Lucas 2 - Porciones en Mixe de Huitepec

Ku jä'ä Jesús kye'x

¹ Jä juunt juma yajkutujkpa César Augusto kyutujken tnipëma, jäts jä jayeta ananijumata yajk'jaymukëxtat.

² Mu tu'k ooknen wye'na yajktun yë jaymujken jä Quirino wyena kutujken tmëët jäm siria it jootm.

³ Nijum jä jayeta nyëjkxta jäm kyajpenkëjxm juma tsyoonta.

⁴ Paaty, jä José tsyeen jäm Nazaret, Galilea it jootm jäm nyïkx jäm Belem Judea it jootm jäm juma kye'x jä yajkutujkpa David, jä'ä Jose tyaatsk'ap.

⁵ Jäm nyëjkxte jäts nyayjapiatetat, mëët jä tye'extëjk María, jeetp jä wyena.

⁶ Jäm jä wye'nata Belem ku tpaattne jä kyä'äx aats.

⁷ Jäm jä'ä kye'ex jä kyoop unek, jäts ojts tuwimpit jä xaats jäts tyajkmaawe kaa jaatsyi ajëjkxen jootm, nijuma it tka paajte jäts jaxïp myatanta yajkmataamwa tyëjk jootm.

Jä ángelestëjkta mëët jä borrego ixpa'ta

⁸ Tem tian juma belem jäm wye'neta borrego ixpata, twinma'ta t'ix ijta koots jä byorregota.

⁹ Tunjä'äye ojts nyijä'äyeta jä Wintsën y'ángel, jäts jä Wintsën y'oyen y'ajatejk tyaknike'ex ojts kyuno'keta jäts mëjk tsyë'kete.

¹⁰ Jäts jä ángel ojts nyë'ëmxeta: Ka' mtsë'keta, jä'ä n'awanawaampy oy aa oy ayuuk, jä'ä juu nijum xoontken mmo'ojetap:

¹¹ Xyam jä maax'unek te kye'ex David kyajpenkëjxm, tu'k jä tyajktsookpa, jä Cristo, jä Wintsën.

¹² Jä'ä mtu'ixkapep wa xpaatat jä maax'unek wit tuwimpit jäts jäm mya'a kaa jaatsy y'ajë'kxen jootm.

¹³ Jätye ojts myayeta jä ángelestëjkta mëët jä tu'k ángel, niyujk may jä ángelesta tsajpwotm jäts Kunu'kxtee tuxoontejkta jäts wya'anta:

¹⁴ Myëët jä Kunu'kxtee jä nimëjen juu jäm tsajpwiinm. Jotkujk jä naxwiinete jaye ju tuxoontkep jä Kunu'kxtee myaayen.

¹⁵ Wä'nit jä ángelestëjkta nyëjkxtene jäm tsajpjotm, jäts jä borrego ix'ijtpa nyatyukojtsete nixem niyam: —Jaamta jäm Belén, t'ijxme juu ti tyune juu jä ángelestëjkta xwanyeme.

¹⁶ Jatye nyëjkxte jäts tpaajte jä María mëët jä José, jäts jä maax'unek jäm myä'ä tsajpkaa y'ajë'kxken jootm.

¹⁷ Ku t'ixte jä maax'unek jäts t'awaanete tso jä ángel nyë'ëmxete jäts tëë jä maax'unek kye'ex.

¹⁸ Nijum jä jayeta juu tmotetep, atïwa tyaante tso wyanta jä borrego ijxpata.

¹⁹ María wa'ajts jä tnijawa y'am jyotma tmëëta, ijtp jä'ä tjaamyets.

²⁰ Jäts jä borrego ijxpata jyäyte jäts tmootye jä Kunu'kxtee jä tukukojtsën jä y'oyen jäts tuxoontejkte, nijum juu tmoteta, juu t'ixta, tëë tse kyutyune tso yajknïmyete.

Ku jä'ä maax'unek Jesús tyajknajxte jäp tsaptïjkp

²¹ Ku tutujtek xëë jä maax'unek yajk'tsujk, jäts xëëmootye Jesús, nay jä'ä xëë wintsoj jä ángel nyë'ëmxe jä María ku ka'nem wye'ena jeetpa.

²² Ku ojts tpuukne jä xëë juma jä María mëët jä José nyaak waatsetenet we'en ixu'un wya'any jä Moisés pyawaanen, jäts tmëëtete jä pïjk unej jäm Jerusalén jäts tukë'ëtëkat jä'ä Kunu'kxtee.

²³ We'en tuunte paatty ku jä Wintsën we'en jä pyawanen wya'any: Nijum jä koop'unek ju mix jä Wintsën yajktukë'ëtëkap.

²⁴ Jäts jä wyintsëjken tmo'otat jä Wintsën tsoj pyawa'anen wya'any: Tu'k yo'otyek jä joon, o'k mäjtsk jä pak.

²⁵ Jäm ijt tsyïïna Jerusalén tu'k jä ya'atyëjk jä ijt xyëë Simeón, myumotep jä Kunu'kxtee jäts mëjk ijt tsek, we'en jyuujkye jä'ä y'aaxy'ijtp jä Kunu'kxtee jäts tyajknitso'oket jä kyajpen Israel, Simeón myëët ijt jä Kunu'kx poj,

²⁶ jäts të wye'na yajktuuknijawa jäts ka' y'ooket jäyïp t'ixet jä Kunu'kxtee y'unek juu kä'äxwaamp.

²⁷ Jä'ä Kunu'kx poj, jä winmaayen mooyep, jäts jä Simeón nyïkx jäp tsaptïjkp, Wa'nit jä unejktee' unejktaak tyajk'nëjkxte jä myaax'unejk Jesús, jäts kyutyunet jä' kyutujken.

²⁸ Simeón ojts tsääntsew jä maax'unek jäts tukukejtsa jä Kunu'kxtee, jäts wya'any:

²⁹ Xyam, Wintsën, të kyutyune jä m'ayuuk; o'yep jä mtuumpa xmajktsooknet jats jotkujk y'ooknet.

³⁰ Të jä nwiin t'ix jä nitsooken,

³¹ jä juu të xkex tukë'ëye jä kajpen t'ixet,

³² jä'ä tkuno'kep jä naxwiinete jaye jä'ä tyakep jä y'oyen, mëët jä kyapen israel.

³³ Jäts jä Jesús tyee' tyaak atïwa tyaante ku tmotete tso Simeón tnikets jä maax'unek.

³⁴ Wa'nit jä Simeón kyunu'kxete, jäts tnïmye jä'ä María Jesús tyaak: —Yëë maax'unek të yajktunipïjk jäts may jä Israel jyaye juu kitep juu pujtkep. Jä'ä ixpätt itet, may jä jayeta juu tka'tsojktap,

³⁵ jats nikä'äxkentekat jäts tiwinma'ayen jyakyajptep tu'k jä ni tu'k. We'en mits nëjkx xjawa we'en ixu'n tu'k jä tsux myajkmee jäts mtunaxet mjawenkëxm.

³⁶ Nawye'en jäm jä wyena tu'k te'extëjk juu tnijaawep, ti tunwaanep juu txëë Ana, Penuel y'unek, Aser myujuk. Mëjaywan jä'ä, wa'ajts mutsk unek yapïjk, wa jä ya'atyejk tmëët juukye wuxtujtek juunt;

³⁷ majktepxmajktaaxk juunt ijt kyu'ookene, ijtp jäm y'it tsajptëjkm, xinaxy, tsunaxy jä Wintsën tuuna, ayuu axëë tsyapkets.

³⁸ Wa'nit Ana ojts jye'ya, jäts ojts tukuketsa jä Kunu'kxtee jäts ojts tkets tsoj jä maax'unek Jesús, nitukë'ëye win jun t'ax'ita jä nitsooken jäm Jerusalén.

Ku wyimpitene jäm Nazaret

³⁹ Të wyena tkutyunta nijum tso jä Wintsën pyawa'anen wyä'äny, jäts nyëjkxtene jäm kyajpenkëjxm Nazaret.

⁴⁰ Jäts jä pijk unek yääk'atëësp jä'ä, mëkpëjkp'atëtsp, wijy'atëëtsp, myëët jä Kunu'kxtee kyunu'kxen.

Jä pijk unek Jesús jäm ojts yajkpaaty tsajptëjkm

⁴¹ Jä'ä Jesús tyee tyaak ijtp jä nyëjkxta win juunt jäm Jerusalén, jä pascua xëë y'anëjkxetep.

⁴² Ku jä mix Jesús tpuukne majkmätsk juunt jats jäm nyëjkxkojteme, we'nan ixu'nam wyimpet ku jä xëë tpaaty.

⁴³ Ku jä xëë nyajxy jäts nyëjkxtene tyëjkjootm ka' tyee tyaak t'ijxte, jäts të jä Jesús tya'ny jäm Jerusalén.

⁴⁴ We'en tpayo'oyte jäts jä Jesús jäm jawe yo'oy may jaye akujkm, të wyena tu'k xëë yo'oyta; ku t'ijx t'ukwaante tjayajktïïwe tjayajktu'umtse jä myuwujktëjkta jäts jä juu myënay'ixa,

⁴⁵ ka tpaatte jäts winpitkoteme jäm Jerusalén jä'ä ixtawaantep.

⁴⁶ Ku tuujk xëë ojts tpaata jäm tsajptëjkm, tmëëtsïïna jä ixpïjktëjkta juu jä kutujken tnijaawetep, t'amotenaxta jäts tyajktïweta.

⁴⁷ Tukë'ëye winju'un t'amotenaxte ojts tu atïweta jä wyijen kyajen nawye'en jä y'atsowempijten.

⁴⁸ Ku jä tyee tyaak ojts t'ixpaata, ojts tu t'atïweta; jäts jä tyaak ojts nyë'ëmxe: —Mits unek, ¿tiëx ëëts we'en xtu'un? Yëë mtee mëët ëts njä'ixta' juma m'it ëëts nmayne ntajne.

⁴⁹ Jesús ojts y'atsew: —¿Tiëx ëts ixteta? ¿Ka' xnijaweta jäts ntee' tyëjkjootm ëts ntsëënat?

⁵⁰ Ka' jä'ä twinmotete tso yajknëmeta.

⁵¹ Wa'nits tmëët nëjkxtene jä y'unek jäm Nazaret, jamtse tsyinye mëët jä tyee, jä tyaak kyetskupïjkp jä'ä tso yajka'amay tso yajkpawa'any. Jä tyaak tmay'taj wintsoj kujk tiune.

⁵² Jesús yaak atëësp jä'ä, jäts nawyen niyujk'atësp jä wyijen kyajen, yon atëtsp jä'ä, jä Kunu'kxtee tyuxoontkep jä'ä nawye'en jä jayeta.