Daniel 2 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Nebukadnezar Mho

¹ Siro Nebukadnezar dikelie cie kenie cie, puo mho kro puo pema mu puo mho süko puo nou chü kemezhiepie puo bu zelie kenjüta.

² Süla kediue kemeduoko, khrüthemvü dze kesiko, mu themouko tsiu Chaldiako kieshünu di diekhashü, kediu mhoko pie puo pesishüketuo la. Sitse uko vor kediu mhodzünu thalie,

³ ru puo sie uko ki, “A a mho puo pema di a noue süko si nyücü la kemezhie se bate.”

⁴ Sitse Chaldiako sie kediu ki (Aramaikmia die nunu) “He-i kediu rhei kechau chücie! N kituoko ki n mhoko pushücie, sitse hieko puocau kela se parshütuo.”

⁵ Sitse kediu Chaldiako die kela di sie, “Mechü mhodzünu die puo khashüya: Mhanuü nieko a mho mu süko ca pushü moliro, nieko ciechücierhawatuo, mu nieko kiko bie perawatuo.

⁶ Derei mhanuü niekoe a mho mu süko ca pushülie liro, nieko a ki nunu mha methuo mu zhakhra tsiu therhu kezha ngulietuo. Süla a mho mu süu ca pushücie.”

⁷ Sitse uko va kenieu rei puo ki, “Kediu bu puo mhoko pie puo kituoko ki pucie, sitse hieko süko ca pushütuo.”

⁸ Sitse kediu la sie, “Nieko puotei ngu salie nyü keba a si tou bate, kekreilamonyü a thezho kemetei se puo khashüwaketa la:

⁹ Mhanuü nieko a ki a mho pushü moliro, nieko la mhapuo rübei keba zo. Puotei puo rüdi vor kemochie nieko a ki kemeda chatha kekrükecü dieko pu vor tso. Süla a mho a ki pushücie, sitse nieko süu ca a ki pulie kevi a silietuo.”

¹⁰ Sitse Chaldiakoe kediu ki, “Kijü nu miapuorei kediu cha keba hau pie puo pekieshülie lho zo! Siro kedimia puorei puo thuo zha mu kuo phi ba rei, miapuorei kemeduomia morei khrüthemvü dze kesimia morei themoumia morei Chaldiamia ki mha haikecü ketso chie mo zoluo.

¹¹ Kediu mhacha kebau rethorcü puote, mu themia ze lhou ba kemo terhuoko zo kemosie miapuorei hau pie kediu ki pushülie kenjü.”

¹² Mha hau la kediu puo nei mo kemerie chüta, sidi Babilon nu mhakesimia pete pekawanuta.

¹³ Sidi thezho-u khashüwa, mu mhakesiko pekatuoü sieta; sidi ukoe Daniel mu puo zeko rei pekawatuoü pfhü vota.

¹⁴ Sitse Daniel menuo mu mhale di Ariok, kediu khro kezhau, Babilon nu mhakesiko pekawatuoü kevor-u ki mha pushü;

¹⁵ sidi puo sie Ariok kezhau ki, “Kiüdi kediu zho-u rükri seta mu?” Sitse Ariok-e Daniel ki thedzeu pushü.

¹⁶ Süla Daniel kediu ki nu le di kediu bu puotei pie puo tsünu cha mu puoe kediu ki puocau pushütuoüshü.

Ukepenuopfüe Nebukadnezar Mho-u pie Pesikeshü

¹⁷ Süsie Daniel puo kinu vota sidi puo zeko Hanania, Mishael mu Azaria ki pushü;

¹⁸ sidi pekhrepie keba hau dze Ukepenuopfü ki ngukemezhie pfhüketuo uko ki pu, Daniel mu puo zeko tsiu Babilon nu mhakesiko pete bu kaüjüta moketuo la.

¹⁹ Sitse theva gei Daniel ziemho nunu si mo kebau pie puo pengushü, mu Daniel-e teigei Ukepenuopfü tsheshü.

²⁰ Daniel-e sie: “Ukepenuopfü za bu thephou pete nu meyieliecie, mhasi mu kekuo puo vie zocü la.

²¹ Puoe bavüdoko mu puoteiko bie kedishüya, kedimia bu krütaya mu kediko bu sielieya; puoe mhasipie mhakesimia tsüshüya, tsiu kesikele pie mhacamhala silieyakezhamia tsüya.

²² Puoe mha kesouko mu pekhrepie kebako hielashüya, puoe kezeiu nu kedipuo ba shiü siya, tsiu kezieu puo ze baya.

²³ He-i a puonuoko Kepenuopfü, a n ki, kethezie mu ketshe khashüya, noe mhasi siro kekuo pie a tsükeshü la, tsiu hie n ki kedipuo chashüya shi süu se a pesishü, kekreilamonyü noe kediu diekhakeshü pie hie pesipengushüte.”

Daniel-e Kediu Mhoca Pukeshü

²⁴ Süla Daniel-e Ariok, kediu puo bu Babilon nu mhakesiko pekawanu ketsekeshüu ki vo, sidi sie puo ki, “Babilon nu mhakesimiako pekawa hie, a ze kediu ki vocie, sitse a puocau pie kediu ki pushütuo.”

²⁵ Sitse Ariok rükri Daniel ze kediu mhodzü vor sidi sie puo ki: “A Judamia miadie chü ketuo nunu kediu ki puoca kelashülie kevi puo nguliete.”

²⁶ Sitse kediu sie Daniel, puo za Belteshazar üyakezhau ki, “No a mho pemakecüu mu puocau pushülie vi me?”

²⁷ Daniel-e kediu ki, “Mhakesimiako, khrüthemvü dze kesiko, kemeduoko, morei themouko miapuorei kediu ketso keba kepekhre hau kediu ki pushülie kenjü,

²⁸ derei teigei keba Ukepenuopfüe mha pekhrepie keba hako pushülie vi, mu puoe thela teiko nu kedipuo chü vortie shikecü se kediu Nebukadnezar pesishüzhie. No n zhü gei kezhü ki n mho mu n tsü nu ziemhoko hakoha we:

²⁹ He-i kediu, n ki, no n zhü gei kezhü ki, n nouleko vo thiesie kedipuo chü vortuo shicüko, mu kepekhreko pekieshüyakezhaue mhachü vorketuoko pie n pengushü bate.

³⁰ Derei a la we, kepekhre hau kekreimia ki mhasikuocü la a pekieshü mo zo, derei kediu ki puocau pu pesishüketuo la, mu n bu n nou medo kebako silieketuo la zo.

³¹ “Noe meho tha, he-i kediu, mu harie; miarhi kezha puo tha. Miarhi hau zha se, puo kezie zie se, siro süu n mhodzünu tha, mu süu rhi kemeriekecü puo.

³² Miarhi hau tsü suna kevipfü, puo merü tsiu puo boukako rakachü, puo metsuou siro puo doko mese,

³³ puo phi thegi, puo phizhü huo thegi mu huo rünyo.

³⁴ No meho tha ru themia dzie se mo di ketsieu phrowa, tsiu süu thegi mu rünyo pie kechü miarhi süu phizhü va sidi süu bietshiephawa.

³⁵ Sitse thegi, rünyo, mese, rakachü mu suna hako pete bietshiephawa, sidi teile ki sieu nu shübe kemhiewata, mu teikhrie-e süko hepieta, sidi süko puo sie yopuorei ngulie kenjüta. Derei miarhi vakeshü ketsieu sier di kijüthou kezha puo chülie sidi kijü pete tshupfülieta.

³⁶ “Hau n mho-ute; hie süu cau se kediu ki pushütuo:

³⁷ No, he-i kediu, kediko mho kediu, teigei Ukepenuopfü kedirüvieko, kekuo, kezha, mu zapuzayie kechü pie puo tsükeshüu,

³⁸ kehourapuorei lhouketuo themianuo, lie nu nhachüko, mu teirako pie puo dzie nu keshüu, tsiu uko kekhaketuo la piesierkeshüu. Noe suna tsüu zo.

³⁹ N sie n ki thachükecü kedi puo siertuo, süsie rei mese kedi seu sier di kijü pete kekhatuo.

⁴⁰ Siro kedi diau siertuo, thegi mhie kuo phituo; thegi-e mha pete bietshie mu vütshiewayakezha tuoi, süue mha hako pete bietshie mu vütshie phawatuo.

⁴¹ Siro no puo phizhü mu phikinuoko za huo litho-u nyo, mu huo thegi kengu tuoi, puo kedirüvieu kezawatuo; derei thegi kemetei kemhie huo sünu ba, noe thegi mu nyoba kereikecü kengu mhie di.

⁴² Siro puo phikinuoko huo thegi, mu huo rünyokecü tuoi, sütuoi kedi huo metei mu huo protatuo.

⁴³ Siro no thegi mu nyoba kereikecü kengu tuoi, ukoe kesekerikecü nunu huoniehuo ze kereitatuo, derei uko keze puochü balie lho, thegi mu rünyo kereilieya kemo tuoi.

⁴⁴ Siro kedi süko teiki teigei Ukepenuopfüe kedi puo, mhakipuorei pekawalie kelho puo morei puo kedi khapie kekreimia tsüwalie kelho puo pesieshütuo. Sidi süue kedi hako pete bietshie phaiwatuo mu uko pie puo thela chüwatuo, tsiu puoe kechachie thatatuo;

⁴⁵ noe kijüthou geinu thedzie üse phro kemo tsie kenguu tuoi, mu süue thegi, meseu, rünyo-u, rakachü, mu sunau bietshie phawatuo. Ukepenuopfü kezhaue hasie kedipuo chü vortie shikecü pie kediu pesishüte. N mho-u ketho zo, mu puocau pelelie sü zo.”

Daniel mu Puo Zeko Chü Pezhakeshü

⁴⁶ Sitse kediu Nebukadnezar zeretsu zhüta, sidi Daniel rüsuo, mu uko bu lhacülhale ruosuo mu kethengu ruosuo chüpie puo tsünu diekhashü.

⁴⁷ Siro kediu Daniel ki, “Ketho zo, n Kepenuopfüe terhuoko mho Kepenuopfüta zo, mu kediko mho Niepuu tsiu mha kepekhreko hielashüyakezhau zo, noe mha kepekhre hau hielashütakecü la.”

⁴⁸ Sitse kediue mha kekra methuo pie Daniel tsü, mu puo chüpie Babilon kedirüvie pete mho mha kekhakecüu chüshü mu Babilon nu mhakesimia pete mho kesitho-u chüshü.

⁴⁹ Sitse Daniel-e kediu ki chashü, di Shadrak, Meshak mu Abednego uko chüpie Babilon kijü nu kezha chülie. Derei Daniel zowe kediu kinu bata.