Mātiu 16 - KO E TOHITAPU KATOAKo e Fekau ke Fai ha Fakamo‘oni ( Ma‘ake 8.11-13 ; Luk 12.54-56 ) 1 PEA ‘alu atu kiate ia ‘a e kau Fālesi mo e kau Sātusi, ko hono ‘ahi‘ahi‘i, ‘o nau tala ke ne faka‘ali‘ali kiate kinautolu ha faka‘ilonga mei langi. 2 Ka ka tali ‘e ia ‘o ne pehē kiate kinautolu, Tokaange ha efiafi ‘oku mou pehē, ‘E ‘afua, he ‘oku kulokula ‘a e langi. 3 Pea tokaange ha pongipongi ‘oku mou pehē, ‘E ‘alotāmaki ‘a e ‘aho ni, he ‘oku kulokula kae fetautau‘i ‘a e langi. ‘Oku mou vavanga koā ki he mata ‘o e langi; ka ko e ngaahi faka‘ilonga kuonga ‘oku ‘ikai te mou lava, ‘ō? 4 Ko ha to‘utangata faikovi ia, ko ha to‘utangata alafia kae fe‘auaki, ‘oku tangi ki ha faka‘ilonga: ka ‘oku ‘ikai ha faka‘ilonga ‘e ‘ange ki ai, ngata pē ‘i he faka‘ilonga ‘o Siona. Pea ne mahu‘i meiate kinautolu ‘o ‘alu. Ko e Lēvani ‘a e Kau Fālesí mo e Kau Sātusí ( Ma‘ake 8.14-21 ) 5 Pea ‘i he a‘u ‘a e kau ako ki he kauvai ne ngalo ‘iate kinautolu ke ‘ave ha mā. 6 Pea fai ‘e Sīsū ‘ene lea kiate kinautolu, ‘o pehē, Mou ‘ā ‘o vakai, telia ‘a e lēvani ‘a e kau Fālesi mo e kau Sātusi. 7 Pea nau alea ai ‘iate kinautolu ‘o pehē, Ko hono ‘uhinga ‘apē, ko e ‘ikai te tau ‘omi ha mā? 8 Pea ‘i he ‘ilo ‘e Sīsū, na‘a ne pehē, ‘A e kau tui vaivai, ko e hā ‘oku mou alea ai koe‘uhi na‘e ‘ikai te mou ‘omi ha mā? 9 Kuo te‘eki koā ke ‘uhinga kiate kimoutolu, pe te mou manatu‘i ‘a e fo‘i mā ‘e nima ‘a e toko nima afe, mo e fiha‘i kato fakahunga na‘a mou ‘omi? 10 Kae‘uma‘ā ‘a e fo‘i mā ‘e fitu ‘a e toko fā afe, mo e fiha‘i kato na‘a mou ‘omi? 11 ‘Oku fēfē nai ‘ene ta‘ehā kiate kimoutolu na‘e ‘ikai ko ‘eku lea atu ki ha mā, ka ke mou vakai telia ‘a e lēvani ‘a e kau Fālesi mo e Sātusi? 12 Na‘e toki mahino kiate kinautolu, tā ‘oku ‘ikai ko ‘ene pehē ke nau vakai telia ‘a e lēvani mā, ka telia ‘a e akonaki ‘a e kau Fālesi mo e Sātusi. Ko Hai ‘a Sīsū? ( Ma‘ake 8.27-30 ; Luk 9.18-21 ) 13 Pea kuo a‘u ‘a Sīsū ki he feitu‘u ‘o Sesalia Filipai, na‘a ne fehu‘i ki he‘ene kau ako ‘o pehē, Ko hai nai ‘a e Fanautama ‘a Tangata ‘i he lau ‘a e kakai? 14 Pea nau pehē, Ko e lau ‘a e ni‘ihi, ko Sione Papitaiso; ka ko e ni‘ihi, ko ‘Ilaisiā; pea ko e ni‘ihi, ko Selemaia, pe ha taha ‘o e kau palōfita. 15 Pea pehē ange ‘e ia, Ka ko hai au ‘i he lau ‘amoutolu? 16 Pea tali ‘e Saimone Pita, ‘o ne pehē, Ko e MĪSAIA koe, ko e ‘ALO ‘O E ‘OTUA MO‘UI. 17 Pea tali ‘e Sīsū, ‘o ne pehē kiate ia, Ha monū‘ia ā ka ko koe, ‘e Saimone Pāsiona: he ‘oku ‘ikai ko e kakano mo toto na‘e fukefuke kiate koe, ka ko ‘eku Tamai ‘oku ‘i Hēvani. 18 Ko eni ‘eku lea foki kiate koe, Ko Pita (pe Maka) koe; pea ‘i he funga maka ni te u langa ai hoku Siasi; pea ‘e ‘ikai mālohi ki ai ‘a e ngaahi matapā ‘o Hētesi. 19 Te u ‘atu kiate koe ‘a e ngaahi kī ‘o e Pule‘anga ‘o Hēvani: pea ‘ilonga ha me‘a te ke fakangofua ‘i māmani kuo fakangofua ‘i Hēvani. 20 Na‘a ne toki tapou ki he kau ako, ke ‘oua te nau fakahā ki ha taha, ko ia ia ‘a e Mīsaia. Ko e Lau ‘a Sīsū ki He‘ene Mamahí mo ‘Ene Pekiá ( Ma‘ake 8.31–9.1 ; Luk 9.22-27 ) 21 Na‘e kamata mei he taimi ko ia ‘a e fakahā ‘e Sīsū ki he‘ene kau ako, ‘a e pau ke ne ‘alu atu ki Selusalema, pea ke lahi hono fakamamahi‘i ‘e he kau mātu‘a mo e hou‘eiki taula‘eiki mo e kau sikalaipe, pea ke tāmate‘i, pea ke fokotu‘u hake ‘i hono ‘aho tolu. 22 Pea ‘ave ia ‘e Pita, ‘o ne hanga ‘o valoki ki ai, ‘o pehē, Molekemama‘o, ‘Eiki. ‘E ‘ikai ‘aupito hoko ha me‘a pehē kiate koe. 23 Ka ka tafuli ia ‘o lea kia Pita: Tu‘u ki mui, Sētane: ko hoku tūkia‘anga koe: he ‘oku ‘ikai ko e ngaahi me‘a faka-e-‘Otua ‘oku sio ki ai ho loto, ka ko e ngaahi me‘a fakaetangata. 24 Pea toki lea ‘e Sīsū ki he‘ene kau ako, ‘o pehē, Ka ai ha taha ‘oku ne fie muimui mai, ke ne mātu‘aki hangē ha mateaki, pea ke ne fua hono kolosi, pea ke ne hoko ko hoku lahi. 25 He ko ia te ne fai ke fakahaofi ‘ene mo‘ui, ko ‘ene tuku ia ke mole; pea ko ia te ne tuku ‘ene mo‘ui ke mole koe‘uhi ko au, ko ‘ene kalofaki ia. 26 He ka ne faifai pea ma‘u ‘e ha tangata ‘a māmani kātoa ‘i he‘ene ngāue, kae mole ai ‘ene mo‘ui, ko e hā tū ha me‘a kuo ne lava? pea ko e hā ha me‘a ‘e ‘atu ‘e he tangata ke fakatau ‘aki mai ‘ene mo‘ui? 27 He ‘oku nānāfaki hā‘ele mai ‘a e Fanautama ‘a Tangata, kuo ne ‘ai ‘a e nāunau ‘o ‘ene ‘Eiki, pea ha‘ofia ia ‘e he‘ene kau ‘āngelo: pea te ne toki ‘ange ki he tangata takitaha ‘o fakatatau ki he‘ene ngaahi ngāue. 28 Ko au ē, ‘oku ou tala atu, ‘oku ai ha ni‘ihi ‘o kinautolu ‘oku tutu‘u heni, ‘a ia ‘e ‘ikai te nau momo‘i lave ki he mate, kae‘oua ke nau mamata ki he Fanautama ‘a Tangata ‘oku ne hā‘ele fakapule‘anga mai. |
Tongan Moulton Bible © Bible Society of the South Pacific, 2011.
Bible Society of the South Pacific