Capiko 19 - Angami Naga CL (Re-edited) Bible (BSI)

Leviu mu Puo Pelipfü Dze

¹ Siro Israel nu kedi tuo kemo ki Efraim kijükhru rüna sietsa vo kepecie nu Levimia puo lhoutuoya; mu puo Juda nu Bethlehem rüna nunu puo pelipfü lie ze tuo.

² Derei süpfüe puo gei dietho mota, sidi ta la vo Juda kijü Bethlehem nu puo puo kinu khrü dia bata.

³ Sitse puo nupfue vo menuo puo rüchü di puo ze laketuo rhülie, sidi puoe puo kituou mu gada kenie zelie di vo. Puoe thenupfünuo puou ki vorlie ru, thenupfünuo puoue puo ngushü tse puo nei siei di puo zelie.

⁴ Puo meiu puo bu sünu balienuta, süla puo zha se puo ze bata, sidi ukoe keze mhacümhakrie mu baüzhü ibata, sidi puo sünu bata.

⁵ Süsie zha dia duü uko sielie di tuoketuo la dojü vülie ru thenupfü puoe sie puo nyau ki, “Mha huo cüpie n nou va kemeteilie di süsie nu tuolie,” sita.

⁶ Süla unie-e ke balie di keze cü mu krie ibata. Sitse thenupfü puoe sie, “Tsiezhü haki zhü di n nei bataliecie,” sita.

⁷ Sirei themiau tuotuoü siethalie tse, puomeiue puo bu batanu beita, süla puoe süzhü ba lata.

⁸ Siro zha pengou duü, puoe tuotuoü dojüvü ru, thenupfü puoue sie, “N keleilie,” ita. Süla unie-e ba di teisozhau bu vota, mu unie keze mhacümhakrie lalie.

⁹ Süsie themiaue puo kituou mu puo pelipfü ze tuotatuoü sie, sitse puo meiu thenupfü puoue sie puo ki, “Harie mehoshü phi, tsie sü thevatiete, tsiezhü batalie di rülei nie theguo chülie, sidi sodu khiserüna sielie di kinu volie,” isita.

¹⁰ Derei themiaue zhü sa mvüta, sidi sielie di tuose Jebus (süusü Jerusalem) kevatsa vorta. Puo kituou gadanie mu puo pelipfü ze di.

¹¹ Ukoe Jebus kepenuoki vorlie tse thevatieta, süki kituoue puo ki, “Ge úko Jebus nadiu nu le di tsiezhü sünu zhütatuo,” sita.

¹² Derei puo niepuue sie, “Lho úko Israel kemo solhimia nadi nu volie lho, úko Gibia nu votatuo,” sita.

¹³ Süki puoe sie, “Ge úko Gibia moro Rama hanie puo nu vo di tsiezhü rüleitatuo.”

¹⁴ Süla uko tuo vo ru Benjamin kijü Gibia kepenuoki vorcü sü niaki leta.

¹⁵ Uko süzhü sünu bata, mu ukoe le nadiu phetsuo nu balie, derei miapuorei vor uko kieze u ki vo mo.

¹⁶ Siro thevatie ki ketsamia puo mhachü tuo di lie nunu vor. Puoe Efraim kijükhru rüna themia di vor Gibia nu lhou keba puo. (Kekreiko Benjamin yiemia.)

¹⁷ Ketsau rüvemiako nadiu phetsuo nu keba ngushü tse, puoe sie, “Nieko kirapuo nu vorzhü, mu kirapuo votieya ro?”

¹⁸ Ru puoe sie, “Hieko Juda kijü Bethlehem nunu vorzhü, mu a lhouyakezha Efraim kijükhru rüna nu votieyalie. Siro a Bethlehem nunu vorzhü mu tsie a kinu la vortazhie. Derei miapuorei hieko pesotuoü molie.

¹⁹ Hieko gadanie la rügu mu puoca, siro hieko kituoko, siro n kituopfü, tsiu a ze ketuo khriesanuou la idi niekhrüda siro khubedzü ba phre, mu hieko la mha ketsopfhü puorei jü.”

²⁰ Ketsaue uko ki, “Keviu chülie, mu a ki vorlie, a thuo nieko tsopfhü pete vaphilietuo, theva phetsuo nu we zhü hie zo.”

²¹ Sidi puoe uko ze puo ki volie di uko gadanie vachüshü mu uko phi khrüwa di mhacümhakrielie.

²² Sidi uko keze uko nei ba ru nadiu nu kerüzhümia kro puo vor di uko keba kiu houlie. Uko kikha ketou mu shie di ki niepuu ketsau ki “N kinu vor keba themiau ze parshücie, sidi hieko bu puo siwaliecie.”

²³ Sitse ki niepuu tuopra di uko ki, “Mo ho, a zeko, nieko kerüzhü mhatho haikecü chü hieluo, themia hau a so chü a kinu vorte, mu mha kesuo chü hie zolie.

²⁴ Harie a nuo phousepfü mu themiau pelipfü haki be, a unie ze par nieko ki shütuo. Nieko thuo se nie nei nie nyü chüwalie, derei themia hau gei we mha kesuo puorei chü hie zocie.”

²⁵ Derei themiako puo die rünyü mvüta. Süla themiaue puo pelipfü zepra uko tsüshü, sitse uko puo ze vo teizeizha pete puoshü ba khise tso. Sidi teisotie nu puo khashü.

²⁶ Süsie teisotie thenupfüe tuo vor puo nupfu keba kiu tsolie, di kikha phi ki tetsu zhüta mu teizie kepar ketso si zhü.

²⁷ Sidi puo nupfue khise siepra kikhau khrüshü di tuo la vükecü lesie ru, harie puo pelipfü kikha ki tetsuzhü ngulie, mu puo dzienie sü chapra nu zhü.

²⁸ Puoe sie, “Ge sielie, uko tuotatie.” Derei puo khoü mo zo. Sitse themiaue puo chüpie gada gei shülie di tuo puo kinu vorta.

²⁹ Siro puoe puo kinu vorlie tse, zhie puo chülie di puo pelipfü mo khriepie za kerekenie chülie di ketsepie Israelmia keba rüvie pete nu shü.

³⁰ Mu kehoupuorei süu kengu khe sie, “Israel themiako Ijipt kijü nunu parkelie tsie ketso zorei mha haikecü chü mu ngu rei mo zoluo. Haha leshücie, mharhücie, sidi kedipuo chütie shiü, dieca puo pushülie,” sita.