Johan 4 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Jisu mu Samariapfü

¹ “Jisue dzülu se mia tsü mu mia bu pethakeliemia chükecü nu Johan ki krakuolieketa” Farisiko nyie nu voketa Jisue silieta,

² (sirei Jisu dzülu pie mia tsü monyü puoe pethakelieko thuo zo,)

³ puo Judia khawa di tuo la Galil nu vota.

⁴ Derei puo Samaria pfüthe vo morosuota.

⁵ Süla puo tuose thiedzü Jakob-e khapie puo nuo Josef ketsü lietsau kepenuoki Samaria nadi Saikar ükecüu nu vorlie.

⁶ Jakob dzükhouu rei süki ba, mu Jisue rüve mezie tuoketa la dzükhouu khieki nu rülei ba. Süki khinhieluota.

⁷ Ru Samariamiapfü puo dzüütuoü vor, mu Jisu süpfü ki, “A bu dzü kriecie,” ita.

⁸ (Puoe pethakelieko kecüca khrüketuo la nadi nu vota.)

⁹ Sitse Samariapfü puo ki, “No Judamia di kiüdi a Samariamiapfü ki dzü krietuoü chaya mu?” (Judamia Samariamia ze keliethoya mocü la.)

¹⁰ Jisu sie puo ki, “No Ukepenuopfü mha methuo khashüyakezha si, mu n ki, ‘Dzü pie a bu kriecie,’ ikethau supuo shicü si ücüwe, no puo ki mha chatuo, mu puo kerhei dzü khapie n tsütieciü.”

¹¹ Thenupfü puo ki, “Kezhau, no mekou puorei se tuo mo, siro dzükhouu rei sou. No kirapuo nu kerhei dzü süu ngulietuo ga?

¹² No dzükhou hau pie hie ketsü hie puotsa Jakob ki zhakuo me? puo rei puo nuonuoko rei mu puo riko rei thiedzü hanunu krie vor ze!”

¹³ Jisu puo ki, “Kehoupuorei dzü hau kriekecüu terhü latatuo,

¹⁴ derei kehoupuorei a khashükezha dzüu kriekeliemia mhakipuorei terhü latalie lho. A dzü khapie puo ketsüu thuo puo nou nu dzüluo puo chü rüluo zo vo kechachie kerhei tsotuo.”

¹⁵ Thenupfü puo ki, “Kezhau, a bu terhü sa molieketuo la mu tuo hathechie vor dzüü molieketuo la no dzü süu khapie a tsücie.”

¹⁶ Jisu puo ki, “Vo di n nupfu kie ze vorlie.”

¹⁷ Thenupfü puo die kela di, “A nupfu jü,” sita. Jisu puo ki, “No ‘A nupfu jü’, idi kepuu puotou zo.

¹⁸ No mia pengou ki nyiwate, mu no tsie puo ze lhou kebau rei n nupfu ketho mo. No a ki ketho-u pushüwata zo.”

¹⁹ Thenupfü sie puo ki, “Kezhau, no siedzekesimia puocü a leliete.

²⁰ Thiedzü hie puonuoko kijüthou hau geinu Kepenuopfü rüsuo vor, derei niekoe themia bu rüsuoketuo chüu sü Jerusalem zo üdi puya.”

²¹ Sitse Jisu sie puo ki, “Thenupfü, a peleliecie, kijüthou hau geinu morei Jerusalem nunu rei Puou rüsuo motaketuo tei vortuo.

²² Niekoe puo rüsuoyakezhau siya mo, hie we rüsuoyakezhau si di rüsuoya, kelakelie Judamia kinu vor zocü la.

²³ Derei puotei puo vorzhie mu süu tsie rei vor bata zo, ketho chü di rüsuoyakezhako ruopfü mu ketho nunu Kepenuopfü rüsuoketuo tei puo vorzhie, kekreilamonyü Puou mia bu si di puo rüsuo nyüyakezha la.

²⁴ Kepenuopfü sü ruopfü zo, mu puo rüsuoyakezhamia ruopfü mu ketho nu rüsuo morosuo.”

²⁵ Thenupfü sie puo ki, “Messiah (Khrista üyakezhau) vortuo üzhükecü a si ba. Mu puo vor ro puo hie ki mha peteko pushütuo.”

²⁶ Jisu sie, “A n ze kerüchü kethau süu zo.”

²⁷ Si keba nu puoe pethakelieko la vor di puoe thenumiapfü puo ze kerüchü ketha ngu u ngota, derei uko miapuorei sie, “No kedipuo si nyüya ga?” morei “No kiüdi thenupfü ze kerüchü tha ga?” irei mo.

²⁸ Süsie thenupfü puo lipfhü khawa di tuo nadiu nu vota. Sidi puo themiako ki,

²⁹ “Vor di mia puo a chüwaketa dze pete pupie a kiekeshüu mehocie! Puo Khristau ta zo mo nyü?”

³⁰ Süla uko nadiu nunu tuo Jisu ki vor.

³¹ Süki puoe pethakelieko sie puo ki, “Kepethau, no mha huo cüliecie,” si.

³² Derei puo uko ki, “A nieko si kemo kecüca puo ba,” sita.

³³ Süla pethakelieko sie huoniehuo ki, “Mia huonie kecüca se vor puo tsü mo nhie?” ita.

³⁴ Derei Jisu uko ki, “A kecücae a ketsekeshüu medo chüketuo mu puo mhatho chü tseiketuou zo.

³⁵ Nieko rei, ‘Lieyie teiu vorketuo khrü dia baluo siya mo me’? Derei a nieko ki puya, nieko tosie lieko mehoshücie, süko mepie relie vizhüte.

³⁶ Lie reyakezhau puo zhakhra ngulieya mu puosi pfhü kengupie kechachie kerhei nu shülieya; sidi tsiakevau rei mu reyakezhau rei keze u nei phituo.

³⁷ Kekreilamonyü ‘Mia puoe tsia vashü mu kekreiue reya’ idi kepu hau ketho zo.

³⁸ A nieko ketsepie nie kemezhieshü kemo puo nu renushü ho. Kekreimia süu nu mhachüshü, mu nieko bu uko mhatho-u nu kele zo.”

³⁹ Siro rüna süu nu Samariamia kekra, thenu süpfü sie, “Puo a chükewa pete a ki pushüta zo,” ikeshü puo zhapuu la Jisu pelelieta.

⁴⁰ Süla Samariako puo ki vorlie tse, uko puo bu uko ze banu chata, mu Jisu zha kenie uko ze bata.

⁴¹ Tsiu themia kekra puo die la pele salie.

⁴² Sitse uko sie thenupfü ki, “N kepu la zomonyü hie rei tsie we pelete, kekreilamonyü hie thuo rünyüliete mu hie themia hau kijü kelakelieu ketho zo ükecü siliete.”

Jisu Galil nu La Kevor

⁴³ Sidi zha kenie tseita tse, puo sünunu Galil nu vota.

⁴⁴ (Kekreilamonyü siedzekesimia puo thuo puo rakhe nu zo we therhu jü ükecü Jisu puo thuo pushü zeru).

⁴⁵ Sidi puo Galil nu vorlie tse, Galil nu themiako puo zelie, ukoe puo thenyi ki Jerusalem nu mhachükeshüko nguwatacü la; uko rei thenyi ki sünu kevo la.

Jisu Kezhamia Puo Nuo Chü Keshürhokeshü

⁴⁶ Süsie puo tuo Galil nu keba Kana rünau, puoe dzü pie khubedzü chükeshüu nu la vota. Sünu kediu khro kezhamia puo ba ru puo nuou mhachü di Kapernaum nu zhü.

⁴⁷ Puoe Jisu Judia nunu Galil nu vorketa sikelie ki puo tuo zo Jisu ki vor di puo bu vo Kapernaum nu puo nuo siatatuoükezhüu chü keshürhoshünu chata.

⁴⁸ Süla Jisu sie puo ki, “Nieko zasi mu ungomhathoko ngu zo kemosie a peleya mo.”

⁴⁹ Kezhau sie, “Kepethau, a nuo siaketa mhodzü kercie,” si.

⁵⁰ Jisu puo ki, “Volie, n nuou rheilie zotuo,” sishü. Themia süu Jisu die pelelie di tuo vota.

⁵¹ Sidi puo tuo vozhü tse puo kituoko vor puo selie di sie puo nuou shürholietaü pushü.

⁵² Süla puo uko ki kedikechükipuo puo nuou vi parte shicü ketso ru ukoe sie, “Süu ndu thehesie keba puo meseki ruki mote.”

⁵³ Sitse puo puou Jisue sümese touki, “N nuou rheilietuo,” idi pukeshü dieu rükralie, süla puo mu puo kikruu rei pete pelelieta.

⁵⁴ Hauha Jisue Judia nunu Galil nu vorkelie sie zasi chükeshü kenieu.