Biblia Todo Logo
Aanlyn Bybel

- Advertensies -

San Lucas 12 - Manityanati Tupax


Urapoiti Jesús kɨtɨpɨ axɨbama mapañama uxia uimia
( Mt 10.26-27 )

1 Akamanu iyoberabaramakɨ tarukapae nububikixhimia, ipenenomakɨ uixhimiantoe. Manunekanati Jesús, kusɨrɨbo ɨmo axɨbama nesaxti apóstoles: “Amasasai nuxia ñɨnana nesaxɨma levadura axɨbama fariseos, ñɨnana axɨna chuxiampɨ nisɨborikixhimia,

2 ityopiki champɨ axɨna chuxiankapɨ uityusianka chɨtusiupɨ ñana, champɨityo axɨna anekana chɨtusiupɨ kauta nakax.

3 Sane naukiche, nanaiña axɨna amukanaño au tomikianene, rabotɨ ñana au nanentaka sapes. Axɨna amukanaño masamuñantai aɨbu tyurux amana, rabotɨ ñana aɨbu tosibixh yuchakuki poka.


Ñakuti ñɨnanache uixhu
( Mt 10.28-31 )

4 “Sukanañɨ aume, axɨbama ichurapataiki, tapɨ aupixhuka ñɨnana axɨbama ityabaitama nokɨtɨpɨ, tyopiki tyoneantai isamutema.

5 Suraboira ausukarɨ ñakuti ñɨnanache aupixhu: ñɨnanati naki, ikiaɨbutati nosɨboriki, anentyo nɨriakaxti aipenenoti oñɨ au infierno. Ñɨnanati aupixhu.

6 “¿Chɨmupabenteopɨ cinco nutaumanka ityobo tox monimianka? Tapɨti Tupax, chɨtakɨrusupɨ ñakionkoxti yubapa.

7 Saneityo axaño, nanaiña niki nautanu mupakɨmunkunu uiti taikiana taman. Sane naukiche tapɨ aupixhuka: axaño taruku naukuasɨrɨkɨ ñopɨnanaki sɨrɨmana nutaumanka.


Usuraboi sukarɨ makiataka nakaxti Jesucristo
( Mt 10.32-33 ; 12.32 ; 10.19-20 )

8 “Sukanañɨ aume axtɨ anati naki urapoiti anati ichepeñɨ isukarɨ mañoñɨnka, axtityo Aɨtoxti ñoñɨnx manityanati tyakuti kutakikiboti sukarɨ axɨbama ángeles auki napes.

9 Tapɨti naki nanti chisuputaratipɨñɨ sukarɨ mañoñɨnka, champɨtityo manityanabo tyakuti sukarɨ axɨbama ángeles auki napes.

10 “Xhimiakana tato uiti Tupax ɨmoti naki chuxiampɨ nuraxti kɨtɨpɨti Aɨtoxti ñoñɨnx. Tapɨ ɨmoti naki manityanati chuxiampɨ ɨmoti Espíritu Santo champɨ maximiakatax tato ɨmoti.

11 “Axtɨ emekatɨ uimia ubau sinagoga, esa mayɨriabuka, axɨbama uiche asaraimia aume, tapɨ amontarabeka iyo axɨna aburapoboibo,

12 ityopiki axtɨ iñatai aume nauki apanitya, axti Espíritu Santo iñununekanati año isane axɨna aburapoboibo.”


Naki onkotitɨ ɨmo nenaxixhti

13 Tamanti axɨpekukimia nanti ɨmoti Jesús: –Maestro, ukanɨ ɨmoti isaruki tari aityoximiati iñemo nenaxixhti iyaɨ axɨna toxiobo iñemo.

14 Tapɨti Jesús aiñumuti nuraxti: –Churapa, ¿ñakuti uiche aiñanatiñɨ yɨriabuxɨñɨ aume nauki ichepesɨna namenaxi?

15 Nantityo ɨmoma: –Amasasai nuxia ñɨnana taruku nauxianka chiyaupɨ namenaxi. Ityopiki axɨna sɨborikixh chiyebopɨ osoi ui sɨrɨmana noñenaxi.

16 Auki urapoiti sukarɨma axɨna machepekatax: “Anati tɨkañe taman ñoñɨnx chiyaupɨ nenaxixhti, au niyoxti taruku niyekixh axɨna sɨrokɨtu uiti.

17 Axti maniki chiyaupɨ nenaxixhti kuatɨ au ñakionkoxti: ‘¿Isanempɨ axɨna yachɨkoboibo? Champɨ kauta iñaɨbu nixhakiyo.’

18 Nanti ɨmotiatoe: ‘Chauki tɨtusiu iñemo isane yachɨkoboibo. Iñaximiakana axɨba kauta iñaɨbu nixhakiyo iñatɨnaiñakanio tato sɨrɨmanax nuxia mopɨnanaki, akamanu iñaɨbuta nanaiña nixhakiyo nanaiñaintyo axɨba niñenaxi.

19 Auki kaɨma sukanañɨ ñemoantoe: Churapa, abe sɨrɨmana nenaxi umaɨburu ñome sɨrɨmana naskɨbeka. Tapɨ ane nachɨkoi, a'a, acha'a, apukɨnu aɨbu nasɨboriki.’

20 Tapɨti Tupax nanti ɨmoti: ‘Chaipiakapɨ, axɨna tobixh kaɨma tyakɨrux nasɨboriki, axɨmanu aɨburu obi, ¿ñakutipɨ ɨmoche?’

21 Sane uxiante ɨmoti ñoñɨnx naki iñaɨbutati nenaxixhti tyakutiatoe, tapɨ kutakikiboti Tupax chiyaupɨ nityakisɨrɨkɨxti.”


Asaratitɨ Tupax tyaku axɨbama aɨtoxti
( Mt 6.25-34 )

22 Auki nanti Jesús ɨmo axɨmanuma nesaxti apóstoles: “Sukanañɨ aume axɨna sane: Tapɨ amonxɨka iyo axɨna amutuburibo nauki ausɨbori, iyoityo axɨna abaibibo.

23 Axɨna nausɨboriki taruku nikuax pɨnanaki axɨna amutuburibo, axɨna naukɨtɨpɨ pɨnanaki nabaibi.

24 Amasasatɨ ñome noxɨrɨka: chupankɨturupɨ, champɨityo kauta apiñaɨbu niyupakiyox. Chabeataipɨ, axti Tupax basaparati ñome. ¡Axaño taruku naukuasɨrɨkɨ ñopɨnanaki nutaumanka!

25 Axtɨ sane, taruku noñonxɨkapae, ¿kausane osoi nauki abaityux pariu tamantai horax pɨrɨkɨ nosɨboriki?

26 Axtɨ kaɨma chapisamutempɨ axɨna simiamantai, ¿kausane taruku namonxɨkɨ yubapa chɨtamampatai pikiataka nauxiantɨmo?

27 “Amasasatɨ kausane niñusunaunx pɨsioka: champɨ yupachɨkoi chupaiñanapɨ. Chabeataipɨ, sukanañɨ aume axti yɨriabux Salomón, aɨbu nanaiña nenaxixhti, chaibiotipɨ tɨkañe takana axɨmanio pɨsioka.

28 Ta sane axti Tupax axtɨ aibio uiti naxchopɨro, axɨna kaɨma ane eana nɨunx tapɨ tyubaka omo ui pes, ¡axaño taruku ñana nikoñokokox nabaibi uiti ñopɨnanaki, axaño champɨ napakokonaunku!

29 Sane naukiche, tapɨ amonxɨkapae, napapacheki amutuburibo autɨpoboityo.

30 Tyopiki nanaiña axɨba sane yubapa chiyaupɨ nikutarabesɨma axɨbama ikuki axɨna kɨx, tapɨ axaño anati Aubaɨ naki tɨtusiu ɨmoti axɨna nauxiantɨmo.

31 Axaño apapachesio nɨriakaxti Tupax, auki toxio aume nanaiña axɨna nauxiantɨmo.


Oñenaxibo au napes
( Mt 6.19-21 )

32 “Tapɨ aupixhuka, niyabu nobixhaka. Mɨmanantai año, tapɨti Uyaɨ, auki nipukɨruxti, toxio uiti aume nɨriakaxti.

33 Apityoximia ityobo monixh namenaxi, apikumanasama axɨbama champɨ ane ɨmoma. Apapache aupusanebo axɨna chɨmamesopɨ, amenaxibo axɨna champɨ nityakɨrux au napes, kauta chiyebopɨ uiti kusɨpɨx kautaityo chɨmamesopɨ.

34 Axɨna kauta naka namenaxi, akamanuintyo naka nabausasɨ.


Uipesɨnakana nosɨboriki kɨmenuti Yɨriabux

35 “Apisamuse takana axɨbama koborioma apiña naupoñoento apiñonokoityo naubasaru.

36 Apisamuse takana axɨmanuma mañoñɨnka chɨmanumupɨma yaxɨperakaxɨma kɨmenuti naki ɨmoche aserebimia niyekixhti tato auki tɨbɨbɨx, nanaiña koñokono uimia omo uimia nibiasaruxɨma, aboma esa tyurux ɨmo axtɨ iyotobaitati kontokai aiyaɨbuma.

37 Taikiana chiyaupɨ nipukɨnunkuxɨma axɨbama kumanakax axtɨ iñataiti tato naki ɨmoche aserebimia, tabɨkoma uiti astayomatɨ. Ñemanauntu sukanañɨ aume axti maniki ɨmoche aserebimia tɨmonsoma uiti auki uixhtiatoe basaparati ɨmoma.

38 Taikiana chiyaupɨ nipukɨnunkuxɨma axɨbama, axtɨ tabɨkoma uiti astayomatɨ champɨ nɨmoche axtɨ iñataiti kɨmuintya tobixh axtɨ tɨkuatɨ nanenes.

39 Atusityo aume axɨna sane: axtɨ tusiupɨ ɨmoti naki po'oso isane horax ñana ayetitɨ kusɨpɨx, chichebopɨ uiti anati sɨrotitɨpo au nipoxti akusɨpɨti.

40 Axañointyo apikoñoko nanaiña. Tyopiki axti naki Aɨtoxti ñoñɨnx kuatati ñana axtɨ champɨ napakionko.”


Axti kumanakax uxia nisɨborikixhti
( Mt 24.45-51 )

41 Ñankitioti Peru pɨnanakiti: –Axɨkɨ Yɨriabux, ¿ukanɨ axɨna machepekatax suiñemoantai, ensapɨ ɨmointyo namanaiña?

42 Nanti Yɨriabux: “¿Ñakuti naki kiapatax taruku ñakokonaunkuxti astayotitɨ nuxia, axti naki mekuche onkonoma namanaiña axɨbama aboma au nipoxti naki ɨmoche aserebiti, nauki acheti utuburiboma naneneka?

43 Taikiana chiyaupɨ nipukɨnunkuxti kumanakax axtɨ tabɨkoti uiti naki ɨmoche aserebiti tabɨkoti uiti anati kuata niyachɨkoiti.

44 Ñemanauntu sukanañɨ aume axti maniki ɨmoche aserebiti sɨro uiti ɨriakaboti nauki asaratitɨ tyaku nanaiña nenaxixhti.

45 Tapɨ axtɨ chɨsanempɨ uiti maniki kumanakax, au ñakionkoxti chɨkontopɨ aiñanainti tato maniki ɨmoche aserebiti, auki kaɨma champɨ nipukɨruxti tyaku makiataka kumanakaka, aukityo basoti, chaboti chepe norisɨbaxti,

46 au axɨmanu nanenes ñana kauta champɨ ñakionkoxti au axɨmanuintyo horax kauta chɨtusiupɨ ɨmoti, iñataiti maniki ɨmoche aserebiti uiti kaɨma toxio ityakisɨrɨkɨboti, takana axɨbama chɨmakokonaumpɨma.

47 “Axti naki kumanakax tusiu ɨmoti axɨna nixhantɨmoti naki ɨmoche aserebiti, champɨ koñokono uiti chikokotatipɨ yakɨpukuxti, toxio ñana ɨmoti taruku nityakisɨrɨkɨxti.

48 Tapɨti naki kumanakax axtɨ chɨtusiupɨ ɨmoti omixhante uiti axɨba tyopikiche ane manityomokotox ɨmoti, chɨtarukupɨpae ñana nityakisɨrɨkɨxti. Axti naki toxio ɨmoti taruku nisubaikixh, isiuityo nisubaikixh toxiobo tato uiti ityobo. Axti naki abe sɨrɨmana nenaxixhti kiatax mekuti, taruku ñana nisubaikixh toxiobo tato uiti yopɨrɨkɨ.


Ityopikiti Jesús iñanamakɨ pese pɨnanakimiantoe
( Mt 10.34-36 )

49 “Axɨñɨ isekatɨ iñonximia pes iku axɨna kɨx. ¡Takana ixhanka tiyastai nonkox!

50 Kusɨrɨbo yasuriu axɨmanu pichananene makokotox iñemo, ¡taruku nichakisɨrɨkɨ ichepe axtɨ tuxiante axɨna sane!

51 ¿Napakionkopɨ isekatɨ nauki uxia aboi aumeampatoe iku axɨna kɨx? Sukanañɨ aume chɨsanempɨ, ta nauki apiñanaño pese amopɨnanakiapatoe.

52 Tyopiki aukina kaɨma, cincoma au taman pox iñanamakɨ pese pɨnanakimiantoe, trexɨma kutakikibo axɨbama toxɨma toxɨmaintyo kutakikiboma axɨbama trexma.

53 Axti ñoñɨnx kutakikiboti aɨtoxti tapɨti aɨtoxti kutakikiboti yaɨtoti. Paɨx kutakikibo nicheches tapɨ nicheches kutakikibo nipiapax. Nipiapastox kutakikibo nikupikityux tapɨ nikupikityux kutakikibo nipiapastox.”


Axɨba oboiche atusi axɨba kuabotɨ
( Mt 16.1-4 ; Mc 8.11-13 )

54 Nantityo Jesús ɨmoma: “Axtɨ amasakio kɨsaɨboka kuantio ape auki nimɨmɨx, amukanaño kuatɨ tax, ñemanauntu xobeoka.

55 Axtɨ bausukɨro auki mankax, amukanaño kuatɨ xhimianene, ñemanauntu xhimianene.

56 ¡Axɨbama chapisamutempɨ axɨna aburapoi! Axaño tusiu nuxia aume kausane naka napes ichepe kɨx, ¿kausanempɨ amukanaño chapipiakapɨ apichepekanio axɨba naskɨbeka ausukarɨ?


Uxia tato osoi ɨmoti naki otɨborisapa
( Mt 5.25-26 )

57 “¿Kausane chasakapɨtɨ aukikɨatoe ɨmo axɨna uxia?

58 Axtɨ anati naki masamunuti chɨrɨri aemo aɨkatɨ ichepeti esati yɨriabux, apache nikiubukɨ kausane aixhimiakati aemo axɨmanu chɨrɨri, tapɨ aɨkatɨ uiti esati naki uiche asaraiti aemo axɨmanu chɨrɨri. Ityopiki axti maniki yɨriabux, tyonenti kaɨma, ityoximianatiyɨ meku masortaboka, uimia kaɨma iñamanamakɨpo.

59 Sukanañɨ aemo chataesɨbukapɨ aukimanu chepe axtɨ apakaka tyakɨrux namoni.”

Nuevo Testamento en Chiquitano © Sociedad Bíblica Boliviana 2002.

Bolivian Bible Society
Volg ons:



Advertensies