezhü donunu ze parkelieko zo.)

⁵² N mhi bu n kituou puo mezhiemelokeshü tsiu n themia Israelko u mezhiemelokeshü meho balieyi, ukoe n kekie peteko rünyülietuo ükecü la.

⁵³ Kekreilamonyü noe kijüu gei themia peteko donu uko kelakreilie, uko bu n ka welietuoü, noe n kituou Mosa ki kepu tuoi, noe Ijipt nunu hie puonuoko ze kepar ki he-i, ‘Niepuu Jihova.’ ”

⁵⁴ Süsie Solomon-e Jihova ki chakeshü mu puo mezhiemelokeshü tseita tse, puo Jihova ruosuobau mhodzünu khoutoupfü di puo dzie yhapie teigei petsou keba nunu sielie.

⁵⁵ Sidi puoe sier thalie, mu die pu puorhiechü di japie Israel kehou pete tsü di sie,

⁵⁶ “Jihova bu zapuzayie chüliecie, puoe phrakeshü tuoi, kerülei pie puo themia Israelko tsüshü, puoe puo kituou Mosa geinu mha kevi phrakeshü die yopuorei chülie mota mo.

⁵⁷ Jihova úko Kepenuopfü bu u zetuokelieu chülie, puoe u puonuoko ze tuokecü tuoi, puo bu u kinu tuo rüdita hie, morei puo bu u khawa hie;

⁵⁸ puo bu u nou teshü se puo kitsatie, puo chako pete nu tuolie, tsiu puo diekhakeshü mu puo kepetha zhoko, tsiu ahzako puoe pie u puonuoko ki kepuko ketsü chüüzelieketuo la.

⁵⁹ A die hakoha, a se Jihova mhodzü a mezhiemelokecüko bu teiso gei mu teizei gei rei Jihova úko Kepenuopfü penuo balie üthienyü, sidi puo bu puo kituou, tsiu puo themia Israelko puotei pete nu, chüshü morokesuou ze di, yapieshülie üthienyü.

⁶⁰ Sitse kijü nu themia pete-e Jihova sü Kepenuopfü zo ükecü tsiu puo sie kekrei tuo mokecü silietuo.

⁶¹ Süla nie melou bu Jihova úko Kepenuopfü ze puotou chü balie, puo kepethazhoko nu tuo volie, tsiu puo diekhakeshüko chüüzelie, thie hakemhie di,” sishü.

⁶² Siro kediu, mu Israel pete puo ze di, Jihova mhodzü ruosuo chü.

⁶³ Sidi Solomon-e vitho ruosuo chüpie Jihova ketsü la thudo nyie mepfüekenie mu tekuo lakh puo di nyie mepfü se chü, sükemhie di kediu mu Israel pete Jihova kiu kenyülie.

⁶⁴ Teisozha sünhie kediue ki metsuou, Jihova kiu mhodzünu kebau kenyülie; kekreilamonyü puoe sünu kethe ruosuo, mu thoulha ruosuo, mu chüshuo pie vitho ruosuo khashü, kekreilamonyü mese pie kechü ruosuobau sü Jihova mhodzünu kebaue kethe ruosuo, thoulha ruosuo mu chüshuo pie vitho ruosuo kechü la thechü cüthorta.

⁶⁵ Süla Solomon-e süteiki Israel pete Lebo-hamat nunu vo Ijipt Guodzüu ketso themia krodi puo ze di thenyi puo Ukepenuopfü Jihova mhodzünu zhathenie balie.

⁶⁶ Teisozha thetha nhie puoe themiako ketsewa; mu ukoe japie kediu tsü, sidi Jihova puo kituou David, mu puo themia Israel la chükeshü mha kevi peteko la u nei mu u noumvü phi di u kinu vota.