Toine kirjeine korinfalaižile 7 - Uz' Zavet

¹ Ka muga, armhad velled! Ku kerdan meil oma mugoižed toivotused, meile pidab puhtastadas kaikespäi, mi paganzoitab hibjad da henged, da Jumalad varaites anttas hänen käzihe i eläda kaiken hänen tahton mödhe.

Pavlan hüvä mel՚

² Ka pästkat meid ičetoi südäimihe! Mö nikenele em tehnugoi värhut, nikeda em oigendanugoi mairheze, em elänugoi nikenen niškal.

³ Necidä en sanu värituseks. Sanuin vaiše sen täht, miše tö olet meiden südäimiš, i miše tahtoim eläda teidenke i teidenke kolda.

⁴ Minä lujas uskon teihe, voin baffalidas teil äjiš azjoiš. Olen sanu lujas äi tüništoitust i tuged, i kaikiden ahtištusiden keskes minun ihastuz om röunatoi.

⁵ Makedoniaha tuldes em sanugoi ni kappal՚t tünäd elod. Meid ahtištadihe kaikjalpäi: irdpolespäi – torad, südäimespäi – varaidused.

⁶ No Jumal tüništoitab kaikid, kenen pä om pästtud. Hän tüništoiti meid Titan tulendal,

⁷ i ei vaiše Titan tulendal, a sil tüništoitusel, kudamban hän oli sanu teišpäi. Hän starinoiči meile, kut tö tusttut mindai, miččes pahas meles olet da kut vahvas polestat mindai, i nece völ enamban ihastoitab mindai.

⁸ I hot՚ minun kirjeine ližazi teile pahad mel՚t, minei ei ole žal՚. A ku žalleičin-ki, miše minun kirjeine toi teile pahad mel՚t vähäks aigaks,

⁹ ka nügüd՚ olen ihastusiš, en sikš miše tö olet pahoiš meliš, a sikš miše olet vajehtanuded ičetoi mel՚t. I ved՚ teiden paha mel՚ oli Jumalan melen mödhine, a mö em tonugoi teile nimidä pahad.

¹⁰ Ved՚ Jumalan melen mödhine paha mel՚ käraudab mehen Jumalaha, a se veb päzutandaha, i sidä ei pida žalleita. A maine paha mel՚ veb surmha.

¹¹ Kackat, miččid azjoid om tonu Jumalan melen mödhine paha mel՚, kut se elähtoiti teid da libutoiti polestamha ičtatoi. Se käregoiti teid, pöl՚gästoiti, toi tahton nähta meid, lendi kadehut da käski škol՚da värnikad. No neciš azjas kaikiš polišpäi tö ozutit ičtatoi puhthin.

¹² I hot՚ minä kirjutan necen kirjeižen teile, ka en kirjutand sidä vigantegijan täht i vigantirpajan täht. A kirjutin sen täht, miše teile ičeletoi Jumalan edes tegižihe sel՚ged, kut vahvas mö olem teiden polel.

¹³ Nece om teid tugedanu. No nece tüništoituztugi völ ei ole kaik. Völ enamban meid om ihastoitnu Titan ihastuz, miše tö kebnenzoitit hänen henged.

¹⁴ Minei ei pidand huikteldas sidä, miše minä olin kitnu teid hänele. I muga kut kaik, miš olen pagižnu teile, om tozi, ka tozi om se-ki, miš minä olen kitnu teid Titale.

¹⁵ Hänen südäimes lämeneb, konz hän johtutab, miččed vaumhed tö olit kundelmaha händast, miččen varaidusenke da arvonke tö olit händast vastnuded.

¹⁶ Olen ihastusiš, miše voin kaikes uskta teile.