San Juan 1 - Manityanati TupaxTyonenti Cristo Nuraxti Tupax 1 Aukiapae tɨkañe anankatai axɨmanu Manityakax. Axɨmanu Manityakax anankatai ichepeti Tupax ta tyonentiatoe Tupax. 2 Anankatiatai ichepeti Tupax aukiapae. 3 Auki axɨmanu manityakax, isamutenti Tupax nanaiña axɨba abe. Champɨ axɨna ane chɨtɨpɨ uiti aisamunenti. 4 Uiti ananka nanaiña sɨborikixh, axɨna sɨborikixh tyone basarux ɨmo namanaiña. 5 Axɨna basarux kuara au tomikianene, axɨna tomikianene chotochebopɨ uixh. 6 Anati tɨkañe tamanti ñoñɨnx nɨrixhti Kuan, uiti Tupax aikɨpuruti 7 nauki anityati kɨtɨpɨ axɨmanu basarux, nauki namanaiña aikokoma axɨna nuraxti. 8 Chityonentipɨ Kuan axɨmanu basarux, tyonenti naki bakɨpukux ɨmoti anityati kɨtɨpɨ axɨmanu basarux. 9 Axɨmanu ñemanauntu basarux kuatɨ nauki anentax uixh ɨmo namanaiña iku axɨna kɨx. 10 Axti maniki Manityakax anankati iku axɨna kɨx. Ityopikiti aisamunenti Tupax axɨna kɨx, tapɨ axɨbama ikuki axɨna kɨx chixhanxɨpɨma asuputaramati. 11 Iñataiti iku axɨna nikɨxtiatoe, tapɨ axɨbama yarukityoxtiatoe chiyasuriurumatipɨ. 12 Tapɨ axɨbama yasuriurumati ikokoromati, samamekanama uiti Tupax tyonema axɨbama aɨtoxti. 13 Tyonema axɨbama aɨtoxti Tupax, chɨtɨpɨ ui noñema mañoñɨnka, ta ui noñemaxti Tupax. 14 Axti maniki Manityakax oñɨnkati po'osoti auna uyaxɨpeku. Axoñɨ bastai niyarusɨrɨkɨxti, axɨna toxio ɨmoti uiti Yaɨtoti, ityopiki tyonenti kunauntañati Aɨtoxti, ityusiankatati usukarɨ axɨna nipukɨruxti takanaintyo axɨna ñemanauntu. 15 Axti Kuan urapoiti nɨrixhti, nanti sane: “Tyonenti naki kɨtɨpɨche naukiche sukanañɨ anati naki kuatiki xhopɨrɨkɨñɨ taruku niyarusɨrɨkɨxti, ityopiki kusɨrɨboti anankati xhopɨnanakiñɨ.” 16 Ui axɨna nukuasɨrɨkɨ ɨmoti Tupax namanaiña basutiu axɨba ñakumanataxti taikiana ukurusɨka uiti. 17 Axɨna bakɨpukux toxio tɨkañe uiti Moisés, tapɨ axoñɨ usuputakai axɨna nukuasɨrɨkɨ axɨnaintyo ñemanauntu uiti Jesucristo. 18 Champɨti naki asarati Tupax. Kunauntañatiatai Aɨtoxti, ityopiki tyonentityo Tupax chepe nakaxɨma kunauntaña ñapanaukuxɨma ichepeti Yaɨtoti, tyonenti naki uiche uraboiti usukarɨ. Urapoiti Kuan Bautixhta niyekixhti Cristo ( Mt 3.11-12 ; Mc 1.7-8 ; Lc 3.15-17 ) 19 Tyone axɨna urapoiti Kuan, naukiche axɨmanuma mayɨriabuka judíos bakɨpuruma auki Jerusalén ɨmo axɨmanuma sacerdotes ichepe axɨmanuma levitas ankirioma pɨnanakiti Kuan isane nakaxti. 20 Axti urapoiti nuxia sukarɨma: –Axɨñɨ chityonentipɨ Mesías. 21 Auki ñankitioma tatityo pɨnanakiti: –¿Isanemo, axɨna naka? ¿Axti profeta Elías? Nanti Kuan: –Chaxɨpɨñɨ. Axɨma ñankitioma tatityo –Axtɨ sane, ¿axɨkɨ tyonenti naki yebobotɨ nauki anityati ui noñemaxti Tupax? Aiñumuti Kuan: –Champɨ. 22 Namatɨ ɨmoti: –¿Ñakutikɨmo? Axɨsomɨ bakɨpukux suiñemo somenotɨ tato suburaboi sukarɨma axɨbama uiche aikɨpuruma somɨ. ¿Isane axɨna urapoi suisukarɨ akɨtɨpɨkɨatoe? 23 Aiñumuti Kuan nuraxɨma: –Axɨñɨ tyone axɨmanu tosibixh rabotɨ kauta champɨ sɨborikixh: ‘Apiyaɨbu besɨro kutubiux kɨmenuti Yɨriabux’, sane takana nanti profeta Isaías. 24 Axɨmanuma yebomatɨ anityama aɨbuti Kuan ui yakɨpukuxɨma axɨmanuma fariseos, 25 ñankitioma pɨnanakiti Kuan: –Axtɨ chityonentipɨ Mesías, o axti Elías champɨityo axtɨ profetakɨ, ¿kausanemo aunimiaka? 26 Aiñumuti Kuan nuraxɨma: –Axɨñɨ xhaunimiaka ui tux. Tapɨ auna abaxɨpeku anati tamanti naki chausuputakatipɨ 27 kuatatiki atokoti ichoboñɨ. Axɨñɨ chɨkoñopɨtɨ iñemo isokisɨna nityomoento nipopetakixhti. 28 Nanaiña axɨna sane uxiante au axɨmanu kɨx nɨrixh Betania, tyopɨ axɨmanu nusɨrux Jordán, kauta anankati Kuan maunimianati. Tyonenti Jesús Nobixhax auki napes 29 Au kiatax nanenes, asaratitɨ Kuan ɨmoti Jesús, kuatati esati, nanti: “¡Amasasatɨ, tyonenti naki Nobixhax uiti Tupax, naki uiche aikiaɨbuti nomɨnantɨ ikuki axɨna kɨx! 30 Tyonenti naki ɨmoche nixhakionko naukiche sukanañɨ: ‘Xhopɨrɨkɨñɨ kuatatiki ichoboñɨ naki taruku nɨriakaxti xhopɨnanakiñɨ, ityopiki kusɨrɨboti anankati xhopɨnanakiñɨ.’ 31 Axɨñɨantoe chisuputakatipɨ. Axɨñɨ isekatɨ xhaunimia ui tux nauki asuputaramati namanaiña axɨbama auki Israel. 32 Nantityo Kuan: “Axɨñɨ yasakati Espíritu Santo kuatati auki napes takana nututakixh, sɨsio onɨti. 33 Axɨñɨ chɨtusiupɨ iñemo ñakuti. Axti naki uiche aikɨpuruñɨ xhaunimia ui tux, nanti iñemo: ‘Axti naki onɨche astai sɨsioti Espíritu Santo, tyonenti naki maunimiana uiti Espíritu Santo.’ 34 Axɨñɨ chauki tiyastai, axɨñɨ sukanañɨ ñemanauntu tyonenti Aɨtoxti Tupax.” Axɨbama kusɨrɨboma apóstoles 35 Au kiatax nanenes, anankati tatityo Kuan akamanu ichepe axɨmanuma toxɨma nesaxti apóstoles. 36 Naukiche astaiti ikonɨtiyɨ Jesús, nanti Kuan: –¡Amasasatɨ, tyonenti naki Nobixhax uiti Tupax! 37 Axɨmanuma toxɨma nesaxti apóstoles Kuan onkoimia axɨmanu nuraxti sane, auki sɨromatɨ isiuti Jesús. 38 Basɨkɨbɨkoti tato Jesús, naukiche astaiti sɨromatɨ isiuti ñankitioti pɨnanakimia: –¿Isane napapachetio? Axɨma namatɨ: –Maestro, ¿kauta napo? 39 Aiñumuti Jesús nuraxɨma: –Ausiapata amasarai. Sɨromatɨ, asaraimia kauta po'osoti, akamanu amonkoma esati nanaiña axɨmanu nanenes, ityopiki chauki tɨcuatro isiu nimɨmɨx. 40 Tamanti axɨpekukimia axɨmanuma toxɨma onkoimia nuraxti Kuan sɨromatɨ isiuti Jesús, tyonenti Andrés yarukityoxti Simón Peru. 41 Kusɨrɨbo aikuñunuti Andrés yarukityoxtiatoe Simón, nanti ɨmoti: –Sopisuñukati Mesías (nantɨ sane: axti Cristo) 42 Auki sɨrotitɨ Andrés aɨbuti Simón esati Jesús. Naukiche asaratitɨ Jesús ɨmoti, nanti ɨmoti: –Axɨkɨ Simón, aɨtoxti Kuan, tapɨ kaɨma sɨro ɨribokɨ Cefas (nantɨ sane: Peru). Batasuruti Jesús ɨmoti Felipe ichepeti Natanael 43 Au kiatax nanenes, nanti Jesús yɨkatɨ au axɨmanu kɨx Galilea. Aikuñunuti Felipe, nanti ɨmoti: –Ariaku isiuñɨ. 44 Axti naki Felipe tyonenti auki axɨmanu tube nɨrixh Betsaida, po'osotityo Andrés ta'a ichepeti Peru. 45 Yebotitɨ Felipe apacherioroti Natanael, nanti ɨmoti: –Tabɨkoti soboi maniki kɨtɨpɨche korobo uiti Moisés yuku axɨmanio kichonimiakaka nesa bakɨpukux uiti Moisés, axtityo naki kɨtɨpɨche makonomonoma axɨbama profetas. Axti Jesús, tyonenti aɨtoxti Kiosen, auki Nazaret. 46 Nanti Natanael: –¿Ensapɨ anati naki ipiakati au Nazaret? Aiñumuti Felipe nuraxti: –Ariaku asarai. 47 Naukiche asaratitɨ Jesús kɨmenuti Natanael, nanti: –Kuatati tauna tyonenti naki ñemanauntu auki Israel, naki chipiakatipɨ apanti. 48 Ñankitioti Natanael pɨnanakiti: –¿Kausane asuputarañɨ? Aiñumuti Jesús nuraxti: –Isusɨrɨka yasarɨ naukiche chityasurutiyɨkipɨ Felipe, naukiche anankɨ kiana axɨmanu nutachens. 49 Nanti Natanael ɨmoti: –Maestro, ¡axɨkɨ Aɨtoxti Tupax, axɨkɨ yɨriabuxɨkɨ ɨmo Israel! 50 Aiñumuti Jesús nuraxti: –¿Aikokokañɨ ityopiki sukanañɨ aemo yasakɨ kiana axɨmanu nutachens? Aukina kaɨma asakio axɨba yarusɨrɨka champɨ tasakio. 51 Nantityo Jesús: –Ñemanauntu sukanañɨ aume axaño amastai ñana napes aurɨbo, axɨbama ángeles uiti Tupax sɨromatɨ ape kuamatɨ tatityo akɨ onɨkiti Aɨtoti ñoñɨnx. |
Nuevo Testamento en Chiquitano © Sociedad Bíblica Boliviana 2002.
Bolivian Bible Society