Ezmäine kirjeine korinfalaižile 14 - Uz' Zavet

Jumalan vestiden sanelendan da tundmatomil kelil pagižendan lahjad

¹ Olgha armastuz ezmäižel sijal teiden elos, no eckat mugažo Pühän Hengen lahjoid, a ezmäi kaiked Jumalan sanankandajan lahjad.

² Ken pagižeb tundmatomal kelel, hän pagižeb ei mehile, a vaiše Jumalale; niken ei el՚genda händast, Hengen valdas hän pagižeb peitazjoid.

³ A ken saneleb Jumalan vestid, ka saneleb rahvahale: hän vahvištab, tomotab, tüništoitab.

⁴ Ken pagižeb tundmatomal kelel, hän vahvištab ičtaze, a ken saneleb Jumalan vestid, hän vahvištab uskondkundad.

⁵ Minä tahtoižin, miše tö kaik pagižižit tundmatomil kelil, no oliži völ paremb, miše saneližit Jumalan vestid. Jumalan sanankandai om arvokahamb, mi tundmatomil kelil pagižii. No om toine azj, ku tundmatomil kelil pagižii sel՚genzoitab ičeze paginad, ka nece vahvištab uskondkundad.

⁶ Mittušt ližad saižit, velled, minun sanoišpäi, ku minä tuližin i pagižeškanzin tundmatomil kelil, no en sanuiži teile, midä Jumal minei om avaidanu, en andaiži tedoid, en saneliži Jumalan vestid, en opendaiži teid?

⁷ Tundmatomil kelil pagižii om kuti hengetoi vändim, mugoine kuti fleit libo arf. Kut tedištada, midä fleital libo arfal vätas, ku pajoiden äned ei erigakoi toine toižespäi?

⁸ Ku torv ei anda sel՚ktad toraznamad, ka ken sid՚ zavodib vaumištadas toraha?

⁹ Se-žo üks՚, konz tö et pagiškoi sel՚ktoil sanoil, ka kut el՚geta teiden paginad? Tö pagižet kuti tulleile.

¹⁰ Mirus om lujas äi kelid, no ei ole ni üht, kudambad ei voiži el՚geta.

¹¹ No ku minä en el՚genda paginan znamoičendad, ka olen pagižijale verazmaine, dai pagižii-ki minei om verazmaine.

¹² Muga teil-ki. Tahtoit-ik tö, miše teil oliži Hengen lahjoid? Ka pangat kaik väged, miše sada niid enamba uskondkundan hüväks.

¹³ Sikš ken pagižeb tundmatomil kelil, loičkaha hän sel՚genzoitamižen lahjas.

¹⁴ Ved՚ konz minä loičen tundmatomal kelel, ka minun heng loičeb, a minun mel՚ ei el՚genda sanoid.

¹⁵ Ka midä tehta? Minä tahtoin loita Hengen anttud kelel, no sen-žo aigan mugažo el՚geta sanoiden znamoičendoid; minä tahtoin pajatada Hengen anttud kelel, no mugažo el՚geta-ki.

¹⁶ Ku kitäd Jumalad vaiše Hengen anttud kelel, ka kutak ken-se azjan tedmatomiš olijoišpäi voib sanuda sigä «amin՚», ved՚ hän ei el՚gendand, midä sinä sanuid?

¹⁷ Sinä kitäd hüvin-ki, vaiše toižele ei ole nimittušt ližad.

¹⁸ Minä pagižen tundmatomil kelil enamba, mi ken-se teišpäi, i kitän siš Jumalad.

¹⁹ No uskondkundan suimas minä paremba tahtoižin sanuda viž sanad, kudambid voib el՚geta, mi tuhid sanoid tundmatomal kelel. I mikš? Sikš miše voižin opeta toižid-ki.

²⁰ Velled, algat olgoi el՚gendusel kuti lapsed. Olgat kuti lapsed pahaze kacten, a el՚gendusel – täuz՚igäižed.

²¹ Käskištos om sanutud: – Verhil kelil i verhil hulil pagižeškanden necile rahvahale, no siloi-ki hö ei kulištagoi mindai, sanub Ižand.

²² Tundmatomil kelil pagižend ei ole mitte-se znam uskojile, a vaiše uskmatomile; a Jumalan vestiden sanelend vastkarin ei ole znam uskmatomile, a uskojile.

²³ Ku uskondkundan ühthižes suimas kaik pagižižiba tundmatomil kelil, ka tuldes sinna irdpoližed i uskmatomad sanuižiba, miše tö läksit melespäi.

²⁴ No ku kaik vastkarin saneližiba Jumalan vestid, i ken-ni uskmatomišpäi vai irdpoližišpäi tuliži sinna, hän kaikuččespäi kuliži sanoid, kudambad väritaižiba da sudižiba händast,

²⁵ i hänen südäimen peitmeled avaidaižihe. Sid՚ hän langeniži modol maha, kumardaižihe Jumalale i sanuiži: «Tozi om, Jumal om teiden keskes.»

Uskondkundan suimiš kaikele pidaiži olda ičeze sijal

²⁶ Ka midä sid՚ tehta, velled? Konz tö keradatoiš ühthe, kaikuččel midä-ni om: om pajo, om opendusen vai nägudesen sana, om pagižend tundmatomal kelel da om sen sel՚genzoitand. Ka olgha se kaik ühthižeks hüväks.

²⁷ Ku pagištas kelil, ka pagiškaha kaks՚ vai koume, a ei enamba, i pagiškaha jäl՚geti, a ken-se sel՚genzoitkaha.

²⁸ Ku sel՚genzoitajad ei ole, ka olgha hän vaikti uskondkundan keskes i pagiškaha hän ičeksaze da Jumalale.

²⁹ Mugažo sanankandajad-ki pagiškaha kahten vai koumen, a toižed arvostelgaha heiden paginoid.

³⁰ Ku kenele-ni olijoišpäi tuleb nägudez, ka vaikastugha se, ken pagiži necen aigan.

³¹ Tö kaik voit sanelda Jumalan vestid jäl՚geti, miše kaik saižiba opendust da tegižihe rohktembikš.

³² Jumalan sanankandajad voiba pidäda käziš ičeze hengelišt lahjad,

³³ ved՚ Jumal ei tahtoi segoidust, a mirud. Muga kut om kaikiš Jumalan rahvahan uskondkundiš,

³⁴ naižile pidab olda vaikti uskondkundan suimiš. Heile ei sa pagišta, pidab vaiše kundelta, muga kut käskišt-ki sanub.

³⁵ Ku hö tahtoiba miš-ni tedištada, ka küzugaha kodiš ičeze mužikal, sikš ku naižele om huiged pagišta uskondkundan suimas.

³⁶ Jose teišpäi om lähtnu mirhu Jumalan sana? Vai se tuli vaiše teidennoks?

³⁷ Ku ken-se lugeb ičtaze Jumalan sanankandajaks vai Pühäl Hengel anttud lahjan sajaks, ka hän tekaha: midä minä teile kirjutan, ned oma Ižandan käsköd.

³⁸ Ku ken-ni ei teda necidä, ka jägha tedmata.

³⁹ Sikš, velled, pangat kaik vägi, miše sada Jumalan sanankandajan lahj, no algat kel՚tkoi tundmatomil kelil pagižendad.

⁴⁰ Olgha kaik vaiše ičeze aigan i ičeze sijal!