Acts 13 - New Testament-et AkuzipigestunBarnabas‑enkuk Saul‑enkuk Nakmikegkegket 1 Antioch‑mi ugpeqam ilangi uuknaliqistenguftutlu apeghtughistenguftutlu. Taakunguftut Barnabas, Simeon, atilqelghii Niger‑meng, Lucius (Cyrene‑meng pi), Manaen (anglilgutanga umiilgem Herod‑em), Saul‑llu. 2 Maniguusimaluki Ataneghmun, fast‑emalukillu, Agleghnalghiim Taghnegham pikii, “Aaftekek Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk, qayughllak nakmikagka allaneng qepghaqameng qepghiisqellukek whangamnun.” 3 Taaqsameng fast‑elleghmengllu yughalleghmengllu saaflukek yughaatkellukek aghulaqestekagket. Barnabas‑enkuk Paul‑enkuk Cyprus‑mi 4-5 Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk, Agleghnalghiim Taghnegham kayagsistek, Seleucia‑tkak kelqelluku John Mark kayutnguluku. Tamaaken angyaghpagkun qiighqamun Cyprus‑mun pikat. Kaasameng Salamis‑mun synagogue‑ngitni ungipaqikat akuzitanganeng Kiyaghneghem. 6 Salamis‑meng igleghakat inglunganun qiighqam Paphos‑mun kaatelleghmeggnun kenlanga. Tamaani nallaqaat yuuk alignalghii aatgha Bar‑Jesus, uuknaliqestesighwaaq, Jews‑a. 7 Qiighqam Governor‑ngan Sergius Paulus‑em ilakumtaagha. Sergius Paulus pillegllak. Aqfastekakek Barnabas‑enkuk Saul‑enkuk nagannaluki Kiyaghneghem akuzitangi. 8 Iwernga Bar‑Jesus‑em alignalghiim, ateghalgem Elymas‑meng, aaghtiiraaqakek governor‑a ugpeghnayukan. (Ateq Elymas, Greek‑stun whaten pisiilghii, alignalghii.) 9 Taagken Saul‑em, ateghaqelghiim Paul‑meng, imighngalghiim Agleghnalghiigneng Taghneghagneng, esghapagtughluku alignalghii 10 pikaa, “Uyuq Tughneghaam ighnegha! Ugumikan sangwaa qamaglluku pinilghii. Iqlengasagllaguutenllu seghletunllu pisteghllaguuten. Taaqnaqenghisikii iqlengiqusiqneghmeng Atanghem apeghtuusii? 11 Whaa Atanghem aghyuughnaqaaten ayaastemmeng, enkaam esghaatelghaghtughnaanghituten aghneghem nighuganeng.” Tawaninginaq Elymas‑em iiskek mamleghqwaakak, enkaam tamaani eflughwaaghmeng ivaghikaq kitumun tasluqiisqelluni. 12 Governor‑a ugpeqaq esghapagluku tawaten pilghii, saghiighayagutkaallu apeghtuusaq Ataneghmeng ayuqelghii. Paul‑enkut Antioch‑ellghiit Pisidia‑melngughmun 13 Paul‑enkut igleghalgutkullghiit angyaghpagkun igleghtekat Paphos‑meng, Perga‑mun Pamphylia‑melngughmun. Tamaanlluki John Mark‑em unilluki Jerusalem‑emun uteghniqaq. 14 Taagken Paul‑enkut Perga‑meng, Antioch‑etkat Pisidia‑melngughmun. Sabbath‑ngughsagu synagogue‑ngitnun iteghluteng aqumegkat. 15 Igleghutistengi synagogue‑em, taaqsameng atightuneghmeng Liilightuusanengllu uuknaliqistetlu igaqegkiitneng, kevgaqutkiit Paul‑enkut whaten pisqelluki, “Ugpeqaalgutemnni, ungipalgukufsi iknaqsuugusighqameng ugpellemnnun, saaqetsi akuzitek.” 16 Taagken Paul nekevluni apaqumaghmi pikii, “Israel‑eghmiini, elpesillu Gentile‑eni maniguutkayugni Kiyaghneghmun, nagatengnga! 17 Whangkuta Israel‑eghmiini maniguqamta Kiyaghneghem nakmikegkaqii sivuneput, nulasteghllakaqiillu nunataawaqngata Egypt‑mi. Taakwaningani qepghaghtelaaghughtekat iwernga Kiyaghneghem aghtughyaghqaanghilleghllagmikun aghulaqutkaqii Egypt‑meng. 18 Kilgaanilluki qaatkutepagllanghiteghngaata ellminun paninang aflengakegkaqii ketwhell 40 ayumiqulleghni. 19 Taagken Kiyaghneghem naafqesamiki taakut maaghraghvinlek ramket Canaan‑melnguut nunaksaqangat piliitestekaqaa sivunemnnun pagitaqesqelluku. 20 Entaqun 450‑nguut ayumiqullghet Kiyaghneghem nakmikellghaneng sivuneput kenlanga nuna piliitellghitnun. “Taam kingunganeng nanqigtistengestaataqaqii igleghutesqelluki kenlanga Samuel uuknaliqista igleghutistekaaghtellghitnun. 21 Taagken umiilengyuwaqngata Kiyaghneghem nakmikegkaqaa Saul umiilkesqelluku Kish‑em ighnegha, Benjamin‑em ramkenganeng pi. Umiilgukaaguq 40 ayumiqulleghni. 22 Kiyaghneghem umiilgunanightesamigu Saul, David umiileliitestekaa ellngitnun. Kiyaghneghem akuzitkegkaqaa whaten, ‘Jesse‑m ighnegha David umiilgughtesugaqa. Tawatelnguq yuuk piyukaqaqa, qayughllak piyaghqaqaa sangwaa alngunak piyukegkaqa.’ 23 “Taakwaningani David‑em kingunghakun Kiyaghneghem akeqilleghmitun allgeghtestekaqaa Yugulighista Israel‑eghmiinun. Taana yugulighista Jesus‑nguuq. 24 Jesus‑em salin qepghaqani piinlillghilluku John ungipaqikaaguq Israel‑eghmiinun whaten, ‘Avuteghqellusi, seghleghqennanighlusi, paaptaayetek.’ 25 John‑em qepghaqani taaqsaghtungestaghluku pikaaguq, ‘Kinangunilunga piiqestengnga? Whangangunghituq utaqakaghsi. Kingumneng tagiyaghqaaguq aangeghllalghii, repall whanga pininghitunga singiinun itemtistengulunga.’ 26 “Ugpeqaalgutemni, Abraham‑em kingunghitni, Gentile‑enillu maniguutkayugni Kiyaghneghmun, taana ungipaa yugulillghem whangkunnun pinguuq! 27 Jerusalem‑eghmiit igleghutistekullghiit nallukegkaqaat Jesus Yugulighistengutanga, qaywa Sabbath‑a tamaghhaan nagateghngaaghmegteki uuknaliqistet igaqegkiit. Naqam uuknaliqistet igaqegkiit apeghiiqaqiit agghitkaqngamegteggu Jesus tuqunnaluku. 28 Taawa legan temngi apalliiteghngaan tuqutusighqameng Pilate‑mun tuqutesqegkaqaat. 29 Legan Akuzitet Igaqegkat pinaqnillghistun pikaqaat. Taagken qaquurameng ateghlluku lliifqaqaat, 30 iwernga Kiyaghneghem unguvaghtestekaqaa tuqulleghmeng. 31 Taam kingunganeng igleghalgutkegkiita Jesus‑em Galilee‑meng, Jerusalem‑emun esghaghaataqaqaat qafsinegyagni aghneghni. Ellnginguut ungipalghiit yumnnun esghaamaniluku Jesus unguvaluku. 32 “Whaten pikaagut, ‘Ungipaatamsi Pinilghiineng Ungipaneng Kiyaghneghem akequsaqegkaaneng sivunemnnun. 33 Apeghiighumaa akequsani whangkunnun kingunghitnun, unguvaghtestelleghmikun Jesus tuqulleghmeng.’ Kiyaghneq pikaaguq whaten Psalm 2‑mi, ‘Elpek Ighneqamken, aghneghmi whani Ataliitaghpenga.’ 34 Kiyaghneghem unguvaghtestekaqaa Jesus tuqulleghmeng enkaangam allamengllu tuqunaanghituq aghyughyaghqaaluni. Enkaam Kiyaghneq pikaaguq, ‘Agleghnalghiit akequsaqegkanka David‑mun ipapestaaq quyastisiqelleqanka elpesinun.’ 35 Ilangani Psalms‑em Kiyaghneq pikaaguq, ‘Agleghnalghiin aghusnaanghitaqa lliveghmi.’ 36 “David‑em unguvalleghmini atuqegkaqaa Kiyaghneghem piyukellgha. Taagken qavaghyan qunguqaqaat sivunghan saaghwitgun, yugusii aghukaaguq lliveghmi. 37 Iwernga taana Kiyaghneghem unguvaghtestekaa tuqulleghmeng aghumangituq. 38 Ugpeqaalgutemni, elpesinun liitesqesugaqa Jesus‑kun yuget seghleghqellghit seghevutellengegkayuguut. Taanata ungipaqegkegka elpesinun. 39 Qaatkutellghem Moses‑em Liilightuusiitgun kina alngunak itemunnaanghitaa seghleghqellghaneng, iwernga kitum alngunak ugpeqegkumigu Jesus, itemusaghqaaguq tamaghhaaneng seghleghqelleghmineng. 40-41 Kiyaghneq pikaaguq uuknaliqistetgun whaten, ‘Nagatek elpesi aygughitalghiini. Saaqetsi saghiighayuglusi tuqutek, qayughllak unguvangulusi sallequnga iwernga ugpeqnaanghitaghsi talwa kitum ungipaateghngiisi.’ Kelengalusi, luuraq tawaten pinayukafsi.” 42 Paul‑enkuk Barnabas‑enkuk synagogue‑meng aanumalukek alla tagisqegkagket tuunglighhaani Sabbath‑em, wata ungipiqutesqelluteng. 43 Aanleghaasameng Jews‑elghutetlu, Gentile‑elghutetlu maniguutkayuget Kiyaghneghmun Jews‑estun, maligutkat Paul‑enkugnun Barnabas‑enkugnun. Apostle‑ek kayemegkiik kiyaghtekestiisqelluki sighimakluku Kiyaghneghem nangllegtallgha. 44 Tuunglighhaani Sabbath‑em qamagtevzighluteng Antioch‑eghmiit nagasaatkat Atanghem ungipaaneng. 45 Jews‑et aqinakat esghaghyamegteki yulghuteghllaget enkaam Paul kipullginaqaat, seghleqegkaatlu. 46 Iwernga Paul‑enkuk Barnabas‑enkuk tetugpenaki Jews‑et pikiik, “Kiyaghneghem ungipaa elpesinun sivukluni apeghyaghqaayaghtuq iwernga nagasugumangitusi. Kiyaghneghem ungipaa ighsakegkaqutegpesineng, palaqegkaategpesinengllu kenlengilngughmeng unguvallengelleghqaghpesineng, whaa Gentile‑enun ungipaqinaqukut Kiyaghneghem ungipaaneng. 47 Tawaten piikut qayughllak Atanghem qelqaqiinkut whaten, ‘Nakmikegkaqamsi nighugulusi Gentile‑enun, aapghesqelluku yugulilleq nunataghhaanun tamaghhaanun.’” 48 Gentile‑et nagaqughluki taakut akuzitet quyaghllakat, pikaalghiitlu, “Kiyaghneghem ungipaa piniipigtuq.” Tamaakut Kiyaghneghem nakmikegkii kenlengilngughmeng unguvallengesqelluki ugpeqikat ungipameng. 49 Enkaam tamaani Antioch‑mi, uvitanganilngughnillu nunani Atanghem ungipaa mingitkaq. 50 Iwernga Jews‑et takukiit Gentile‑et aghniit maniguutkayuget Kiyaghneghmun, igleghutistengillu Antioch‑em naavguunnalukek Paul‑enkuk Barnabas‑enkuk. Tamaaken apalluqluku amyuutkegkagket taakuk yugek, aghulaqestekagketlu nunameggneng. 51 Enkaam apostle‑ek itegatek pagulangiqiik kelgunnaluku peggniluki kipullginaalghiit Kiyaghneghem ungipaaneng. Taagken Iconium‑emun aghulaqegkak. 52 Iwernga tamaakut ugpeqat Antioch‑melnguut quyangaghllagetlu, imighngalghiitlu Agleghnalghiigneng Taghneghagneng. |
© 2018, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Wycliffe Bible Translators, Inc.