Valitusvirret 1:9 - Kirkkoraamattu 1992

⁹ Saasta tahrii hänen hameensa liepeet. »Kuinka näin saattoikaan käydä!» Syvälle, syvälle hän on vajonnut. Kukaan ei lohduta häntä. »Herra, katso minun kurjuuttani! Katso, kuinka vihollinen ylvästelee!»

Raamattu Kansalle

⁹ Saastaisuus näkyy hänen helmoissaan. Hän ei ajatellut tulevaisuuttaan. Siksi hän sortui järkyttävällä tavalla, eikä hänellä ole lohduttajaa. Herra, katso minun kurjuuttani, sillä vihollinen ylvästelee!

Kirkkoraamattu 1933/38

⁹ Sen tahrat ovat sen liepeissä. Se ei ajatellut, mikä sille tuleva oli, ja niin se sortui hämmästyttävästi. Ei ole sillä lohduttajaa. Katso, Herra, minun kurjuuttani, sillä vihamies ylvästelee.

Finnish 1776

⁹ Hänen saastaisuutensa tarttuu kiinni hänen liepeesensä; ei hän olisi luullut, että hänelle näin pitäis viimein käymän; hän on tosin ylen hirmuisesti kukistettu maahan, ja ei kenkään sittekään ole, joka häntä lohduttaa: Herra, katso minun raadollisuuttani, sillä vihollinen suuresti kerskaa.

Valitusvirret 1:9 Křížové odkazy