Johan 12 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Bethani nu Tier pie Jisu Kenhekecü

¹ Ciekevonyi nyiketuo zha sorou baluokecü nu Jisue kesia nunu chü perheikeshüu, Lazar ki Bethani nu vorlie.

² Sünu ukoe puo la theva mhacau keseshü. Marthae merei ba, mu Lazar rei mizhü ki Jisu ze kebako mia puo.

³ Süki Mariae nard mpie zokecü tier puoma kere phipfü bou puo pie vor, di rupie Jisu phi kenheshü di puo thapie süwa. Sitse kibou pete tier re kevi thuo tshuta.

⁴ Derei puoe pethakelieko mia puo (puo sewatuoükebau) Judas Iskariot sie,

⁵ “Kiüdi tier hau pie raka denari krie se nu zelie di khapie kejümiako tsü mo ga?”

⁶ (Puo hau kepu, kejümiako rüli lecü la mo, derei puoe kerügumia; puo priesabou seya mu sünu kelerko huo rügulieyacü la.)

⁷ Sitse Jisu sie, “Puo kha hiecie! Puoe a kekhrunyie keseshüketuo la hau se vor zo.

⁸ Kejümia we nie ze sei batuo, derei a nieko ze sei balie lho.”

Lazar gei Ngumvü Do Rhükecü

⁹ Judako krodi puo puoe sünu ba ücü silie tse Jisu rübei la monyü Jisue kesia nunu chü perheikeshüu Lazar rei sa mehotuoü vor.

¹⁰ Süla zievokezhakoe Lazar rei dukhriwaketuo rhüta.

¹¹ Puo la Judamia kekra rüdi se Jisu peletakecü la.

Jisu Meyiemeluo Jerusalem nu Kele

¹² Süsienhie thenyi nu vor keba krodiu Jisu Jerusalem nu vorkezhü silie.

¹³ Süla uko puo ze kesetuoü kukuo co rhopie mu shiekhoui di, “Hosana! Niepuu za se vorkezhü Israel kediu, thejakepfütho,” sita.

¹⁴ Jisu gada yopuo ngulie di süyo gei balie. Süu dze thupie kezhü:

¹⁵ “Michie hiecie, Zion nuopfü, Harie, n kediu gadanuo yopuo gei ba di vorzhü ho!” si.

¹⁶ Tseki zowe puoe pethakelieko hako ca silie mota; derei Jisu zayie chükelie sie, ketholeshü nu kepu hau thupie ketuo mu chüshü zokecü ukoe rükralie.

¹⁷ Siro puoe mekhru nunu Lazar kielie di kesia nunu puo chü perheikeshü ki puo ze ketuo krodiu thuo puo zhapu chü tuota.

¹⁸ Siro puoe zasi hau chükeshü sikelie la krodiu vor puo ze kese.

¹⁹ Süla Farisiko sie huoniehuo ki, “Nie mhapuorei chülie kenjüte. Lere-i, kijüu puo siemedzi tuote,” sita.

Grikmia Kro Puo Jisu Pfhü Kevor

²⁰ Thenyi nu rüsuotuoü kekhoko donu Grikmia huo tuo.

²¹ Uko Galil kijü Bethsaida nunu kevor Filip ki vo di sie, “Kezhau, hie Jisu ngu nyüyalie,” sita.

²² Filip vo Andria ki pushü; süsie Andria mu Filip unie vo Jisu ki pu lashü.

²³ Sitse Jisu sie unie ki, “Themia Nuou bu zayie chülieketuo teiu vorte.

²⁴ A nnie ki pu toushütuo, telhashü puo te kijü tsu di siashü moliro puo rübei sei baya, derei süu siashü ro, puo si kekra vülieya.

²⁵ Kehoupuorei puo thuo puo phou khrieyakezhamia pejüwatuo, mu kehoupuorei kijü hanu u phou ngumecüyakezhau pekrupie kechachie kerhei nu shülietuo.

²⁶ Kehoupuorei a lie chüyakezhamia a siemedzituo, mu a kituomia a kebara batuo. Kehoupuorei a lie chükezhamia a Puou rei sümia rhutuo.

Jisu Puo Se Dze Kepu

²⁷ “A nou kehoukeruo chüte. Mu a bu kedipuo puta, ‘Apuo, bavüdo hau nunu a kelaliecie’ ituo me? Mo, hau la a bavüdo hau nu kevor ze.

²⁸ Apuo n za bu kemeyieu chüliecie!” Sitse teigei nu mhapfhe puo ker di, “A süu bu zayie chüwate, mu a süu bu zayie chü lashütuo,” si.

²⁹ Süki ketha mia krodiu rei süu si, sidi süu üse teikese pfhe zo üta, kekreiko sie, “Teigeidieliemia puo puo rüchü zo,” sita.

³⁰ Derei Jisu sie, “Mhapfheu a la monyü nieko la kevor zo.

³¹ Tsie kijü hau nyie pepicü teiute, tsie kijü hanu kediu whuowatuo.

³² A we kijü hanunu a piesiekeshü ki a thuo themia peteko teshü ze a ki vortatuo.”

³³ Puo hau pukecü puo kedipuo se chü di siatuo shikecü dze pukeshü zo.

³⁴ Süla krodiu sie puo ki, “Hie thezho-u nunu sikelie Khrista kechachie tuo zotuo üya. Siüro kiüdi Themia Nuou piesie morosuo üta ga? Themia Nuo hau supuo ga?”

³⁵ Sitse Jisu sie uko ki, “Kezieu puotei huoyo keyieza di nieko ze bate, kezeiu bu nie gei vor molieketuo la kezieu keba ki nieko sünu tuoliecie, kezei nu tuoyakezhau puo kirapuo vozhü shicü siya kemo la.

³⁶ Nieko kezieu nuonuoko chülieketuo la kezieu keba ki kezieu peleliecie.” Jisu mha hako pukeshü sie tuo uko rüshüta.

Judako Jisu Pele Mvüketa

³⁷ Puo uko mhinguki nu zasi kekra chüshü zorei uko puo pele mota.

³⁸ Hau Isaya siedzekesiue pupie kezhü: “Niepuu supuonie hie pukeshü dieu pelelie ga? mu Niepuu bou kekuou se suomia pesipengushü ga?” isikeshü dieu bu tseilieketuo la zo.

³⁹ Siro ukoe pelelie kenjüketa kekreilamonyü Isayae pu sakeshü,

⁴⁰ “Puoe uko mhi chü pecie, mu uko melou chü pekhrüwa, uko mhipie ngu mu uko melou pie lelie di rüreilie kelho la mu a bu uko chü keshürhoshü lho ücü la,” isi.

⁴¹ Isaya hau pukecü kekreilamonyü puoe puo zayieu ngu di puo dze pushü.

⁴² Sirei kekuokeseko donu mia kekra rei puo pelelieta. Derei Farisiko la mu sinagog nunu uko whuokewa keprei la mhotsou puo phra mota.

⁴³ Ukoe Ukepenuopfü tshepfükelieu ki rei themia tshepfü nyükuoketa la.

Jisu Dieko Thuo U Nyie Pepituo

⁴⁴ Siro Jisu shiekhoui di sie, “Kehoupuorei a peleyakezhau a zo monyü a ketsekeshüu peleya.

⁴⁵ Mu kehoupuorei a nguyakezhau a ketsekeshüu nguya.

⁴⁶ A pelekelie kehoupuo bu rei kezei nu ba sa molieketuo la a kijü kezieu chü di vor zo.

⁴⁷ Kehoupuorei a dieu rünyülie di süu zelie mota rei a puo capi chülie lho, a kijüu pejoketuo la vor mo, derei kijüu kelalieketuo la kevor zo.

⁴⁸ Kehoupuorei a melie mu a dieu zeya kemomia nyie pepiketuo puo ba; a pukeshü dieko thuo thelanhie süu capi chütuo,

⁴⁹ a thuo a medo nunu die süu pu monyü a ketsekeshü Puou thuo a bu kedipuo pu mu kedipuo pie mia pechüpetsoshü morosuo shikecüko khapie a tsüwaketa la.

⁵⁰ Mu puo diekhakeshüu sü kechachie kerhei zokecü a si ba, süla a mha kepuko, Puou a ki pukeshüko se puya.”