Johan 8 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

¹ Sirei Jisu we tuo Oliv Kijüthou gei vota.

² Sitse puo khiserüna rüsuoki nu la vor. Siru themia peteko vor puo houpfü balie mu puo ke balie di uko petha sede lata.

³ Süki thezhokepethako mu Farisiko thenumiapfü puoe pieü chükezhü nu telie di ze vor, sidi puo bu uko donu thalie.

⁴ Uko sie Jisu ki, “Kepethau, thenu hapfüha pieü chüzhü di teliewe.

⁵ Mu Mosa zho-u nu hie bu ketsie pie thenu hikecümia vakhriwanu di pu ru no kedipuo pu ta?”

⁶ Uko puo tekelie kele nu puo kedo di die hau kepu zo. Sitse Jisu nuketsu di kijü nu puo dziekinuo pie mha thu bata.

⁷ Sirei uko puo ketso tha zota tse, puo tosie uko ki, “Nieko donu phouma moto zokecüu bu ketsie pie puo va kerietho chücie.”

⁸ Sidi puo nuketsu kijü mha thu la bata.

⁹ Siro uko süu sishü tse, phichütho-u rie di mia puo sie puopuo idi peteko tuo phreta. Sidi Jisu puo rübeita mu thenupfü puo mhodzünu tha.

¹⁰ Jisu tosie di puo ki, “Thenupfü, uko kirapuo vota ga? Miapuorei n pejo mote me?”

¹¹ Thenupfü sie puo ki, “Ulie, kezhau, miapuorei si molie.” Sitse Jisu sie puo ki, “A rei n pejolie lho. Tuo votalie, mu phouma la sa hie.”

Jisue Kijü Kezieu Zo

¹² Süsie Jisu uko ki mha pu la di sie, “A kijü kezieu zo, kehoupuorei a siemedzikezhau kezei nu tuo monyü kerhei kezieu ngulietuo.”

¹³ Sitse Farisiko sie puo ki, “No n thuo n zhapu chüya, süla n zhapu ketho mo.”

¹⁴ Jisu sie, “A a thuo a zhapu chü zorei a kepuu ketho zo, kekreilamonyü a a thuo kirapuo nu vor shi mu kirapuo votieya shicü si ba, derei nieko we a kirapuo nu vor shi mu a kirapuo votieya shicü si mo.

¹⁵ Nieko we themia rhi nunu mia capi chüya, a we mia puo capi rei chüya mo.

¹⁶ Mhanuü a mia capi chü zorei, a mia capi kechü puotou zo, sünu a rübei monyü a ketsekeshü a Puou rei tuokecü la.

¹⁷ Sizomonyü nie zho-u nu rei mia kenie zhapu we ketho zo ükecü thupie tuo.

¹⁸ A a thuo a zhapuya mu a ketsekeshü Puou rei a zhapu chüya.”

¹⁹ Süla uko sie puo ki, “N Puou kirapuo ba ga?” Jisu sie “Nieko we a rei morei a Puou rei siya mo. Nieko a sikecü sie a Puou rei silietuoweü,” sita.

²⁰ Puo rüsuokiu kinyibouu nunu die hako pupie mia petha, mu miapuorei puo te mo, kekreilamonyü puoteiu vor moluocü la.

A Kevora Nieko Vorlie Lho

²¹ Süsie puo la sie uko ki, “A tuotatuo, mu nieko a pfhütuo, derei nieko nie kephouma nunu siatatuo. A kevora nieko vorlie lho,” sita.

²² Süla Judako sie, “Puoe puo thuo puo dukhriwatuo üya me? Puoe sie ‘A kevora nieko vorlie lho,’ ikeshü kedipuo pu ba shi!”

²³ Sitse puo uko ki, “Nieko pekhrotsa nu vor, a we peso geinu vor, nieko kijü hanu mia zo, a we kijü hanu mia mo zo.

²⁴ Süla a nieko nie kephouma nunu siataketuo pushüwate, süla nieko ae süu zo ükecü pelelie kemosie nieko nie kephouma nunu siata zotuo.”

²⁵ Sitse uko puo ki, “No supuo ga?” ita. Jisu uko ki, “A tsenu süu nieko ki puwate.

²⁶ A nieko dze puketuo mu pejoketuo ba phi; derei a ketsekeshüu ketho zo, mu a puo ki sikelieu se kijüu ki puyakezha zo.”

²⁷ Ukoe puo uko ki Puou dze pie pu ketha cau silie mota.

²⁸ Süla puo sie uko ki, “Nieko Themia Nuou pie kesie ki, a süu zokecü, mu a a thuo a medo nunu mhapuorei chüya mo, derei Puou a pethakeshü tuoi a süko se puya ükecü nieko silietuo,

²⁹ Siro a ketsekeshüu rei a ze tuo zo; puo a bu a rübeitaya mo; a puo neiko chü seiyakezha la.”

³⁰ Jisu die hako pushü tse themia kekra puo pelelieta.

Pethakelie Kethomia

³¹ Süsie Jisu puo pelelieketa Judako ki, “Nieko a die nu ba seilie ro, nieko ae pethakeliemia kethota zo;

³² mu nieko ketho-u silietuo, sitse ketho-u thuo nie kha kerüüshüwatuo.”

³³ Siru uko puo ki, “Hieko Abraham yiemia zo, mu hie mhakipuorei miadie chü chie mo zoluo. No ‘Nieko kha kerüüshüwatuo’ idi kepuu puoca kedipuo ga?”

³⁴ Jisu uko ki, “A nieko ki pu toushütuo, kehoupuorei kephouma chüyakezhau kephouma dieta zo.

³⁵ Miadiemia kikru puo nu ba seilieya mo; nuothonuou we sünu ba seiya.

³⁶ Süla mhanuü Nuou nie kha kerüüshüwata üro, nie phreishüwaketamia kethota zo.

³⁷ Nieko Abraham yiemia zo ükecü a si ba; sirei nieko a dukhriwatuoü nie hie chü tuoya, a dieko bu baketuo nie nou thechü jücü la.

³⁸ A a Puou kinu ngukelieko se puya, mu nieko rei Puou kinu sikelieko chü morosuo zo,” sishü.

Jisu mu Abraham

³⁹ Uko puo die kela di puo ki, “Abraham sü hie puou zo.” Jisu uko ki, “Nieko Abraham nuonuo ketho üliro, nieko Abraham mhathoko chütuo,

⁴⁰ derei nieko a Ukepenuopfü kinu sikelie ketho-u pie pukeshü la nieko a dukhriwatuoü pfhü tuoya. Abraham mha sükemhie chü mo zo.

⁴¹ Nieko we nie puonuo mhathoko chüya.” Sitse uko sie puo ki, “Hie tekhruonuo mo, hie hie puo puo ba, mu süu Ukepenuopfü zo.”

⁴² Jisu sie uko ki, Ukepenuopfü nieko Puou liro nieko a khrietuo; a Ukepenuopfü kinu par mu vor zokecü la. A a thuo a medo nunu vor mo, derei puo thuo a ketsekeshü zo.

⁴³ Nieko kiüdi a kepuu silie mo ga? Süu nieko a die rünyü kemvü la zo.

⁴⁴ Nieko sü nieko puou Satan kinu zo, mu nieko puo menguko chü nyüya. Sietsenu zorei puoe mia kedukhrimia zo, mu puo mhakipuorei ketho-u nu thaya mo, kekreilamonyü ketho-u puorei puo nou tuo mo. Puo ketijü pu rei süu puo zho zo, puo ketijümia mu kecürüko krüu zocü la.

⁴⁵ Derei a ketho-u kepu la nieko a peleya mo.

⁴⁶ Nieko supuonie kephouma pu a dalie vi ga? A ketho-u puya ro nieko kiüdi a pelelie mo ga?

⁴⁷ Kepenuopfü kinu kevormia kehoupuorei Kepenuopfü dieko rünyüya. Sirei nieko Ukepenuopfü kinu vor kemo la süko rünyüya mo.

⁴⁸ Sitse Judako puo die kela di sie, “No Samariamia puo mu terhuokesuo zeyakezhamia puo ücü hie pu zhü mo üme?”

⁴⁹ Jisu sie, “A terhuokesuo zeya mo, derei a a Puou rhuya, sirei nieko a rhuya mo.

⁵⁰ A a thuo a la thetshetherhu pfhüya mo, derei süu pfhüyakezhamia puo ba mu süue mia capiu zo.

⁵¹ A nieko ki pu toushütuo, kehoupuorei a die zekelieu mhakipuorei siatalie lho.”

⁵² Sitse uko sie puo ki, “Hie tsie we no terhuokesuo puo zeya ükecü si touliete! Abraham siate; mu siedzekesiko rei siate, sirei no pucü ‘A die zekelieu mhakipuorei siatalie lho’ ite.

⁵³ No hie puo Abraham siaketau ki zhakuo me? Siedzekesiko rei siate. No n thuo n üse supuo üya ga?”

⁵⁴ Jisu sie, “A a thuo a tshe zorei, thetshe süu we mhapuo mo. Mia puo a tshekezhau sü a Puo, nieko puo ki, ‘Puo úko Kepenuopfü zo,’ idi puyakezhau zo,

⁵⁵ nieko thuo puo si mo zo ürei, derei a puo si ba; a puo si mo üta ro, a rei nieko mhiei ketijümia puotatie! Derei a we puo si ba mu a puo die zeya.

⁵⁶ Nieko puo Abraham a kevor teisozhau ngushüketuo le puo nei siei vor mu puo süu ngu di puo neilie.”

⁵⁷ Sitse Judako puo ki, “No tsie teicie hiepengou rei mo di no Abraham ngu le?”

⁵⁸ Jisu sie uko ki, “A nieko ki pu toushütuo, Abraham mhodzü a tuo zo.”

⁵⁹ Sitse uko ketsie chüpie puo vatuo üta, derei Jisu rüshü di rüsuokiu nunu prata.